Sub Urban Tribe on kuudella eri festarilla kesällä. Tarot neljällä.
Kyllä se oma musiikkimaku aika paljon ratkaisee. En mä maksaisi alle hunttia tuosta kattauksesta josta en halua nähdä yhtään bändiä.
Mitä geneeristä Tarotissa ja Sub Urban Tribessa on? Alle huntilla saa muutenkin todella laadukkaan kattauksen riippumatta omasta musamausta eikä tarvitse kiertää niitä muita festareitq erikseen.
Niin Triben edellinen ja viimeinen keikka oli 2011 ja Tarotin 2012.(minipaluu viime vuonna) Meni pointti ohi eli se sun meneminen tai menemättä jättäminen ei kerro mitään kattauksen laadukkuudesta yleisellä tasolla.Sub Urban Tribe on kuudella eri festarilla kesällä. Tarot neljällä.
Kyllä se oma musiikkimaku aika paljon ratkaisee. En mä maksaisi alle hunttia tuosta kattauksesta josta en halua nähdä yhtään bändiä.
Musamaku tai sen laatu on subjektiivinen asia, eikä siitä kannata sen enempää vääntää. Minulla se paras ja oikein maku kuitenkin on.
Eikä tuossa mikon viestissä nyt välttämättä ollut siitäkään kyse, että mukana pitäisi olla rajumpaa kirkonpolttajaa, vaan kokonaisuudesta missä on "kaikki samat" kuin muuallakin. Toki satunnaiskatsojalle varmaan ihan jees, jos jokainen bändi on ennestään tuttu ja nostalginen. Järjestäjältäkin aika no-brainer ja riskitön veto.
Mutta kyllä mä olen kanssa samaa mieltä siitä, että hyvä festarikattaus on sellainen, missä on kaikille tuttuja bändejä ja vetonauloja headlinereina, mutta sitten siellä välissä myös joitain uusia tulokkaita, harvinaisempia vieraita tai marginaalisempien genrejen edustajia. Aina kun olen itse ollut festareilla, niin olen jostain sellaisesta artistista tykännyt, kenestä en ole aiemmin kuullut tai ainakaan tuotantoonsa perehtynyt.
Niin niitä uusia suosikkeja ja tulevaisuuden pääesiintyjiä syntyy.
Tämä juuri. Suomi on oman maun ulkoistamisen mallimaa. Radio Rock, Sanoma, S-Ryhmä, Kesko jne.
No kyllä sunkin olisi hyvä päättää, että onko ongelma se, että bändit on huonoja vai että bändit niin tuttuja ja turvallisia.
Kyllähän sitä itsekin huomasi vähän kasvaneensa Tuskasta ulos kun kiinnostavimmat bändit alkoivat olemaan pikkulavoilla ja pääesiintyjät eivät kiinnosta oikeastaan yhtään (no Gojiraa katselin vähän aikaa viime vuonna kun ei muutakaan tekemistä sillä hetkellä ollut). Tänä vuonna jäänee välistä ja ohjelmassa kesälle Sonic Rites, Hellsinki Metal Festival ja Helsinki Death Fest.Mun mielestä huonoja, mutta eihän sillä ole mitään väliä koska monen mielestä ei.
Makuasioita.
Ihmiset saa tykätä mistä haluaa, mun kritiikin pointti oli vain se, että myös metallifestarit ovat muuttuneet ABCksi. Mutta sillä mennään mikä myy tietysti, tää vain yhden kärttyisen kaverin mielipide jne.
Mutta sehän on vain hyvä että Suomen festarikentällä on valinnanvaraa.
Sama juttu. Pari vuotta sitten kävin Myyrmäki festareilla, joka oli kaikille artisteille ensimmäinen koronan jälkeen ja siellä oli hyvä meno ja kaikki toimi. Samana vuonna myös Tikkurilan festareilla, jossa ärsytti kun ruoka-alue ei ollut anniskelualuetta. Ja hinnat kyllä otti päähän molemmissa, kun kallista kaljaa/viiniä joutui kiskomaan.En tiedä olenko joku täysi outolintu vai ihan valtavirtaa, mutta itselleni festarissa pitää osua tosi moni asia kohdalleen, että olen valmis maksamaan lipun hinnan.
Aika harvoin tulee käytyä festareilla...
Itse kävin viime vuonna ensi kertaa Tuskassa, koska poikani halusi nähdä Gojiran. Kahden päivän liput ostettiin. Ihan saamarin ruuhkainen festari oli tuo. Mokoma ja Finntroll joutui katsomaan ihan älyttömän matkan päästä. Ei mitään intressiä lähteä tuonne uudestaan.Sama juttu. Pari vuotta sitten kävin Myyrmäki festareilla, joka oli kaikille artisteille ensimmäinen koronan jälkeen ja siellä oli hyvä meno ja kaikki toimi. Samana vuonna myös Tikkurilan festareilla, jossa ärsytti kun ruoka-alue ei ollut anniskelualuetta. Ja hinnat kyllä otti päähän molemmissa, kun kallista kaljaa/viiniä joutui kiskomaan.
Mieluummin nykyään yksittäiset keikat, kuten ynkkä heinäkuussa. En minä nuorenakaan kyllä festareilla nähdyistä bändeistä muista mitään, kun pääidea oli kuitenkin humaltuminen ja lisääntyminen (idea siis, en ole ikinä festareilla saanut).
Kyllä susta on tullut ihan vaan kermaperse (eli vanha).En tiedä olenko joku täysi outolintu vai ihan valtavirtaa, mutta itselleni festarissa pitää osua tosi moni asia kohdalleen, että olen valmis maksamaan lipun hinnan.
Tärkeintä on tietenkin, että esiintyjien joukossa on vähintään yksi ehdoton lempiartisti. Mitään ihan ok -tason apulantaa en lähtisi katsomaan.
Toinen olennainen asia on puitteet. Pitkät vessajonot, hikiset kaljakarsinat ja samaan aikaan palanut ja edelleen jäässä oleva "festarisafka" ovat itselleni täysin no-no. Pitää olla vähän omaa tilaa, isot annuskelualueet ja monipuolista safkaa. Itse asiassa Pori Jazzin jälkeen kaikki muu festarointi on tuntunut tästä näkökulmasta aika vastenmieliseltä. Jazzeilla puitteet ovat huikean hyvät: omat safkat ja viltit mukaan ja suht laadukkaita viinejä usealta myyntipisteeltä ja koko päälavan edusta on anniskelualuetta. Käynti ulostamoihin voisi olla sujuvampi, mutta itse käymäläkarsina on aina toiminut hyvin.
Sijainti. Sanotaan näin että kerta Provinssissa riitti. Jos ei satu olemaan paikallista kaveria majoittamassa, niin ilman hotellia en kyllä festareille lähtisi. Nuorempana vielä jaksoi majoittautua metsään tai ajaa all-nighteri Sonispherestä kotiin Helsinkiin, mutta enää tuollainen ei innosta.
Aika harvoin tulee käytyä festareilla...
Itsehän osittain tästä syystä ostin VIP-liput Kuopiorockiin. Ei nyt sillä etteikö tuolla Kuopiorockin alueella ihan hyvin viihdy muutenkin ja kotiin pääsee yöksi, mutta muutama seikka kyllä puolsi vippien hankintaa:Kyllä susta on tullut ihan vaan kermaperse (eli vanha).
Kyllä tuollaiset VIP-liput oli ihan utopiaa silloin nuorena. Mistä helvetistä sellaiset rahat olisi raapinut kun koko budjetti meni lippuihin, matkoihin ja kiljuaineksiin. Eikä puhettakaan, että siellä festareilla olisi mitään syöty. Eli sinustakin on tullut kermaperse (eli vanha).Itsehän osittain tästä syystä ostin VIP-liput Kuopiorockiin. Ei nyt sillä etteikö tuolla Kuopiorockin alueella ihan hyvin viihdy muutenkin ja kotiin pääsee yöksi, mutta muutama seikka kyllä puolsi vippien hankintaa:
-Pääsee jonojen ohi alueelle, ok harvoin tarvitsee kuitenkaan älyttömän kauan jonottaa, mutta silti
-Tuo @V-G- :n mainitsema "festarisafka". Vippiin kuuluu jokaiselle päivälle ruokailut ja tiedän tuon kyseisen catering-firman joka ruokailut hoitaa, niin ruoka on varmasti hyvää. Toki ei siinä, kyllähän makkaraperunatkin on hyviä mutta ihan kiva kokeilla muutakin
-Oma anniskelualue jossa on toivottavasti ihan suht sujuva palvelu
-Omat vessat
-Katettu alue, viimeiset kolme Kuopiorockia on olleet sellaisia että vettä tulee kuin esterin perseestä, joten tarvittaessa pääsee sitten sadettakin suojaan
Kolmen päivän VIP-lippu taisi olla satasen kalliimpi kuin normaali kolmen päivän lippu, mutta jos nyt miettii että jokaiselle päivälle kuuluu esim. ruokailu hintaan niin tuo maksaa osittain itsensä takaisin jo sillä. Tähän päälle sitten vielä noita muita lueteltuja asioita, joten ihan kiva nyt korkata tuo VIPin toimivuus tänä vuonna. Jos on onnistunut kokemus, niin varmasti ostan jatkossakin.
Näinhän se menee, eikä sitä nykyään jaksa edes kuvitella lähtevänsä mihinkään Kuopiota kauemmas festareille. No ok, kyllähän tuonne PK-seudun suuntaan voisi hyvinkin lähteä, koska siellä asuu sen verran tuttuja kenen luokse pääsee yöksi. Tai Jyväskylään, samasta syystä.Kyllä tuollaiset VIP-liput oli ihan utopiaa silloin nuorena. Mistä helvetistä sellaiset rahat olisi raapinut kun koko budjetti meni lippuihin, matkoihin ja kiljuaineksiin. Eikä puhettakaan, että siellä festareilla olisi mitään syöty. Eli sinustakin on tullut kermaperse (eli vanha).
Tässäkin on vähän se, kun se festarikeikka voi olla sellainen hätäinen setti tunnin slotissa siinä 10 tunnin festaripäivässä. Ennemmin sitä menee aistimaan tunnelmaa noin muuten kuin pelkästään jotain bändiä katsomaan (joka vielä parhaimmillaan peruu niinkuin King Gizzard Flowssa).Tärkeintä on tietenkin, että esiintyjien joukossa on vähintään yksi ehdoton lempiartisti. Mitään ihan ok -tason apulantaa en lähtisi katsomaan.
Itse kävin viime vuonna ensi kertaa Tuskassa, koska poikani halusi nähdä Gojiran. Kahden päivän liput ostettiin. Ihan saamarin ruuhkainen festari oli tuo. Mokoma ja Finntroll joutui katsomaan ihan älyttömän matkan päästä. Ei mitään intressiä lähteä tuonne uudestaan.
Nyt kesäksi liput ostettu tuhdimmille tahdeille ja the whu:n keikalle Helsingin Kulttuuritalolle.