Kaverini Dieppe kyseenalaisti karsintojen mielekkyyden siksi, että yksikään mestisjoukkue ei ole panostanut joukkueeseensa niin paljon, että sillä olisi realistisia mahdollisuuksia nousta. Ehkä näin on, mutta vaikka mahdollisuudet nyt olisivatkin jotain Miracle-On-Icen luokkaa, on siellä silti mahdollisuus, vaikka se olisikin pieni.
Mielestäni onkin ylipäätään väärin vaatia ja olettaa, että jonkun mestisjoukkueen täytyisi tehdä valtavat riski-investoinnit ja koota isolla rahalla nimivahva joukkue pelkkää liiganousua ajatellen. Se kovakin joukkue lähtisi karsintoihin haastajana ja nousun epäonnistuessa kaudesta jäisivät vain valtavat tappiot tilinpäätökseen.
Paljon parempi on nykyinen malli, jossa Mestiksen taso nousee tasaisesti ja parhaat joukkueet petraavat samaan aikaan urheilullisesti ja taloudellisesti. Viime vuosina on nähty, miten Sport on maksanut Tammisen ajan velkojaan vauhdilla pois. KooKoo oli taannoin laittaa jo lapun kokonaan luukulle ja olisi varmaan niin tehnytkin, jos putken päässä ei olisi siintänyt liigan avaaminen. Vaikka Kouvolassa on suurin pudotuspelimenetys antanut sitkeästi odottaa itseään, on sielläkin käsittääkseni nyt velaton seura, ja siten toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen voi jatkua.
Karsintoja voi arvostella nyt siitä, että liigajoukkueet ovat liian ylivoimaisia. Mutta ainoa keino kuroa tuota eroa kiinni on kuitenkin pitää liiga auki ja pelata niitä karsintoja.
Itsekin kannatan siis ehdottomasti liigakarsintojen olemassaoloa. Vastustan jyrkästi vain sitä mallia, että liigajumbo putoaisi suoraan. SaiPalle kävi noin kaudella 1990-1991, sillä SaiPalla jumboksi poikkeuksellisen kova joukkua, joka oli taatusti kovempi kuin sarjanousija. Mutta kun silloin oli päätetty, että jumbo tippuu suoraan, tippui SaiPa, vaikka joukkueessa pelasivat muun muassa Otakar Janecky, V-P Kautonen, Tero Arkiomaa, Jaroslav Benak, Ari Santanen, ym. Olisiko silloinkin vasta viimeisellä kierroksella varmistunut, että putoaja oli SaiPa eikä Lukko. SaiPan pistepottikin oli tuolla kaudella niin kova, että esimerkiksi seuraavalla kaudella sillä pistemäärällä olisi jätetty taakse kolme liigajoukkuetta.
Se tuntui silloin todella väärältä, koska tilalle liigaan nousi joukkue, joka ei taatusti ollut SaiPaa kovempi ja putosikin heti seuraavan kauden päätteeksi liigasta pois. SaiPa taas suistui putoamisen takia velkakuiluun, jolloin konkurssikin oli lähellä.
Tuota putoamismallia vastustan siis siksi, että siinä voi huonompi joukkue pudottaa paremman. Sama riski on myös karsintasarjamallissa, jossa vaikka kaksi liigajoukkuetta kohtaa neljä mestisjoukkuetta. Sellaisessa ottelusarjassa sarjaohjelma vaikuttaa nimittäin siihen, onko viimeisillä kierroksilla joku joukkue menettänyt jo pelin voi lyödä hanskat tiskiin. Eli tuollaisen joukkueen kohtaavat saavat silloin etua muihin nähden. Eli pidän nykyistä karsintamallia hyvänä, ja jos karsintajärjestelmää halutaan tästä laajentaa, niin miksi ei sitten vaikka niin, että liigajumbo kohtaa Mestiksen mestarin ja liigan toiseksi viimeinen kohtaa Mestis-kakkosen.