No mitäs eläinten parhaat ystävät? Vieläkö pikkuFifi tärisee sohvan alla ja kuseksii parketille, kun ääliöihmiset vähän popsauttelivat uutta vuotta?
Jumanskeba, en meinannut saada unta, kun ajattelin niiden pikku luontokappaleiden koettelemuksia.
Tiedotus:
Minun "pikkufifi" ei paljoa korvaansa jaksanut lotkautella joillekin räjähteille vaan koisasi sikeästi koko eilisen yötä ja harjoitti tätä ruumiintoimintoa pitkälle tähän päivään saakka kunnes nälkä ajoi ylös.
Yleisesti olen sitä mieltä, että suurin syypää näihin hermonsa menettäneisiin koiriin on niiden omistajat, jotka on opettaneet ne koiransa vauhkoontumaan kaikesta ja kaikkeen.
Meille tuli ensimmäinen koira kun oli 11-vuotias ja sen jälkeen ei ole ollut vuottakaan etteikö taloudessani olisi ollut koiraa, tosin koolla ei ole pilattu ja sekin vähä on sitten matalajalkaista rotua, mutta yksikään koira minulla tai vanhemmillani - nyt äidilläni - ei ole koskaan ollut paukkuarka tai hermoillut räjähdeääniin tai muihinkaan ääniin. Melkeinpä uskallan väittää, että syynä on se kun ne on jo pennusta pitäen totutettu erilaisiin ääniin ja asioihin ja niitä on kannustettu tutustumaan tällaisiin asioihin, koirat ovat kasvaneet siten ettei tarvitse hermostua turhasta ja vauhkoontua jok' ikisestä asiasta.
Yksi vihonviimeisiä asioita mitä voi omistajana tehdä on opettaa koiransa pelkäämään jotain asioita. Minun tekisi mieleni monet kerrat todeta näille fifien omistajille, että älkää nyt helvetti aina ja kaikkialla sitä koiraanne nostako syliin jos näette vastaan tulevan toisen koiran. Kyllä se fifi hyvin pian oppii, että toinen koira tulee vastaan, omistaja säikähtää ja nostaa syliin ts. omistaja pelkää, joten omistajaa on suojeltava ja haukkuminen alkaa. Tämä yksinkertaistettuna, mutta näinhän siinä monasti käy. Ei sitä fifiä välttämättä tarvitse laskea haistelemaan jokaista koiraa jos vastaantulija arvelluttaa, mutta pitää maassa ja opettaa kävelemään sujuvasti toisen koiran ohi ilman välikohtauksia niin hyvä tulee.
Ja jos fifi saa kohtauksen niin fifiä ei voivotella vaan fifiä opastetaan ja koulutetaan pois moisesta käytöksestä mutta harvoinpa nämä fifien omistajat kouluttamaan ryhtyvät vaan seuraus on ennemminkin se, että ryhdytään voivottelemaan fifiä ja fifi otetaan syliin, jos voidaan/jaksetaan ja näin fifi taas oppii ettei huonosta käytöksestä seuraa mitään muuta kuin omistajan voivottelua ja syliin nosto - jonka koira voi mieltää palkinnoksikin.
vlad.