No miksi sitten edes vastasit minulle ensimmäisen kerran kun puhut ihan toisesta aiheesta. Minä arvostelen työttömyys ja työllisyystilastojen kokonaislaskentatapaa ja sitä mikä on olleet hyödyt ja haitat niissä aktivointitoimissa ja varmaan ymmärrät, ettei sitä tuolla yhdellä käppyrällä selitetä.
Puhuit siitä, että laskentatapa on väärä ja että tunninkin töitä tehneet ovat tilastoissa työllistyneitä. He kuitenkin saavat työttömyyskorvausta ja maksettujen korvauksen määrä tippui yli 20%. Kai se nyt kertoo siitä, että ihmiset ovat työnteolla pystyneet elättämäään itsensä selvästi aiempaa paremmin? Erityisesti jos katsoo noita muita esille nostettuja tilastoja.
Kuten laitoin linkkejä, joita todennäköisesti et lukenut tilastokeskuksen tilastoihin ja ihmisten mielipiteisiin siellä. Sinulle nämä ovat simppeleitä, mutta asiantuntijoille ei niin simppeleitä. Hyvä juttu sulle.
Luin ihan tarpeeksi ja asiasta on ihan kattaviakin tilastoja. Työllisten määrä on kasvanut 120 000 hengellä. Vaikka niistä alle 20 tuntia viikossa tekevien määrä on ~15 000, niin se tarkoittaa vain että yli satatuhatta työllistynyttä tekee enemmmän tunteja kuin tuon. Ja olen pariin kertaan kertonut, paljonko täyttä päivää tekevienkin määrä on. Jos asiassa on jotain epäselvää tai sinulla on jotain omia tulkintojasi, niin toki voit ne esittää, mutta tiedot työllistymisistä on olemassa.
Aktiivimallin vaikutuksistakin työllistymiseen on arvioita ja ne ovat luokkaa 5 000-12 000 eli kuten VVM arvio vajaa 10% kokonaisuudesta:
http://www.ptt.fi/ennusteet/kansant...teema-tyollisyyden-kasvu-nopeaa-ja-aitoa.html
IS:n juttu oli vuodelta 2017 jolloin ei käytössä ole ollut kuin ehkä vuoden 2016 työllisyystilastot jos niitäkään, joten nyt meillä on parempaa tietoa kuin toimittajalla silloin.
Eli linkkaamaasi tilastoon joulukuulle, elokuulta pudotusta 13 tuhatta kun se elokuussa oli 2 566 000 (virhemarginaali ±33000) ja joulukuussa 2 553 000.
Työttömyysaste elokuussa 2016 7,2%, tammikuussa 2019 6,8% ja helmikuussa 2019 7,4%.
Siihen on syynsä miksi työttömyyttä verrataan aina vuoden takaiseen jaksoon, eikä eri kuukausia keskenään. Vinkiksi voin sanoa, että on olemassa myös tilasto nimeltään "kausivaihtelusta tasoitettu työttömyys". Syy on varmaan aika ilmeinen kun katsoo tuota kuvaajaa:
https://findikaattori.fi/fi/34
Unohdat edelleen, että tuossa käppyrässäsi ansiosidonnainen laski tuon määrän, kuka maksaa ansiosidonnaisen? Mihin tämä porukka meni, saatiinko niin paljon tuottavaa työtä, että se kattaa kaiken, kuinka paljon henkilöitä siirtyi eläkkeelle tuosta, sairauskorvauksille, toimeentulotuelle, kuinka moni saa lisää muita tukia vaikka tekee sen tunnin viikossa, kuinka moni ansioidonnaiselta ja työttömyyskorvaukselta meni valtion tuottamattomaan työhön (tuottamaton turha paperinpyörittäjä on valtiolle kallimpi kuin työtön siis jos pelkästään katsotaan rahallista kulua), kuinka paljon palkkatuelle ja työllistyvätkö nämä oikeasti enää tuottavasti pidempiaikaisesti.
Tässä kirjoituksessa väitetään, että valtio kustantaisi ansiosidonnaisesta 95%, mutta se ei ihan totta taida olla:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...turvasta/979077e3-1a59-341f-acc1-d50c9fe74638
Työntekijät kustantavat siitä 5,5%, työnantajat osan ja valtio lopun. Työnantajien osuutta on viime vuosina muutettu, mutta valtion osuus on jossain 90%:n tietämillä. Eli valtion rahaa säästyi about miljardi.
Työtyöntien määrä kasvoi vajaa 2% ja verokertymä kasvoi sitäkin enemmän eli 2,2% joten selvää on että yksityiselle puolelle ovat tuottavaan työhön työllistyneet. Kunnat ja valtio keräävät ansioveroja yhteensä noin 25 miljardia euroa, niin tuleehan siitäkin puoli miljardia euroa ja yhteisötuloista jonkun verran lisää.
Tuossa on aiemmin lupaamani tilasto toimineentulotuen saajien määrästä. Systeemi hieman muuttui ja kasvatti saajien määrää, mutta tuosta johtuva erokin on marginaalinen niiden 70 000 uuden täysipäiväisen työpaikan rinnalla. Mielenkiintoista olisi toki ollut, että jos järjestelmä olisi pysynyt samana, niin miten paljon tuen saajien määrän olisi tippunut,.
https://thl.fi/fi/-/perustoimeentul...tti-odotetusti-toimeentulotuen-saajien-maaraa
Julkisen sektorin yhteenlasketut työllisyyden kasvusta johtuvat suorat hyödyt ovat siis vähintään pari miljardia vuositasolla. Jos aktiivimallin ansiota on 10%, niin se tekisi parisataamiljoonaa euroa.