Näinpä. 90-luvun puolivälissä Pasi oli elämänsä vedossa. Torjuntatyyli ei perustunut enää niin vahvasti vastaan tulemiseen, vaan hyvän itseluottamuksen ansiosta Kuivalainen luotti entistä enemmän hyviin reflekseihin ja nopeaan reagointiin. Tällöin nähtiin todellakin sellaisia jekenkin manitsemia haamukoppeja. Jos Paffa ei olisi ollut niin seurauskollinen ja olisi vaihtanut maisemaa jo pari vuotta aiemmin, suuri yleisö tietäisi hänen taitonsa ja potentiaalinsa paljon paremmin. En ole toista samanlaista maalivahtia nähnyt sen jälkeen, vaikka mm. Pasi Nurminen teki vaikutuksen jo Pelicans-vuosinaan.
Myöhemmin Ässissä ja Ilveksessä Kuivalainen ei enää ollut niin selvä ykkönen - itseluottamuksen osittainen mureneminen toi takaisin taas pitemmät vastaantulot. Tällä tyylillähän hän pelaa edelleen.
Väitteet siitä että Kuivalainen ei ole voittava maalivahti tai että hänellä ei ole playoff-kokemusta voi mielestäni unohtaa. KalPa vuosina Paffa pelasi useammat liigakarsinnat, joissa paineet maalivahdilla ovat varmasti kovemmat kuin playoffeissa. Uskaltaisin väittää että parina keväänä Pasi piti itsestään KalPan liigassa - ainakin Oulussa tämän pitäisi olla hyvässä muistissa.