Jos Lankinen ei pelaa ensi kaudella NHL:ssä, niin ihmettelen sitä todella kovasti. Alkusarja ja puolivälierä menivät hyvin, mutta sen jälkeen hän oli aivan maaginen välierässä ja finaalissa. Ensimmäiseksi Kevin pyyhki lattiaa Vezina-tason Vasilevskilla ja sen jälkeen kaksinkertaisella Stanley Cup -mestari Matt Murraylla. Suomella on historiassa ollut aika kovia NHL-vahteja kisoissa, mutta kyllä tämä Lankisen turnaus oli yksi ehdottomasti kovimmista suomalaismaalivahdin pelaamista turnauksista koskaan.
Kovan tien on Kevin kulkenut tähän hetkeen, sillä kilpailutilanne on ollut läpi uran kova. Juniorimaajoukkueissa on jäänyt vastuu todella vähäiseksi, sillä Kevinin harmiksi hän oli samaa ikäluokkaa kuin Juuse Saros ja Ville Husso. Lankinen jäi myös IFK:ssa pariksi vuodeksi samanikäisen Husson varjoon. Pohjois-Amerikassa alku oli vaikea ja Kevin joutui hakemaan vauhtia jopa farmin farmista. Haastattelujen perusteella vaikuttaa kuitenkin todella sympaattiselta ja mukavalta kaverilta, joten ei voi toivoa mitään muuta kuin pelkkää hyvää Kekelle.
MM-kisojen pelien perusteella saa vain ihmetellä, että miten on mahdollista Lankisen joutuminen jopa pelaamaan ECHL:ään (6 peliä) ja AHL:ssäkin vain 19 peliä. Olen jo pidempään pohtinut, että NHL:n täytyy olla todellinen maalivahtilupauksien tuhoamispaikka ellei sitten ole aivan ehdotonta huippukärkeä, mutta olisin odottanut silti Lankiselle enemmän pelejä ja jopa kokeiluluontoisesti vähintään paria peliä ylhäällä. Ok, ensimmäinen vuosi voi mennä sopeutuessa pieneen kaukaloon ja pelikulttuuriin, mutta sen jälkeen pitäisi päästä jo ainakin kokeilemaan ylhäällä kakkosvahdin roolia ja saada enemmän pelejä AHL:n puolella.
Minulle on syntynyt käsitys, joka ei perustu mihinkään faktoihin ja joihin toivoisin tietävimmiltä valaistusta, mutta onko NHL:ssä vähintään tuplasti tai jopa kolminkertaisesti vaikeampaa päästä ykkös-/kakkosvahdiksi ohi vakiintuneiden vahtien kuin kenttäpelaajien pysyvään kokoonpanoon. Viekö maalivahtien marinointi NHL:ssä jotenkin pidempään vai onko tie käytännössä pysyvästi tukossa, jos ykkösjoukkueessa on jo paikkansa vakiinnuttanut ykkösvahti ja riittävällä tasolla pelaava kakkosvahti.
Tulee myös mieleen Husso, joka pelasi viime vuonna MM -kisoissa mielestäni varsin hyvin, mutta loppujen lopuksi näyttää saaneen tänä ja viime vuonna vain kohtuullisesti peliaikaa AHL joukkueessaan. Eli maalivahdin tie vaikuttaa todella tuskaiselta NHL:n ja täytyy olla hyvin sitkeä veskari, joka motivoituu pyörimään useampia kausia AHL:ssä ja jopa ECHL:ssä todennäköisesti suhteellisen heikolla maalivahtivalmennuksella vaikkapa Suomeen verrattuna. Joku joukkue saattaa NHL:ssä osoittaa selkeän reitin ylös uusille vahdeille, mutta vaikutelma on, että jos 2-4 kauteen ei tärppää, niin NHL:ään on turha jäädä pyörimään alempiin sarjoihin heikolla palkalla ja kumipyörien päällä reissaamaan. Lankiselle ja Hussolle toivon tsemppiä sekä vahvaa motivaatiota uran jatkoon suuren veden tuolla puolella, mutta tervetuloa myös takaisin HIFK:n, jos siellä ei tärppää.