Keskinkertaisuuden kirous

[finnjewel]

Suurin osa ihmisistä - niin TV-katsojista kuin kenestä tahansa on tietenkin älynlahjoiltaan keskinkertaisia. Siksi viihdeohjelmatkin ja erityisesti mainosrahoitteiset on suunnattu keskinkertaisille katselijoille. Lisäksi taitaa olla niin, että itsestään melua pitämättömät, järkevät ja viisaat osanottajat eivät kiinnostaisi ketään näissä tosi-tv -ohjelmissa.

Huippuälykkäät, Mensalaiset (tiedän, älykkyys ja viisaus eivät usein ole sama asia) tms. eivät lainkaan säännönmukaisesti edes tavoittele johtavaa asemaa, sillä he joko tietävät selviävänsä elämästä helpommalla "tavallisissa töissä" tai sitten antautuvat vaikkapa tutkijoiksi; hommiin, joissa tyhmempiä ei tarvitse ympärillä katsella.

Armeijan palikkatestien tuloksia pääsin aikoinaan komppanian kirjurina vilkuilemaan, ja kuinka ollakaan, jatkokoulutukseen olivat joutuneet/päässeet tasolle 6-8 rankatut; "älykkäimmät" eli korkeimman tason (9) palikkatesteissä selvittäneet jäivät tai jätettiin useimmiten sivuun raukista ja rukista. Jopa armeijassa on tiedetty kauan, että älykkyydellä ja johtajankyvyillä on harvoin tekemistä toistensa kanssa.

Nythän meillä on Suomessa muutama ns. älykköpoliitikko, esimerkiksi lapsinerot Alexander Stubb ja Erkki Tuomioja. Saapa nähdä haluaako ensinmainittu aikanaan kanavoida älykkyyttään johtohommiin; Tuomiojalla ei aivan nappiin kaikkien mielestä ole päällikköhommat menneet. Vaikeaa tuntuu olevan laskeutuminen tavallisten tallaajien tasolle.

 

[Nahkaparturi]

Viestin lähetti Bast
...usein johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka nousevat asemaansa oman pyrkimyksensä ajamana, kohoavat yhtä pykälää liian korkealle kykyihinsä nähden. En sanonut, että pomot ovat tyhmiä vaan että monet kunnianhimoiset ihmiset eivät tajua, missä kohtaa kannattaa lopettaa.

Työpaikallamme on hyvä esimerkki 'kestohakijasta' ylempään asemaan. Hänen avujaan ovat vain ja ainoastaan terävät kyynärpäät. Hän esiintyy todella itsevarmasti, niin että ensi kertaa hänet tapaava voi mennä lankaan. Onneksi ylempi johto huomasi jo kauan sitten, ettei hänestä ole ylempään asemaan. Yksi henkilö voisi saada pahaa jälkeä aikaan...


Olen pohtinut minäkin usein tätä ’keskinkertaista’ maailman menoa. Kun olet tietyn ikäinen ja tietyssä asemassa sinun odotetaan toimivan näin ja kuuluvan sinulle tehtyyn muottiin. Jos et tee näin, olet, jos et nyt ihan poikkeava, niin hieman kieroon katsotaan kuitenkin.

Niin kauan kuin ihmisille riittää se mitä juuri em. soittolistaradioasemat ja kaupalliset tv-kanavat tarjoavat sitä myös tullaan saamaan. Eikä siinä mitään, jos se valtavirralle kelpaa, niin ymmärrän, ettei taloudellisesti toimivaa konseptia kannata muuttaa. Mutta sitä ihmettelen, eivätkö nämä ihmiset tosiaan halua muuta, vai eikö heitä kiinnosta poiketa jollekin sivupolulle esim. musiikin ja elokuvien suhteen. Puuttuuko heiltä uteliaisuus vai tyydytetäänkö se juuri näillä seiskoilla? Ja ostetaan Kirkan uusin levy, kun se on soinut radiossakin niin kovasti.

Usein autoa ajaessani kuuntelen Ylen 1:tä. Sieltä tulee ohjelmaa, joka ei ärsytä. Juontajat eivät ole alinomaa nuolemassa kuuntelijan persettä levyjen lomassa.

 

[V-man]

Viestin lähetti Bast
Ymmärsit pointtini väärin tai oikaisit sitä hieman. Sanoin, että...

Jep. En ala väittämään vastaan. Mää mistään työelämästä mitään tiedä.

ps. Voisitko vastata kuitenkin ihan lämpimiksesi noin 10-15 sivua pitkällä tekstillä niin saisin oivan materiaalin "Organisaatio, henkilöstö & kehittäminen" -kurssin esitelmääni. Ei millään jaksais itse tehdä :)

 

[mysteeri]

Elitismin pelko on keskinkertaisuuden alku.

Minun mielestäni keskinkertaisuus on julistettava suojelukohteeksi kaikilla elämänalueilla.

Paitsi ehkä taiteessa; silläkin saralla tekijöiden olisi vain tiedostettava oma keskinkertaisuutensa. Säästyisimme keskinkertaiselta eli huonolta taiteelta ja nämäkin voimavarat voitaisiin käyttää johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Kaikkialla muualla inhimillisen elämän kirjossa keskinkertaisuus onkin pelkkää plussaa.

Jos kaikki ihmiset vaurastuvat hirveästi, elämä sellaisena kuin sen tunnemme tuhoutuu. Johtopäätös: maailman mittakaavassa vauraus on varkautta luonnolta ja ihmiskunnalta.

Työnarkomaanit ja himoyrittäjät saisivat toki hukuttautua tehovaatimuksiinsa, kunhan eivät rupea politikoimaan ja tyrkyttämään vääristyneitä elämänmallejaan ulkopuolisille.

Keskiverto työnteko takaa mukavan keskinkertaisen talouskasvun. Samalla luomakunnan tuhoutuminenkin hidastuu keskivauhtiin. Ihmiskunta saa lisäaikaa, joten ei enää tarvitsekaan hötkyillä.

Vapaa-aikaa jää kerrankin edes keskiverron yleissivistyksen hankkimiseen. Tämä johtaa viimein Suureen Oivallukseen, ihmisen älylliseen huipentumaan: käsitykseen omasta paikasta keskinkertaisena eliönä keskiarvoplaneetalla keskimääräisessä galaksissa.

edit: "Kesä ja kärpäset, sinä talven jälkeen huokaiset, ja radio suomi soi ja radio suomi soi".
Minä tosin en kuuntele.
Oma kanavani on edelleen YleQ ja sieltäkin vain ohjelma Avaruusromua, eli marginaalikamaa. Täällä kun kovasti keskustellaan radiokanavistakin ja siitä mistä tulee älykkäimmät ohjelmat.
Itse tosin en ota kantaa siitä mihin ryhmään kuulun, olenko täysin älytön, keskivertoväkeä vaiko superhyper älykäs.

 

[Bast]

Viestin lähetti Nahkaparturi

Niin kauan kuin ihmisille riittää se mitä juuri em. soittolistaradioasemat ja kaupalliset tv-kanavat tarjoavat sitä myös tullaan saamaan. Eikä siinä mitään, jos se valtavirralle kelpaa, niin ymmärrän, ettei taloudellisesti toimivaa konseptia kannata muuttaa. Mutta sitä ihmettelen, eivätkö nämä ihmiset tosiaan halua muuta, vai eikö heitä kiinnosta poiketa jollekin sivupolulle esim. musiikin ja elokuvien suhteen. Puuttuuko heiltä uteliaisuus vai tyydytetäänkö se juuri näillä seiskoilla? Ja ostetaan Kirkan uusin levy, kun se on soinut radiossakin niin kovasti.

Tässä onkin homman avainkohta. "Eivätkö ihmiset tosiaan halua muuta?".

Ihmiset haluavat sitä, mitä heille tuotetaan. Keskivertokansalainen ei osaa haluta sellaista, mitä ei tiedä olevan.. Juuri siksi kaikenlaiset mieleipidetiedustelut osuvat harhaan, eivätkä todellisuudessa anna oikeaa kuvaa yleisön toiveista. Kaikki haluavat tulla yllätetyiksi positiivisesti. Ei kukaan haluaisi aina vain sitä samaa.

Psykologian tunnilla joskus näytettiin käyrää tarpeen tyydyttymisen asteista. Jos tekee esimerkiksi mieli appelsiinia, on tarpeen tyydyttyminen korkeinta parin ensimmäisen appelsiinin kohdalla. Mutta That hit the spot -fiiliksen jälkeen mielihyvä laskee appelsiini appelsiinilta kunnes hetken päästä appelsiinit alkavat jo tuottaa inhoa.

Mutta kun kuluttajalta kysytään mitä halutaan, on näiden muodostettava mielipiteensä olemassaolevan tarjonnan pohjalta. Näin kuluttajat kertovat haluavansa yhtä, vaikka todellisuudessa haluavat jotain ihan muuta. On niiden asia, jotka vaikka nyt tv-ohjelmia tai muita viihdekonsepteja kehittelevät, aukoa uria ja luoda uutta vaikka sanotaankin, että lauantaina kello 20.00 pelkkä television testikuva keräisi miljoona katsojaa. Tätä minä tässä epätoivoisesti peräänkuulutan tässä viihdemutinassani, että nähtäisiin vähän enemmän vaivaa, tarjottaisiin edes pikkuisen haastavampaa ohjelmaa. Ei tarvittaisi mitään kvanttifysiikan alkeet ohjelmasarjaa, kunhan tunnustettaisiin, että katsojat ja kuulijat osaavat ajatella omilla airoillaankin, ettei kaikkea tarvitse pureksia valmiiksi.