Kiekko-Espoon identiteetti

  • 24 103
  • 94

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Tämä liittyi siis vain nimenomaan Blegiin. Itselleni nykyinen K-Espoo on yhtäkuin Blues ja sen kautta se ensimmäinen K-Espoo. Liittyyhän Bluesiin negatiivisia muistoja mutta ei se minua ainakaan kiinnosta niin paljoa että siihen mitään eroa tarvitsisi vetää. Ihan mielellään kuulisin vaikka blues-huutoja katsomosta vaikka se vähän hassulta saattaisi kuulostaakkin aluksi.
Joo. Ymmärsin aiemman ehkä väärin. Oma viestini liittyi siihen mitä ja miten seura viestii. Hommaa tietty helpottaa, jos kannattajat lähtevät vetämään jotain suuntausta.
 

Espoonmies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
En nyt tiedä, mikä olisi ollut paras ketju tälle pohdinnalle, mutta mitä mieltä muut palstatoverit ovat Blegi -nimen käytöstä? Onko se sellainen, joka yhdistyi vain ja ainoastaan Bluesiin, vai toimisiko se lempinimenä myös nykyiselle edustusjoukkueelle Kiekko-Espoolle ja sitä voisi käyttää tämän "uudenkin ajan" kannatushuudoissa? Pohdinta saattoi lähteä siitä, että sana Blegi toimisi monessa kannatushuudossa esimerkiksi Kiekko-Espoo -sanaa huomattavasti tarmokkaammin. Vaikkei nykyinen Kiekko-Espoo sen vanhan Bluesin kanssa sama seura olekaan, on yhdistäviä piirteitä silti monia. Viime kaudella ennen kotipelejä introvideolla pyöri Bluesin otteluiden koosteita siinä missä Kiekko-Espoonkin.
Se Blegihän oli alunperin haukkumanimi joka juonsi ensimmäisestä logosta nimenvaihdoksen jälkeen. Se oli tämä Finnairin logon suunnittelijan tekele. Tuo nimitys kuuluu asioihin joita en halua muistella.
 

Liitteet

  • Logo_Espoo_Blues_1998.png
    Logo_Espoo_Blues_1998.png
    10,5 KB · kertaa luettu: 214

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Tuolta pitäisi osata tuoda oikeat asiat nykyaikaan: oppia virheistä ja hyödyntää onnistumisia.
Maalilaulun suhteen tässä on tehty hyvää työtä koska Who let the dogs out oli mielestäni liigan parhaimpia maalilauluja ja sen yhdistäminen Kivikovaan ihan nerokas veto. Jotenkin tuo nykyinen hybridi on vain hieman muovisen kuuloinen, sen alkuperäisen Who let the dogs outin pitäisi ensin pärähtää täydellä teholla käyntiin summereineen kaikkineen ja sen jälkeen voisi laittaa Kivikovan soimaan loppua kohden. Näin saisi molemmista ne parhaat fiilikset irti. Tämä vain minun mielipide.
 

jarpie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
sen alkuperäisen Who let the dogs outin pitäisi ensin pärähtää täydellä teholla käyntiin summereineen kaikkineen ja sen jälkeen voisi laittaa Kivikovan soimaan loppua kohden.
Samaa mieltä, ja jos en ihan väärin muista niin tuo oli joskus hetkellisesti käytössä Bluesillakin. (Olisiko ollut joku Kiekko-Espoo teemapäivä tms?)
 

The Nikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Maalilaulun suhteen tässä on tehty hyvää työtä koska Who let the dogs out oli mielestäni liigan parhaimpia maalilauluja ja sen yhdistäminen Kivikovaan ihan nerokas veto. Jotenkin tuo nykyinen hybridi on vain hieman muovisen kuuloinen, sen alkuperäisen Who let the dogs outin pitäisi ensin pärähtää täydellä teholla käyntiin summereineen kaikkineen ja sen jälkeen voisi laittaa Kivikovan soimaan loppua kohden. Näin saisi molemmista ne parhaat fiilikset irti. Tämä vain minun mielipide.
Jaan mielipiteesi. HLDO saisi tärähtää eetteriin niin, että kypärä tärisee sumutorvineen kaikkineen. Siitä sitten kivikovaan. HLDO on kuitenkin ”voimakkaampi” kuin kivikova.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Samaa mieltä, ja jos en ihan väärin muista niin tuo oli joskus hetkellisesti käytössä Bluesillakin. (Olisiko ollut joku Kiekko-Espoo teemapäivä tms?)
Juu, jossakin teema- tai juhlaottelussa oli aikanaan, ja kuulosti helvetin hyvältä paikan päällä.
 
Viimeksi muokattu:

Potku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Kivikova
Ihan mielellään kuulisin vaikka blues-huutoja katsomosta vaikka se vähän hassulta saattaisi kuulostaakkin aluksi.

Tavallaanhan blues voidaan ymmärtää huutona myös sinisinä, mitä K-Espoo vahvasti myös on. "Maaleja siniset! / Peliä siniset!"

Maalilaulun suhteen tässä on tehty hyvää työtä koska Who let the dogs out oli mielestäni liigan parhaimpia maalilauluja ja sen yhdistäminen Kivikovaan ihan nerokas veto.

Tästä samaa mieltä. Omasta mielestä tässä uudessa yhdistelmässä on hyvä puoli se, että se saa yleisöä ainakin omin silmin ja korvin arvioituna paremmin taputtamaan rytmikkäästi käsiä yhteen yhdessä maalilaulun tahdissa, kuin aikanaan pelkän Blues-maalilaulun kanssa yleisö teki. Tai ainakin omasta mielestä se kuulostaa mahtavalta, kun yleisö lyö rytmikkäästi käsiä yhteen yhdessä maalilaulun rytmin kanssa. Isommalla yleisömäärällä kuulustaa tietty aina paremmalta.
 

LaBarbera

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Itsellä ei kyllä ole enää kaipuuta Blues nimeen missään muodossa. Nimen vaihtaminen silloin ysärillä oli Espoon kiekkohistorian suurin möhläys. Toki seuraa on tullut kannatettua ihan sielä Matinkylän ladon ajoista saakka, nimestä riippumatta. Nyt vain Kivikova termiä kovempaan käyttöön. Heittämällä Suomikiekon paras joukkueen "lempinimi".

Ja mitä maalilauluun tulee, niin Kivikova kuuluu siihen aivan ehdottomasti.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Itelleki Blegi oli ihan rakas termi, mutta juuri siihen sisältyvän itseironian takia. Sillä oli helppo kuitata aivan käsittämättömät kulissien takaiset tunaroinnit yms. Sellaisena throwbackina menneeseen se saattaisi ajoittain edelleen mennä, mutta muuten kyllä toivoisin katsottavan kaikinpuolin tulevaan menneen sijaan.

Jos joku ihmettelee miten tosta ekasta Bluesin logosta tuli Bleg niin kun siitä peitti alimmat viivat vaakatasossa, teksti näytti vähän Blegiltä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: E

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tässä analyysi omasta puolestani - itse olin yksi näistä loppukauden syttyjistä, joka on käynyt viimeiset vuodet hajanaisesti muutamia kotipelejä katsomassa, mutta joka katsoi loppukaudesta lähes jokaisen pelin, joko hallilla tai telkkarin ääressä. Imatran vieraspelireissu oli itsellä ensimmäinen sitten kauden 2015-2016.

Mielestäni yksi kevään kulminaatiohetki oli runkosarjassa Huhtalan tasoitusmaali lämärillä Ketterää vastaan. Halliin oli saatu erinomaisesti väkeä, ja tasoitusmaalin fiilis oli jotain sellaista, jonka perään on haikailtu sitten Bluesin konkurssin. Sitä valtaisaa meteliä ja tunnetta, katsomoa joka on täynnä, ja sitä halusi lisää. Onneksi tämä maali tuli pelissä jota oli markkinoitu vahvasti.

Toimistolla ollaan tehty erinomaista jälkeä. Vanhoja nukkuvia katsojia (kuten minä) ollaan saatu taas jalkeille, ja uusi katsojasukupolvi kasvaa kovaa vauhtia. Viidennen finaalipelin jälkeinen juhlava meno junnukatsomossa kertoi kaiken. Ei tarvitse montaa vuotta odottaa kun nämä nyt 10-13 -vuotiaat siirtyvät pikkuhiljaa junnukulmasta päätyyn.

Pelillisesti joukkue oli tällä kaudella periksiantamaton, ja yleisö sai jännittää aina viimeisille sekunneille saakka. Ensi kaudella saadaan kovia paikalliskamppailuja, ja mediahuomio kasvaa entisestään. Nyt ollaan oikealla tiellä, ja tästä mestaruudesta on hyvä ammentaa tulevaan.
Lainaan koko viestisi (toisesta ketjusta) koska se on silkkaa asiaa.

Believe and never give up. | Espoo ei luovuta. Ikinä.

Identiteettiä voi lähestyä esim. peli-identiteetin, joukkueidentiteetin tai kannattamisidentiteetin näkökulmista. Jos arvot ovat kaikissa samat ja niihin sitoudutaan, syntyy kivikova seuraidentiteetti, jossa eri palaset tukevat toisiaan.

Periksiantamattomuus on ehkä tärkein osa espoolaista jääkiekkoidentitettiä, on ollut jo pitkään. Tässä yhdistyy peli ja kannatustoiminta. Jos joukkueelta itseltään joskus katoaa usko, niin silloin kannattajat astuvat esiin omalla esimerkillään siitä että "ei me koskaan luovuteta". Ja vaikka peli olisikin jo "hävitty" niin pelaajat pistävät silti itsensä likoon kannattajien puolesta. Hups, joskus tästä on seurannut pari maalia ja varma tappio onkin muuttunut voitoksi.

Espoolaiseen kiekko-identiteettiin liittyy myös nöyryys: "Ei olla ehkä suurin / ei äänekkäin päällä maan / mutta joka ilta teille / me ylpeinä lauletaan..."

Tänä päivänä ei todellakaan ole häpeä kannattaa Kiekko-Espoota, lapsuudessani 30v sitten ehkä oli.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Tänä päivänä ei todellakaan ole häpeä kannattaa Kiekko-Espoota, lapsuudessani 30v sitten ehkä oli.
Kiekkokulttuuriin liittyen.. näin reilu kahdeksan vuotta Espoossa asuneena olen antanut itseni ymmärtää, että nythän tosiaan on saatu koko Espoo (tai siis se määrä Espoosta mikä nyt on mahdollista saada tässä junantuomien dystopiassa) yhdistettyä Kiekko-Espoo nimen taakse. Minulla on pari syntyperäistä espoolaista kaveria ja olen kuullut miten tosiaan silloin joskus 30 vuotta sitten Kiekko-Espoo oli pelkkien matinkyläläisten oma seura, jota ei edes "saanut" kannattaa missään muualla Matinkylä-Olarin ulkopuolella. Ja käänteisesti, eipä sitä kukaan olisi halunnutkaan kannattaa tuon alueen ulkopuolella. Toinen kaveri jutteli miten asui lapsena juurikin joskus 30 vuotta sitten Espoonlahdessa/Kivenlahdessa, ja kaikki koulukaverit kannattivat Jokereita aivan järjestään.. ja sitten taas en muista missä päin Espoota hän sanoi, että asuivat HIFK:n kannattajat, mutta heilläkin oli "oma alueensa". Tämä kaveri itse olisi halunnut kannattaa Kiekko-Espoota, mutta kun ei vain voinut/saanut, ei nyt ainakaan niin että ääneen kenellekään olisi sanonut..

Eli onhan tämä nyt aivan mahtava tilanne espoolaisessa kiekossa, mihin ollaan päästy. Ihan jo sitä kait nyt sitten vääjäämätöntä liigan palaamistakin silmällä pitäen..
 

ahal

Jäsen
Kiekkokulttuuriin liittyen.. näin reilu kahdeksan vuotta Espoossa asuneena olen antanut itseni ymmärtää, että nythän tosiaan on saatu koko Espoo (tai siis se määrä Espoosta mikä nyt on mahdollista saada tässä junantuomien dystopiassa) yhdistettyä Kiekko-Espoo nimen taakse.
Eli onhan tämä nyt aivan mahtava tilanne espoolaisessa kiekossa, mihin ollaan päästy. Ihan jo sitä kait nyt sitten vääjäämätöntä liigan palaamistakin silmällä pitäen..
Just näin, yhdessä eteenpäin. Toisaalta alueen etuna on aina ollut laaja junnutuotanto, joka on poikinut lukuisia liiga- ja maajoukkuetähtiä pelasivat he sitten myöhemmin missä tahansa joukkueessa. Ja ymmärtääkseni junnutoiminta on edelleen vilkasta. 90-luvulla espoolaisia junnujoukkueita olivat mm. EKS, EPS, Jäähonka sekä naapuriin rekisteröity GrIFK. Matinkylä, Espoonlahti ja Laaksolahti tulivat tuolloin tutuiksi myös jäähallien kautta. Espoo ansaitsee ehdottomasti sekä väkiluvun että laajan junioritoiminnan vuoksi oman liigajoukkueen, jos ja kun se pelillisesti ja taloudellisesti täyttää liigavaatimukset. Kolmaskin jengi pääkaupunkiseudulta liigaan mahtuu, mutta se on taas oma laulunsa se. Oikotietä ei voi olla.
 

syndi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, HJK-Hockey, NHL
Vaikka naapurista huudellaan, niin Kiekko-Espoo on "Se", joka jäi mieliin ja toi kaikki yhteen.

Matkustettiin Helsingin puolelta Espooseen ystäviä moikkaamaan, ja painettiin yhdessä matsiin.

Siellä sitten kynsiä purtiin katsomossa kuinkahan käy, joskus voitettiin joskus hävittiin.

Aina vedettiin matsin jälkeen yläfemmat ja oltiin kavereita taas.

Tunnemuistot nimenomaan Kiekko-Espoosta elää vahvana.
 

Hannutic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kuuntelin eilen Metro Areenalla Kiekko-Espoon maalilaulua melkeinpä kyllästymiseen asti ja tein yllättävän huomion. Ensimmäistä kertaa maalilaulu-remixissä "Kivikova kivikova Kiekko-Espoo" iski minuun kovemmin kuin "Who Let the Dogs Out". Olen selvästi viimein valmis päästämään irti ja ottamaan uuden vastaan.

Mielestäni tuosta Who Let the Dogs Outista ei silti pitäisi kokonaan luopua vielä vähään aikaan, siihen assosioituu niin paljon hyviä fiiliksiä ja monelle jotka aiemmin kävivät peleissä se lienee edelleen ainoa oikea maalilaulu.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Kuuntelin eilen Metro Areenalla Kiekko-Espoon maalilaulua melkeinpä kyllästymiseen asti ja tein yllättävän huomion. Ensimmäistä kertaa maalilaulu-remixissä "Kivikova kivikova Kiekko-Espoo" iski minuun kovemmin kuin "Who Let the Dogs Out". Olen selvästi viimein valmis päästämään irti ja ottamaan uuden vastaan.

Mielestäni tuosta Who Let the Dogs Outista ei silti pitäisi kokonaan luopua vielä vähään aikaan, siihen assosioituu niin paljon hyviä fiiliksiä ja monelle jotka aiemmin kävivät peleissä se lienee edelleen ainoa oikea maalilaulu.
Minun mielestäni tuo remix ei ole mikään kovin hyvä tai fiilistä nostattava ylipäätään. Mielestäni hyvä maalilaulu fiiliksen maksimoimiseksi olisi vanha kunnon Blegin aikojen sumutorvi + alkuperäinen Who let the dogs out ja SEN JÄLKEEN sitten Kivikova Kiekko-Espoo maalintekijän kuuluttamiseen asti. Tai sitten pelkkä Who let the dogs out maalilauluna ja voittoon päättyneen pelin jälkeen sitten Kivikova Kiekko-Espoo ikään kuin voittobiisinä.

Summa summarum - nuo kaksi biisiä ovat parempia erillään ja alkuperäisenä. Tuo remix vie vähän sitä hohtoa molemmista - tämä toki vain oma mielipide.
 

kiljander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo. Susijengi. LAL. UTA. SoJy.
En kuoppaisi koiria. Kirsikka kakun päällä on se ”Woof” kun mainitaan maalintekijä. Ihan paras. Nykyinen siis melko toimiva kokonaisuus
 

LaBarbera

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Vanhalla Kivikovalla olisi pitänyt mennä. Legendaarinen kipale.

Uusikaan ei toki huono. Parempi rytmi kuin siinä orkkis Dogs Outissa.
 

Tonnikala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Vanhalla Kivikovalla olisi pitänyt mennä. Legendaarinen kipale.

Uusikaan ei toki huono. Parempi rytmi kuin siinä orkkis Dogs Outissa.
Makunsa kaikilla toki, mutta omasta mielestä sillä ei kyllä välttämättä kauheesti uusia katsojia (junnut/nuoriso) saataisi innostettua kun aika pliisulta ja vanhahtavalta, vaikka kieltämättä nostalginen rallatus onkin. Lisäksi niin surkea laatuinenkin ääniraita, että ei kuulosta kovin hyvältä ainakaan omiin korviin, vaikka olisi maailman parhaat ämyrit josta se tulee. Toisaalta makuasioita pitkälti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös