Keskiarvosi 15-vuotiaana?

[Chip]

Ööh, mulla oli ysillä keskiarvo lukuaineissa jotain 9.7 ja kaikissa aineissa 9.6, kai, mä en muista tarkalleen. Mutta kymppejä oli ainakin äikkä, saksa, englanti, ruotsi, kemia, maantieto, uskonto, bilsa.

Just äskettäin mietittiin yhden kaverin kanssa, että yläasteella oli läksyjen luku ihan toista luokkaa kuin lukiossa. En muista, että olisin melkein koskaan tehnyt matikasta läksyjä kotona, vaan ne suhautettiin aina nopeasti tunnin alussa. Muissa aineissa sama tahti jatkui vielä lukiossakin mutta matikassa piti tehdä läksyt kotona, ellei sitten ollut hypäreitä ennen matikantuntia.

 

[Vaughan]

Heh heh, tähän täytyykin heittää kommenttia! Viisitoista täytettyäni ensimmäisessä todistuksessani keskiarvo oli 7,3 - minkä auliisti myönnän olleen hieman yläkanttiin!

Muistan joskus jostain lukeneeni, että 9. luokan syyslukukauden todistus korreloisi kaikkein eniten jatkomenestyksen kannalta. Kai se sitten pitää paikkansa, kun maisterin papereita en ole vieläkään saanut, vaikka yliopistossa on jo vierähtänyt vuosi jos toinenkin...

 

[Henkka]

8.8. Matikka ja musiikki kymppejä, eikä yhtään seiskaa.

 

[Timi]

Kai minunkin pitää oma keskiarvoni tänne raapustaa. Taisi olla jotain 8,4 tuntumassa, joten aika keskiverto se oli. Lukiossa numerot putosivat sillä se ei aluksi napannut ollenkaan. Sitten kolmannella tuli tsempattua, mutta loppujen lopuksi huomasin, että ei noilla numeroilla niin hirveästi ole merkitystä - riippuu tietysti vähän mihin haluaa opiskelemaan jne.

 

[Miguel]

8,5 se taisi olla, eikä keskiarvo ole siitä ensimmäisen lukiovuoden aikana mihinkään pudonnut. Yläasteella luokkakaverit eivät pääosin olleet ihan minun mieleeni, toisin kuin nyt lukiossa. Työympäristöllä on merkittävä vaikutus koulumenestykseen.

Ala-asteella lukuaineiden ka. oli noin 9,5. Yläasteellakin tein aika paljon töitä, mutta kouluni tiukka arvostelu esti arvosanojen paremmuuden. Monet menevät muissa kouluissa aivan huliviliasenteella ja saavat minua parempia numeroita, joten yläasteen keskiarvo ei välttämättä kerro paljon.

 

[Dr. Karhu]

15-vuotiaana, ts. kasin keväällä, keskiarvo oli 9.6 - luokan paras. Töitä tuli tehtyä tosi paljon, ehkä turhan liikaakin.Olisin voinut vähän enemmän relatakin.

 

[Lunatico]

Paljos oli keskiarvo? Muistatko vielä?

En jaksanut kovin tarkkaan vaihtoehtoja laittaa, niin olkoon tuo suuntaa antava.

Itsellä koulu on aina mennyt sinne itteensä eli perseelleen. Ala-aste nyt suht koht ok, mutta ylä-asteella ne vaikeudet alkoivat. Vuosi vuodelta enemmän ja enemmän poissa koulusta ja tämä suunta huipentui ysiluokan viimeiseen viikkoon kun olin kaverin kanssa koko viikon poissa koulusta. Lauantaina kävin vaan hakemassa todistuksen, kaveri lähti mökille kalaan. Tosin sepä jäikin luokalle, minä en.

 

[NiksuP]

Vuosi vuodelta enemmän ja enemmän poissa koulusta

Saanen ihan mielenkiinnosta kysyä, että miten se elämä ja jatko-opinnot tuosta sitten sujuivat?

 

[Eino_Mies]

Se oli muistaakseni 7,6. Musiikin numero 10 oli piristävä poikkeus siinä seiskojen ja kasien seassa. Matematiikka oli ainoa kutonen.

 

[Lunatico]

Saanen ihan mielenkiinnosta kysyä, että miten se elämä ja jatko-opinnot tuosta sitten sujuivat?

Välivuoden jälkeen jatkoin amiksessa jota jaksoin 1,5v kunnes tuli totaalistoppi, kun kotona (mutsin luona silloin) kaikki oli ihan hullua ja sekavaa. Olisin luultavasti käynyt ammattikoulun loppuun jos kotona asiat ei olisi olleet niinkuin ne olivat silloin. Voimat ei yksinkertaisesti enää riittänyt kun melkein joka päivä sai koulusta päästyään pelätä, että onko mutsi elossa enää (pahoja mielenterveysongelmia hänellä). Sitten ollaankin opiskeltu elämänkoulua omien henk. kohtaisten ongelmien kanssa, osa itseaiheutettua, osa varmaan perinnöllistä.

 

[Timbit]

Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo alkoi yhdeksiköllä. Lukion päästötodistuksen vastaava putosi tuosta kolme kymmenystä, ja alkoi kahdeksikolla.

 

[voittamaton]

8,85 ei huono. Sain (käytännössä) vapaasti päättää mihin menin jatko-opislelemaan. Kympit tuli matikasta ja kotitaloudesta, jälkimmäinen valinnaisaineena.

 

[Sekera]

Lukuaineet oli 9,5 ja kun siihen lisättiin piirustustaito, tekniset työt, ruoanlaitto, liikunta ja mitä näitä nyt olikaan, niin laski 9,2:een. Ihan ok, mutta ei noilla elämässä mitään tee tai ainakaan naista saa. Heille on sitten muut keinot.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Keskiarvoni oli siten riittävä, että sillä olisi kai päässyt mihin tahansa suomalaiseen lukioon joihin pyrittiin keskiarvolla.

Vaan eipä minulla ollut suunnitelmia lähteä merta edemmäs kalaan. Lukion kävin kotipaikkakunnallani. Pienen maalaispitäjän pieneen lukioon pääsivät vuosi toisensa jälkeen kaikki hakijat sisään. Hekin pääsivät joiden olisi jo alunperin kannattanut suunnata johonkin muualle. Alin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo millä olen kuullut jonkun tulleen hyväksytyksi tuonne on ollut 5,8. Kyseinen henkilö ei viihtynyt muistaakseni montaakaan kuukautta lukiossa.

Tuossa kohden voi jo arvuutella onko harkinta pelannut hakijalla itsellään ja hänen kotiväellään, tai lukion puolellakaan. Jos keskiarvo on 5,8 niin valtaosan todistuksen numeroista täytyy olla viitosia ja kuutosia, olettaen että ysiluokalta on päästy ilman nelosia pihalle. Siitä vaan rohkeasti paperit lukioon ja katsomaan "josko opiskelukärpänen sattuisi puraisemaan". Noinkin muistan yhden äidin pohtineen tyttärestään joka ei äidin mielestä ollut vaan "ymmärtänyt ottaa lahjojaan esille".

 

[Soolo]

Se oli jotain kasi pilkku kuus tai seitsemän, mutta minua on jäänyt nakertamaan saamani surkea numero käytöksestä, joka oli vain kahdeksan. Käsittääkseni kasin saaminen käytöksestä tarkoittaa, että on käyttäytynyt melko huonosti, ja siitähän ei ollut kyse. En koskaan kiusannut ketään saati häiriköinyt tunneilla, mutta en jaksanut liiemmin osallistua opetukseen, eli viittailla tyyliin ikinä. Olin kuitenkin rauhallinen aina ja kohtelias kaikkia kohtaan. Ehkäpä opella tosiaan sitten meni hessu siihen kun en viitannut tunneilla. Joka tapauksessa, mielestäni erittäin epäoikeudenmukainen tuomio, koska melkein kaikki muut saivat ysejä tai kymppejä siitä aineesta.

Saati sitten muut aineet, joissa joskus kävi niin, että saamastani koearvosanasta vähennettiin yksi luku jonka sitten sain numeroksi. Kyllähän se huvitti kun joku spede joka sai kokeesta 8- sai ysin kun oli ollut tunneilla aktiivinen, ja sitten minä sain kokeesta vaikka 9, mutta arvosanaksi 8 kun en viitannut.

 

[ernestipotsi]

Mulla oli peruskoulun päättötodistuksessa saksan kieltä (7) lukuunottamatta kaikki numerot tasan 8. Saksakin oli kuulemma siinä hilkulla, mutta opettaja päätti pilata sarjan. Omalla kohdallani lähes kaikkia numeroita laski laiskuus, välinpitämättömyys ja suora vittuilu opettajille. Kokeiden ym perusteella siellä olisi pitänut olla ysejä useampiakin, mutta en jaksanut tuosta lähteä katkeroitumaan.

Lukion ulostustodistus oli niinkin komea kuin 5 pilkku jotain. Kirjoitukset sentään menivät C:n ja M:n suuntaisesti.

 

[Oddee]

minua on jäänyt nakertamaan saamani surkea numero käytöksestä, joka oli vain kahdeksan. Käsittääkseni kasin saaminen käytöksestä tarkoittaa, että on käyttäytynyt melko huonosti, ja siitähän ei ollut kyse. En koskaan kiusannut ketään saati häiriköinyt tunneilla, mutta en jaksanut liiemmin osallistua opetukseen, eli viittailla tyyliin ikinä. Olin kuitenkin rauhallinen aina ja kohtelias kaikkia kohtaan. Ehkäpä opella tosiaan sitten meni hessu siihen kun en viitannut tunneilla.

Nykyään jos saa käytöksestä 8 voi olla ihan tyytyväinen. 10 ovat harvinaisia (ei saisi yleistää, mutta varsinkin pojilla)8-9 on semmoisen normioppilaan numero ja sitten jos häiriköi ym. niin 7>

Itsellänihän oli tietysti 9 käytöksestä.

 

[Musta Nuoli]

Saati sitten muut aineet, joissa joskus kävi niin, että saamastani koearvosanasta vähennettiin yksi luku jonka sitten sain numeroksi. Kyllähän se huvitti kun joku spede joka sai kokeesta 8- sai ysin kun oli ollut tunneilla aktiivinen, ja sitten minä sain kokeesta vaikka 9, mutta arvosanaksi 8 kun en viitannut.

Tätä samaa paskaa minullekin tarjottiin monesti. Aikoinaan nuo vituttivat enemmänkin, esimerkiksi kun olin aikoinaan saanut uskonnosta kiitettäviä ja kymppejäkin pitkät sarjat (sain aina uskonnosta hyvät arvosanat vaikka en ollut enkä ole uskonnollinen). Sitten tein kerran kuumeessa kokeen ja sain siitä numeroksi 8,5:n, vaiko peräti ysi miinuksen. Eiköhän sieltä kasi sitten tullut todistukseen, vaikka olin ollut tunneilla aktiivinen ja asioihin perehtynyt. Joku random-heppuli sai sitten numerokseen ysin, vaikka oli saanut kokeesta vain kasi plussan eikä ollut tunnilla koskaan tehnyt vapaaehtoisesti mitään.

Ehkä pieniä asioita, mutta aikoinaan nuo aikaansaivat suuren epäoikeudenmukaisuuden tunteen ja myös sen jatkoseurauksen, että jatkossa annoinkin sitten aktiivisuuden olla. Vittuako sitä ahertamaan ja osallistumaan, jos ei siitä mitään hyödy?

Sama oli lukion kuvaamataidossa, jossa piti tehdä isompi kurssin lopputyö. Yläasteella kuvis oli aina ysi, mutta saman opettajan kanssa numero vaihtui kategorisesti seiskaksi. Näin lopputyön eteen erittäin paljon vaivaa ja siitä tuli mielestäni yksi parhaita töitä, joita olen tehnyt. Tuolloin vielä osasin jotain kuvittaakin, kun olin ala-asteella käynyt kuvataidekoulussa vapaa-ajallani ja jonkun Turun peruskoulujen välisen piirustuskilpailun voitinkin.

No, sain tästä suuresta vaivannäöstäni minkä muunkaan kuin sen vitun seiskan. Eräs luokkakaveri teki edellisenä iltana asuntonsa summittaisen pohjapiirustuksen viivoittimella ja sai myöskin seiskan. Tämä vitutti niin paljon, että en enää sen jälkeen koskaan mitään panostanutkaan koko kuvaamataitoon tai piirtämiseen ylipäätään, enkä ikinä edes hakenut tätä työtäni takaisin koulusta. Tämä on jäänyt vähän harmittamaan jälkikäteen, työ oli kuitenkin ihan laadukas.

Ei noita enää jaksa märehtiä sen enempää. Huolimaton, epäoikeudenmukainen tai omia käytäntöjään rikkova opettaja pystyy silti yllättävänkin helposti murskaamaan oppilaittensa motivaation ja saamaan nämä tuntemaan, että mitään ei kannata enempää panostaakaan, koska tuntiaktiivisuudesta ei mitään hyötyä ole ja numeroiden jakaminen on täysin arpapeliä naamakertoimen mukaan. Toisaalta peruskoulussa oppii samalla jotain myös elävästä elämästä, eli turha se on uskoa, että yhteiskuntakaan pelaisi reiluilla säännöillä tai että auktoriteetit kertoisivat muuta kuin muunneltua totuutta.

Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa en tähän hätään edes muista, mutta varmaan se jotain 8,2 - 8,4 paikkeilla saattoi olla. Yleiskeskiarvoa laskivat rankasti kaiken maailman turhuudet kuten liikunta. Lukuaineiden keskiarvo oli parempi muttei ihan ysiä kumminkaan. Sitäkin rokotti mm. pakkoruotsi sekä loppua kohden vituiksi mennyt saksa.

 

[Hanhi]

Kaikki aineet taisi olla ~7.3 ja lukuaineet ~6.8. Ysillä oli vaikeuksia päästä aamuisin sängystä ylös, kasin aamut vaihtui järjestäen kympin aamuiksi, joka selkeästi rokotti arvosanoja.

 

[kananlento]

Jos en ihan väärin muista, niin koko todistuksen keskiarvo oli 8.2 tai 8.3. Lukuaineet taisi olla 8.5.

Opiskelu ei kyllä kiinnostanut yläasteella ollenkaan, eikä suuremmin lukiossakaan. Ei sillä, että olisin ollut jotenkin pahis mutta niin yksinkertaisen laiska kun aiheet ei kiinnostaneet. Vasta lukion jälkeen alkoi tulla hyviä arvosanoja, kun aiheetkin alkoi olla oikeasti hyödyllisiä.

Uskoisin, että edes jonkinlaisella panostuksella 9 keskiarvo olisi ollut saatavilla mutta eipä tuo ole loppupeleissä mihinkään ikinä vaikuttanut. Suurin osa kavereista ei myöskään kauheasti panostanut, mutta silti niistä jokunen veteli kiitettävin arvosanoin. Tämän huomattuani tajusin sentään sen, että jos toiset vetelee samalla työmäärällä parempia arvosanoja niin ehkä itse pitäisi alkaa panostaa vähän enemmän. Tästä olikin sitten myöhemmin huomattavasti hyötyä.

 

[Kirjoittelija]

Suurin osa kavereista ei myöskään kauheasti panostanut, mutta silti niistä jokunen veteli kiitettävin arvosanoin. Tämän huomattuani tajusin sentään sen, että jos toiset vetelee samalla työmäärällä parempia arvosanoja niin ehkä itse pitäisi alkaa panostaa vähän enemmän. Tästä olikin sitten myöhemmin huomattavasti hyötyä.

Oppikohan joku niistä sinua paremmin pärjänneistä kavereista peruskoulusta sen, että mitäs sitä töitä tekemään, kun ysejä ja kymppejä tippuu lusmuilemallakin? Ainakin peruskoulumatikka on vaatimustasoltaan ihan täyttä pelleilyä, kun kaikki tehdään hitaimpien ehdoilla.

 

[kananlento]

Oppikohan joku niistä sinua paremmin pärjänneistä kavereista peruskoulusta sen, että mitäs sitä töitä tekemään, kun ysejä ja kymppejä tippuu lusmuilemallakin? Ainakin peruskoulumatikka on vaatimustasoltaan ihan täyttä pelleilyä, kun kaikki tehdään hitaimpien ehdoilla.

On noi hyvin pärjänneet myöhemminkin elämässä, joten ei tainnut sitä ongelmaa jäädä. En nyt ole sen tarkemmin näiden opiskelua myöhemmin tarkkaillut, mutta yleensä kai nuo oppilaat alkavat panostaa siinä vaiheessa kun kouluhommissa alkaa olla vähän haastetta.

Monessakin aineessa taitaa olla tosiaan toi ongelma, että kun mennään hitaimpien ehdoilla, niin toiset ehtivät kyllästyä (en siis todellakaan itseeni viittaa tällä) tai lusmuilla.

E: virheitä virheitä.

 

[Steegil]

Itselleni jäi parhaiten mieleen yläasteelta se, että yleisesti hyvät oppilaat saivat todella helposti paremman numeron myös niissä heille heikoimmissa aineissa. Eli vaikka olisivat matikassa kuinka surkeita tahansa eli saisivat jotain kutosta tai seiskaa kokeista niin todistuksessa heillä oli kuitenkin sitten kasi siellä. Sitten ite kun tykitin kaikista kokeista numerot siihen 8-9 maastoon niin numero oli silti sama kasi. Ai, että silloin vitutti maailman ja koulun epäoikeudenmukaisuus. Toki seuraavissa kouluasteissa pääsin hyötymään samasta, että sain välillä todella helposti hyvän numeron joista raporteista tai portfolioista vain niiden aikaisempien näyttöjen perusteella.

Ja kyllä peruskoulu joillain menee ihan lusmuilen ja numeroita tippuu, kuten myös lukio.

 

[Kirjoittelija]

Monessakin aineessa taitaa olla tosiaan oll toi ongelma, että kun mennään hitaimpien ehdoilla, niin toiset ehtivät kyllästyä (en siis todellakaan itseeni viittaa tällä) tai lusmuilla.

Voi mennä myös opetuksen häiriköinnin puolelle, kun se opetuksen sisältö on helppoudessaan niin tylsää, ettei sitä jaksa kuunnella.

 

[Mazaa]

Hieman aihetta sivuten, vituttaa vieläkin ala-asteen kuudennen luokan päättötodistus.

Kävin ala-asteen pienessä kyläkoulussa, jossa miesopettaja opetti luokkia 4-6. Satuin kerran tokaisemaan luokallani olleille tytöille, että "*Jokke (opettaja) selvästi lellii *Juskaa (luokallamme ollut poika), kun Juskan äiti on koulun johtokunnassa".

Kyseinen opettaja oli salakuuntelemassa meitä korva kiinni ovessa paksun, kaksi ja puoli metriä korkean oven takana. Tästä lauseestani Jokke-opettaja veti järjettömät palkokasvit sieraimeen ja huusi minulle ainakin 20 minuuttia yhteen putkeen opettajanhuoneessa. Tuloksena oli käyttäytymisestä kuutonen todistukseen, vaikka en edes istunut kertaakaan jälki-istunnossa kyseisenä lukuvuotena.

Muistaakseni aikanaan todistuksen numeroa sai laskea tai nostaa vain kaksi numeroa ylös- tai alaspäin, mutta jotenkin kummasti ylä-asteen ensimmäiseen todistukseen käyttäytymisnumeroni oli noussut kuutosesta ysiin, vaikka tämä oli vastoin sen aikaisia ohjeita.

Toinen lyhyt tarina on se mistä tämä avautumiseni tytöille sitten johtui. Kuudennella luokalla meillä oli kansalaistaitoa aineena, josta oli vain kaksi koetta. Sain kokeista arvosanat 10- ja 10. Saimme tietää kansalaistaidon arvosanat jo hyvissä ajoin ennen lukukauden päättymistä. Arvosanani oli 8, vaikka olin kyseisessä aineessa mielestäni kympin oppilas. Juska sai molemmista kokeista 8- arvosanaksi, ja silti sai todistukseen ysin. Mielestäni koin selkeää vääryyttä silloin.

Opettajan kusipäisyys näkyi myös toisessa aineessa eli maantiedossa. Nolottaa jopa hieman sanoa, mutta suosikkikirjani ala-asteen viitos- ja kuutosluokalla oli Taskuatlas, eli ns. karttakirja, jonka osasin silloin kuin omat taskuni. Johtuen kiinnostuksesta maailmaa ja maantietoa kohtaan sain kokeista viitos- ja kuutosluokalla kymppejä tai kymppimiinuksia. Silti en saanut todistukseen maantiedosta kuin ysin. Yläasteella tämä muuttui, ja ainoa kymppi liikunnan lisäksi tulikin maantiedosta.

Ala-asteen maantiedon tunnilla siis tämä sama kyseinen opettaja piti meille tuntia aiheesta maailman valtiot ja niiden pinta-alat. Siinä kohtaa, kun opettaja kertoi Kiinan olevan pinta-alaltaan maailman suurin valtio ja Yhdysvaltojen toiseksi suurin - nostin pienen metelin. Totesin, että asia ei ole noin ja, että Venäjä/Neuvostoliitto on suurin ja Kanada toiseksi suurin. Opettaja käski olla hiljaa ja toisti Kiinan olevan pinta-alaltaan suurin valtio. Sanoin ääneen, että opettaja on väärässä. Sitten opettaja alkoi huutaa minulle täyttä kurkkua ja tarttui kädestäni kiinni ja riuhtoi minut opettajanhuoneeseen ja matkalla huusi, että nyt mennään katsomaan, kun Kiina on maailman suurin valtio ja kuinka hän on oikeassa.

Muistan ikuisesti, kun opettaja avasi karttakirjan ja huusi minulle, että nyt katsotaan tästä, kun hän on oikeassa. Opettajan ilme oli todellakin näkemisen arvoinen, kun hän vei sormensa kohtaan valtiot pinta-alan mukaan, ja sen jälkeen tuli hiljaisuus, sekä listaus:
1. Neuvostoliitto 2. Kanada 3. Kiina 4. Yhdysvallat

Hiljaisuutta kesti vajaat kolme päivää, kun opettaja ei puhunut minulle sanaakaan edes opetustilanteessa. Muistan vieläkin sen hetkisen tunteen, kun luokkaan palatessa olo oli kuin voittajalla. Koulun hiihtokisat eivät olleet mitään tuohon hetkeen verrattuna.

*nimet ehkä muutettu