Eka Liiga-pelini Espoossa sitten 2016.
- Mahtavaa! Hallilla hyvä tunnelma, screeni hieno, pelin taso ison askelen verran Mestistä parempaa. Ja vierasfaneja pitämässä meteliä! Oonpas kaivannut.
- Kyllä tää jengi pystyy pelaamaan Liigaa, mutta yhtään helppoa pistettä ei kannata odottaa kauden aikana. Raa’alla työllä ne on revittävä, kotonakin.
- 0-1 maaliin olivat Rimpinen ja Keskitalo yhtä syyllisiä, mutta kyllähän Rimpinen muuten piti korttitaloa kasassa. Pahoja laukauksia suoraan poikittaissyötöstä tuli varsinkin toisessa erässä solkenaan. Ilman Petteriä peli olisi ratkennut siinä.
- Yllätyksekseni suurimmat puutteet pelissä liittyvät puolustajiin ja tarkemmin sanoen puolustajien kiekolliseen peliin. Syöttöjä ei saada kiinni, kiekkoa ei saada maalille asti, lähtevät syötöt katkeavat ensimmäiseen vastustajaan avaten saumoja nopeille vastahyökkäyksille.
- Kolmas erä herätti toivoa tulevankin suhteen. Niin ilmeen kuin taktiikan osalta. Liedes heräilee.
- Veteraanien panos ei kauheasti vakuuta. Niin hieno mies kuin Sallinen onkin, ei hän kauhean monesta kaksinkamppailusta voittajana enää tule ulos saati luo uhkaa hyökkäyspäässä. Ylivoimalla peluuttamista vaikea ymmärtää.
- Tuomaala on jatkuvasti vaarallinen. Miksi näin vähän minuutteja?