Musiikilliset mielipiteet ovat sitä klisheetä vähän kuin perärei'ät, kaikilla on omansa ja kaikki haisee. Paitsi Alyssalla, jonka pepan uskon vain tuoksuvan, luultavasti kesäaamulta. Itse olen pahimman luokan cherry picker, juuret ovat syvällä mutta latva rönsyilee. Musiikkimakuni ei muutu, se kasvaa.
Eka Knotfest-päivä sopi aika hyvin omaan pirtaan. Timpalla liikkeelle, sitten kehuttu Bloodred Hourglass ja Stam1na. Sara jäi harmittavasti väliin kun jäin kytikselle Arch Enemyä varten. Soundillisesti ei ehkä paras paikka mutta viihdyin. Siitä LähiöBotoxiin, jolla aina hyvät bileet. Loppuviimeksi sitten Nightwish, joka ansioistaan huolimatta ei ole meikän ydinosaamisaluetta. On siinä semmoinen Marcon mentävä kolo myös.
Toinen päivä oli minulle vähän seesteisempi, isoja tärppejä oli oikeastaan vain Cradle of Filth, joka oli viimein mukava nähdä. Bring Me the Horizon soitti ainoan tuntemani biisin heti alkuun joten loppu vähän meni fiilistellessä. Ihan viihdyttävä ja karismaattinen laulaja. Blind Channeliin olivat onneksi päästäneet nuoria sille hiton kulta-alueelle. Konossöörien mukaan ei kuulemma BC-asteikolla paras setti, itselle toki paras näkemäni. Pikkulavalla pääsin lähelle toimintaa eli parhaiten tunnelmaan Shiraz Lanen ja myöhemmin Moon Shotin kanssa. Jälkimmäinen oli epäkiitollisessa slotissa juuri ennen pääesiintyjää, joten jengiä olisi voinut olla enemmänkin. Olen bändin kahdesti nähnyt ja alan olla myyty. Musahan on valmista stadionrokkia, enää puuttuu vain se stadion. Euroopan rundia pukkaa, en näe miksi ei löisi läpi. Bändissä jengiä Lapkosta, Disco Enseblestä ja Bodomista. Slipknot oli vaikuttava mutta en vaan saa siitä kiinni joten livistin ajoissa. Edellä meni vain talutettu humalainen, jalat kyllä toimivat mutta torso oli 90° sivukulmassa. Perässä tullut ystävä ei pitänyt tilanteesta, "jos sä vttu joskus selviät mä vttu tapan sut".
Yleisesti kaikki tuntui toimivan kohtuullisesti yleisömäärään nähden. Artukaisten kova maa oli armoton jaloille vaikkei pitteihin eksyisikään. Jonkun verran näin veripäissään talutettuja juhlijoita. Myös ihan selviä humalikkoja enemmän kuin vaikka Tuskassa. Olin lähes kuivin suin koko kinkerit koska mieleisiä juomia ei oikein löytynyt olutinvaliidille. 0% ginger lonkerokin loppui jossain vaiheessa. Juottoloita oli kuitenkin hyvin, samoin ruokaa ja vessoja. Food trucking Potui loaded oli salainen aseeni, kympin setillä pärjäsi koko illan. Ei valittamista. Paitsi se golden circle, periaattesta.
Se olis kesän festarit taputeltu, kohti syksyn jäähallikeikkoja. Tänä vuonna kohdalle osui Kesärauha, Tuska pe, Indie-Iltamat Open Air, iltapäivällinen DBTL:ää ja Knotti. Ihan huippukohtia ei ehkä ollut tänä vuonna, hyvää perustasoa kuitenkin. Eniten odotin Wolf Alicea, Carcassia ja Arch Enemyä. Jälkimmäiset tulossa vielä Nordikselle myöhemmin.
