Kesän festarit

[Ikävänkantaja]

Tukholman Lollapalooza-modifikaatiofestareilla 28.6. musisoi Lana Del Rey, joten kesäinen matka länsinaapuriin on erittäin todennäköinen. Myös Provinssireissua suunnittelen muutaman vuoden tauon jälkeen: lauantaina 30.6. lauteilla ovat mm. Chisu, CMX (amfiteatterikeikka bändin harvinaisuuksilla), Sini Yasemin, Vesta, Juha Tapio ja Viikate (Kuu kaakon yllä 10 v. -keikka), eli todella bueno kattaus.

Erinomaisen mukava ja leppoisa Ilosaarirock on kyllä tehnyt tähänastisilla julkistuksillaan totaaliset "oharit". Ehkä siellä voisi silti käydä taas fiilistelemässä ihan vain tunnelman takia.

 

[mice]

Kyllähän Gloryhammer ja Powerwolf olisivat Tuska-kattauksessa maistuneet. Nyt mennään aika pliisulla ja tuhanteen kertaan nähdyllä setillä.

 

[ipaz]

Jos power metal maistuu, niin kannattaa lähteä ulkomaille ja Tsekkeihin Masters of Rockiin. Siellä riittää tublabasaria enemmän kun tarpeeksi. Oltiin viime vuonna ja kattauksessa oli mm. Helloween, Powerwolf, Masterplan, Gloryhammer ja Kamelot. Suomalaisia oli Amorphis, Korpiklaani, Lordi (!) ja Turisas. Tulevana kesänä mm. Dream Theather, Within Temptation, Tobias Sammet's Avantasia, Delain ja Gamma Ray.

Kolmen päivän lippu kustantaa jotain 70-80 euroa ja olut on tunnetusti Tsekeissä erittäin halpaa. Festarit on pienessä Vizovicen kaupungissa 15km päästä Zlinistä, josta juna vie ihan festarialueen viereen monta kertaa päivässä. Zlinistä luulisi myös löytyvän majoitusta, ellei sitten rohkene ihan teltalla liikkeelle. Vizovicen omat majoituspaikat on äkkiä tukossa. Lennot Prahaan tai Wieniin ei paljoa maksa, mutta sitten joutuu hieman junailemaan tai bussissa rytyyttää pelipaikalle. Ihan siis vaan vinkkinä kaikille power-faneille. On siellä toki muutakin kuten Dimmu Borgir, Satyricon ja Dark Tranquillity.

 

[Pavlikovsky]

Jos power metal maistuu, niin kannattaa lähteä ulkomaille ja Tsekkeihin Masters of Rockiin. Siellä riittää tublabasaria enemmän kun tarpeeksi. Oltiin viime vuonna ja kattauksessa oli mm. Helloween, Powerwolf, Masterplan, Gloryhammer ja Kamelot. Suomalaisia oli Amorphis, Korpiklaani, Lordi (!) ja Turisas. Tulevana kesänä mm. Dream Theather, Within Temptation, Tobias Sammet's Avantasia, Delain ja Gamma Ray.
.

Tässähän tulisi kertaheitolla nähtyä useampi kiinnostava orkka, joiden kohdalla on vielä omassa henkilöhistoriassani pyöreä 0 nähtyjen keikkojen osalta ja ei Dream Theaterin kertausharjoituskaan pahaa tekisi. Voin liittyä aikaisempien kirjottajien ihmettelyyn, että on se merkillistä, että Suomen markkinoille ei saada houkuteltua jotain ylläolevan tapaista reseptiä vaan tutuilla ja turvallisilla Maija Vilkkumailla mennään Tuskia ja Nummirockeja myöten.

 

[Individual]

Jos foorumeita ja someja on uskominen, niin kovasti toivotaan Suomeen vanhempaa thrashia ja power metallia sun muuta sankarirymistelyä. Miksi sitten ihan valtavissa määrin ei olla huutoon vastattu? Onko ko. genren edustajat marginaalissa isompiin yleisömagneetteihin nähden jopa hevimaa-Suomessa?

 

[sampio]

Mä luulen, että tuohon tiettyjen bändien suosioon näillä tiettyyn genreen painottuvilla festareilla on ihana taloudelliset syynsä. Kotimaisen suositun bändin saa varmasti paremmalla katteella esiintyjäksi vrt. kovempihintainen suosittu ulkkari ja riskittömämmin kuin jonkun laadukkaan mutta nimettömän ulkomaalaisen. Vaikka kuinka ollaan metallikansaa, ei viidestä miljoonasta kuitenkaan riitä ihan jokaiselle leipää. Jos hommaa viedään yhtään isommaksi, pitää esiintyjien olla varmoja yleisömagneetteja sopivaan hintaan.

Ja tätä kaikkea saa tulla korjaamaan, jos/kun joku tästä enemmän tietää.

Edit: Ja kuinka paljon lopulta ollaan metallikansaa enää. Metalli alkaa olla isukkimusaa, jota vastaan kapinoidaan erilaisilla pop- ja hiphop-varianteilla.

 

[Red Machine]

Ja kuinka paljon lopulta ollaan metallikansaa enää. Metalli alkaa olla isukkimusaa, jota vastaan kapinoidaan erilaisilla pop- ja hiphop-varianteilla.

Tämä. Eikä se ole välttämättä huono asia, musiikki menee vähän sykleissä ja nyt on hipin ja popin vuoro olla paalupaikalla. Metalli on muutenkin välillä ’seissyt paikallaan’ joten se uusi tuleminen olkoon buustina sitten joskus.

Tuska nyt ainakin on jo esim. ihan syöksykierteessä mielestäni joten se kuvastaa hyvin tätä meno.

https://kauniskuolematon.bandcamp.com/album/el-m-ei-tarvitse-minua

Siinä sitä isukkien musaa maistiaisiksi.

 

[PataJaska]

Edit: Ja kuinka paljon lopulta ollaan metallikansaa enää. Metalli alkaa olla isukkimusaa, jota vastaan kapinoidaan erilaisilla pop- ja hiphop-varianteilla.

Tämä on tosiaan ihan kylmää faktaa. Kyllähän niitä nuoria bändejä aina tulee, mutta silti kaikkein metallisoituneinta ikäluokkaa ovat varmasti ne 70- ja 80-luvuilla syntyneet, eli juuri me nykyiset isukit. Tuska löi tästä kesästä alkaen K18-leiman tiskiin, koska viime vuonna alaikäisiä festarikävijöitä oli enää alle sata. Siis ALLE SATA, kun festareilla kävi 15 000 ihmistä.. eli tosiaan uusille sukupolville metalli ei juuri mitään merkitse, se muutos on ihan selkeä vaikka sitten suomalaisia miten yritetään yhä markkinoida metallikansana

 

[mikko600]

Jos foorumeita ja someja on uskominen, niin kovasti toivotaan Suomeen vanhempaa thrashia ja power metallia sun muuta sankarirymistelyä. Miksi sitten ihan valtavissa määrin ei olla huutoon vastattu? Onko ko. genren edustajat marginaalissa isompiin yleisömagneetteihin nähden jopa hevimaa-Suomessa?

Koska ne eivät myy tarpeeksi hintaansa nähden. Riski liian suuri jne.

 

[Pavlikovsky]

Koska ne eivät myy tarpeeksi hintaansa nähden. Riski liian suuri jne.

Tämäpä juuri. Uljasta sankarillisuutta ja pyhää voimaa uhkuvat Edguyt, Hammerfallit, Primal Fearit ja Running Wildit ovat kovassa huudossa intohimoisiin laukkaheviin vihkiytyneiden keskuudessa, mutta ei niillä isompia väestöjä liikutella suuntaan tai toiseen, kun puhutaan taloudellista voittoa tavoittelevista festareista. On helppoa ottaa joku Gamma Ray tai joku niistä miljoonasta muusta pomppuhevi-bändistä kylkiäiseksi jonnekin festareille, mutta sen jälkeen on turvauduttava mainstreamimpaan ja enemmän radiosoittoa saaviin tapauksiin, silläkin uhalla että leikitään koko festarin identiteetin kanssa. Pori Jazz sen aloitti ja nyt on enää Provinsseja ja Ruisseja eli kyllähän rokit ja hevit kategorisoidaan pienempiin festareihin, joissa taas turvaudutaan Amorphiksiin ja Kotiteollisuuksiin, koska niilläkin festareilla suurin osa ihmisistä on "kunhan on rockia" - kansaa. Heillekään ei kannata alkaa Saksasta mitään teutonihevin tuntemattomia suuruuksia tarjota.

 

[Jj]

Mä luulen, että tuohon tiettyjen bändien suosioon näillä tiettyyn genreen painottuvilla festareilla on ihana taloudelliset syynsä. Kotimaisen suositun bändin saa varmasti paremmalla katteella esiintyjäksi vrt. kovempihintainen suosittu ulkkari ja riskittömämmin kuin jonkun laadukkaan mutta nimettömän ulkomaalaisen.
....
Edit: Ja kuinka paljon lopulta ollaan metallikansaa enää.

Tässä myös on noidankehä. Jos pääesiintyjäksi tuodaan joka vuosi iänikuinen Amorphis ja ne pari muuta, ei jengiä enää kiinnosta. Vaikka ns. riski on isompi, lähtisin painottamaan "laatua". Metallin ei sinänsä tarvitsekaan olla mainstreamia, kunhan ne pari järjestäjää pysyvät leivässä niin hyvä. Sama koskee myös ulkkareita. Vaikka kestokävijä Anthrax on aina laadukas livenä, ei se nyt hyvällä tahollakaan ole ainakaan minulle deal breaker ostopäätökseen. (Toisin kuin vaikka yllä mainittu Running Wild, jota en ole nähnyt.)

Viimeiset Ruisrockit jossa oli jotain raskaampaa menivät niin että siellä oli kiintiöhevit Amorphis (7 kertaa 8 vuoden sisään) ja suomenkielisistä vuorotellen Cmx, Kt, Stamina tai Mokoma. Jotain hassuja sattumia sitten 0-1 per vuosi. Luulen että sillä saatiin osa jengistä kyllästymään ja "hyvä syy" työntää ne ulos nykyisen nuorekkaamman ohjelmiston tieltä.

Metallin setäytymisestä.. Suurin buumi on ohi, mutta kyllä onneksi vielä itsensä tuntee vanhemmaksi kuin sirkkelin sahaajat Sleierissä. Rammstein myytiin vartissa loppuun, eikä Ozzy&Priestissäkään kauaa mennyt kun permanto oli bookattu. If you build it, they will come, sano.

 

[mikko600]

Tämäpä juuri. Uljasta sankarillisuutta ja pyhää voimaa uhkuvat Edguyt, Hammerfallit, Primal Fearit ja Running Wildit ovat kovassa huudossa intohimoisiin laukkaheviin vihkiytyneiden keskuudessa, mutta ei niillä isompia väestöjä liikutella suuntaan tai toiseen, kun puhutaan taloudellista voittoa tavoittelevista festareista. On helppoa ottaa joku Gamma Ray tai joku niistä miljoonasta muusta pomppuhevi-bändistä kylkiäiseksi jonnekin festareille, mutta sen jälkeen on turvauduttava mainstreamimpaan ja enemmän radiosoittoa saaviin tapauksiin, silläkin uhalla että leikitään koko festarin identiteetin kanssa. Pori Jazz sen aloitti ja nyt on enää Provinsseja ja Ruisseja eli kyllähän rokit ja hevit kategorisoidaan pienempiin festareihin, joissa taas turvaudutaan Amorphiksiin ja Kotiteollisuuksiin, koska niilläkin festareilla suurin osa ihmisistä on "kunhan on rockia" - kansaa. Heillekään ei kannata alkaa Saksasta mitään teutonihevin tuntemattomia suuruuksia tarjota.

Näinhän se on, Suomessa tuo Power Metal ei ole niin suosittua. Plus vähän kuin väliinputoaja suomalaisessa festarikentässä. Isoimmille festareille hiukan liian kalliita ns. lippuodotukseen nähden. Pienemmät festarit sitten erikoistuvat yleensä johonkin muuhun. Pistokeikkana sitten myös hiukan liian iso riski. On meillekin näitä poweribändejä tarjottu useasti, hinnat samat kuin suosion huippualueella Keski-Euroopassa jne. Ei riskin arvoista. Plus ei meistä kukaan pidä powerista, heh.

 

[sampio]

Tässä myös on noidankehä. Jos pääesiintyjäksi tuodaan joka vuosi iänikuinen Amorphis ja ne pari muuta, ei jengiä enää kiinnosta. Vaikka ns. riski on isompi, lähtisin painottamaan "laatua". Metallin ei sinänsä tarvitsekaan olla mainstreamia, kunhan ne pari järjestäjää pysyvät leivässä niin hyvä. Sama koskee myös ulkkareita. Vaikka kestokävijä Anthrax on aina laadukas livenä, ei se nyt hyvällä tahollakaan ole ainakaan minulle deal breaker ostopäätökseen. (Toisin kuin vaikka yllä mainittu Running Wild, jota en ole nähnyt.)

Jep, on muakin tämän Amo-Stam1na-Mokoma -ketjun vetovoima jaksanut jonkin verran ihmetyttää, koska ei ne isoilla festareilla ole sitä osastoa, jota lähtisin katsomaan. Ihan vitun kovia ja laadukkaita bändejä, ja jos nurkille eksyvät tai jonkin toisen vanavedessä olen festareilla, todellakin käyn kuuntelemassa. Mutta sitten taas tullaan tähän ehkä jonkinlaiseen perspektiiviharhaan, eli Amorphis ja vaikkapa Insomnium ovat aika tolkuttoman kovia nimiä genreissään kansainvälisestikin, ja sikäli kyllä oikein laadukkaita paketteja mihin tahansa tapahtumaan, vaikka naamat olisivatkin jo kuluneita kotimaassa. Ja mikä sitten on sellainen ulkomainen nimi, joka olisi riittävän tunnettu mutta vähän Suomessa vieraillut, että saataisiin taloudellisesti homma toimimaan, mutta samalla myös true metalheadit tyytyväiseksi? Luulen, että jälkimmäisille on lopulta omat festarinsa Tuskien ja John Smithien sijasta. Joku Kvelertakin taisi tipahtaa mainstreamiin kun löysi yleisöä Suomesta enemmän kuin klubillisen.

Metallin setäytymisestä.. Suurin buumi on ohi, mutta kyllä onneksi vielä itsensä tuntee vanhemmaksi kuin sirkkelin sahaajat Sleierissä. Rammstein myytiin vartissa loppuun, eikä Ozzy&Priestissäkään kauaa mennyt kun permanto oli bookattu. If you build it, they will come, sano.

Aivan varmasti riittävän isot metallinimet saavat porukkaa liikkeelle Suomessakin. Tuonne Rammsteinin keikalle on sellaisiakin omia tuttuja lähdössä, joiden soittolistoilla ei juuri metalli pauhaa normaalisti. Toinen on varmasti joku Metallica, jonne myös on menossa omasta tuttavapiiristä ihan laidasta laitaan vauvaa ja vaaria.

Mulla on se onni onnettomuudessa, etten kovinkaan montaa bändiä ole liikaa livenä nähnyt. Festareita ja klubikeikkoja on yhteensä takana vähemmän kuin jolloin yhden vuoden aikana, mutta eipä tuo haittaa. Jaksaa vielä tsekata nämä kotimaiset suuruudetkin kerta toisensa jälkeen ja ulkomaisista löydöistä saa vain plussaa.

 

[UnenNukkuja]

Tuskan omaan ketjuun jo kirjoitinkin, että onhan se todella surullista kertomaa kun Tuskassa muutenkin joka toinen vuosi ihan riviesiintyjänä oleva Amorphis on nyt yhtäkkiä siellä pääesiintyjänä.

Tämä sellainen, miksi jotenkin kiljahdin, kun naapurikuntamme Lieto ilmoitti, että festareillaan on Amorphis. Sinne tuon koin hienona. Siellä myös Mokoma ja Sonata Arctica jo nimettyinä.

Turussa kun rokimmista festareista on paha puutos, taidan rientää tuonne naapuriin.

 

[heavy]

Olen kyllä ihan tyytyväinen tuohon Tuskan ohjelmistoon. Joka päivälle riittää muutama kiinnostava nimi ja jos sinne vielä pari asiallista nimeä luokkaa Candlemass + The Night Flight Orchestra saadaan vielä mukaan, niin kesän kiinnostavin setti on kasassa. Toki tuolla Rockfestissä (julkasemattomia taitavat olla ainakin Dream Theater & Lordi) on ihan kova kattaus, mutta ei siellä lopulta mitään sellaista imuria ole, että sinne tulisi lähettyä.

 

[Yläpesä]

Meikäläinenkin siirtyi jo muutama vuosi sitten keskieurooppalaiseksi festaristiksi juurikin kotimaisten kattausten tylsistymisen vuoksi. Omaksi vakiokohteeksi on nyt asettunut belgialainen Alcatraz, jossa 150e hintaan näkee ensi kesänä kahdelta lavalta vähintään seuraavat nimet (kaksi pääesiintyjää ja joukko muita puuttuu vielä):


LINE UP
Saxon
Avantasia
Powerwolf
Opeth
Meshuggah
Amenra
Avatar
Soulfly
Crossfaith
Uriah Heep
Mayhem
Queensrÿche
Rose Tattoo
Metal Church
Rotting Christ
Vio-lence
Sacred Reich
Hypocrisy
Sodom
Prong
Deicide
Tesseract
Myrkur
Napalm Death
Of Mice & Men
Anvil
Firewind
Soilwork
Flotsam And Jetsam
Voivod
Demolition Hammer
Unleashed
Crobot
Crystal Lake
Alien Weaponry
Nervosa
Bury Tomorrow
Helstar
Wayward Sons
Carnation

Paikalliset:
Alkerdeel
An Evening with Knives
Black Mirrors
Cowboys and Aliens
Deserted Fear
Fire Down Below
Glowsun
Hemelbestormer
Maudlin
Miava
Psychonaut
Speedözer
Tangled Horns
The Spirit
Wolvennest

Belgialainen olut ei ole paskinta maailmassa ja festarialueella se maksaa poleteilla 2,5e. Paikalle pääsee lentämällä Brysseliin ja sieltä junalla n. 1h. Hyvin organisoitu, ystävällinen, rauhallinen, siisti ja leppoisa festari jossa ikäjakauma on selvästi suomalaista leveämpi. Seitsenkymppiset crowdsurffarit eivät ole harvinaisia. Mimmejä selvästi enemmän kuin esim. Tuskassa (alle seitsenkymppisiä toki). Yleisöä joku 15-20 000 /pv eli ei mikään ihmismeri a la Wacken.

https://www.alcatraz.be/en/

 

[Jaws]

Tuskan vakiokävijänä olen myös ihan tyytyväinen tämänhetkiseen kattaukseen. Early bird -piletti tuli ostettua jo syksyllä, mutta viimeistään viime viikon Behemoth-julkistus sai vakuuttumaan, että tulevanakin kesänä on luvassa kivat pirskeet. Ei nyt mikään Tuska-historian paras lineup, mutta parempi kuin 2017, kun tuli jätettyä menemättä kokonaan. Käydyt 2015, 2016 ja 2018 olivat jälkeenpäin ehkä enemmän mieleeni kuin nyt 2019 alustavasti, mutta en valita, nykyiset bändit kelpaavat mainiosti.

Se tässä toki vähän harmittaa, että viimeisen viiden vuoden aikana on jo ehtinyt nähdä lähes kaikki suosikkibändit vähintään kertaalleen, niin enää ei tule samanlaista uutuudenviehätystä. Parkway Drive oli viime vuonna tuore löytö, mutta nykyisistä omista top 10 -bändeistä Trivium taitaa olla ainut, joka on vielä näkemättä. Samat bändit Suomessa kiertävät, mutta jos nyt Jinjerin näkee kerran parissa kesässä, niin mikäs siinä.

Tuska-sunnuntain Behemoth ja Jinjer ovat omat suosikkibändini nykyisestä ohjelmistosta. Slayer, Anthrax, Kvelertak, Delain ja Stam1na ovat puolestaan sellaisia, jotka täytyy käydä kuikuilemassa, kun mukana ovat. Amorphis on jo kertaalleen nähty Queen of Timen julkaisun jälkeen, mutta spesiaalikeikka voi olla ihan hauska. Mitään varsinaisia yllätyksiä tuskin kuitenkaan tulee tänä vuonna. Alien Weaponry maorimetalleineen on jo ideana niin poikkeava, että täytynee käydä tsekkaamassa.

Harmi, että Lamb of God käy vain Provinssissa ja jatkaa sitten kiertuettaan ulkomailla. Olisi kelvannut Tuskaan. Tuli tosin nähtyä jo 2015 ja vastikään Slayerin jäähyväiskeikalla, joka osoittautuikin vasta toiseksi viimeiseksi pappojen Suomen-esiintymiseksi.

 

[pyyksteri]

Rockfestin perjantailipun lisäksi tulee lähdettyä jo kolmatta kertaa Graspoppiin Belgian Desselin kylään. Aina ollut hyvin järjestetty ja kuten @Yläpesä tuossa ylempänä mainitsi niin poleteilla toimii täälläkin festareilla kaikki sujuvasti. Kattaus on jälleen kohdillaan ja muutama nimi tuohon tulee vielä lisäksi.
Poster

 

[Musta Nuoli]

Tämä sellainen, miksi jotenkin kiljahdin, kun naapurikuntamme Lieto ilmoitti, että festareillaan on Amorphis. Sinne tuon koin hienona. Siellä myös Mokoma ja Sonata Arctica jo nimettyinä.

Turussa kun rokimmista festareista on paha puutos, taidan rientää tuonne naapuriin.

Toki näinkin, eli hyvää Liedon reissua.

Tosin eipä siitä niin monta vuotta ole kun Liedossa järjestettiin vähän järeämpiäkin kesäkekkereitä Hammer Open Airin parissa. Siellä oli vuosien varrella sekä marginaalisempaa ug-osastoa ja paikallisempia bändejä että raskaamman metallin kovia nimiä tai arvostettuja veteraaneja. Ns. tunnetuimmista nimistä tuolla esiintyivä esimerkiksi Asphyx, Root, Sólstafir, Skyforger, Hell, Gorgoroth, Candlemass ja HAO:n vihoviimeisenä artistina Cronoksen vetämä Venom vuoden 2013 pääesiintyjänä.

Erinomaiset festivaalit, sopivasti rajoitettu maksimikävijämäärä ns. massafestarien sijasta ja oivallisia bändivalintoja, mutta valitettavasti ei tainnut tuokaan konsepti kannattaa taloudellisesti tai olla enää siihen kuluneen ajan, vaivan ja järjestelyjen väärti. Hyvät muistot Hammerista jäivät ja tapahtuma lopetti musiikillisesti korkeatasoisena eikä tehnyt ns. Tuska-festivaaleja eli kierrättänyt jatkuvasti samoja bändejä tai buukannut niitä latteimpia vaihtoehtoja pääesiintyjiksi silkan kunnianhimon puutteen takia.

 

[Yläpesä]

Metalli kulutettiin festariareenalla loppuun samalla tavalla kuin Radio Rock tuhoaa tietyt bändit ja niiden suosikkikappaleet tappotoistamalla niitä jatkuvasti. Liikaa samoja artisteja nähtiin muutaman vuoden aikana eri puolilla kotimaisia tapahtumia. Puuttui ainoastaan että Slayer olisi ollut Pori Jazzeissa.

Oulun Jalometalli lopetti kuin seinään ilmoittelematta juuri mitään vaikka oli löytänyt oman profiilinsa. Tampereen Metal meeting kaatui taloudellisiin vaikeuksiin pienuudesta huolimatta ja näyttää samoin käyvän edelleenkin ulostuloaan viivyttelevä South Park. Veitsen terällä noita yritetään pyörittää ja yksi heikko vuosi käynnistää dominopelin jonka lopputulos saattaa näkyä parin vuoden viiveellä.

 

[mikko600]

Metalli kulutettiin festariareenalla loppuun samalla tavalla kuin Radio Rock tuhoaa tietyt bändit ja niiden suosikkikappaleet tappotoistamalla niitä jatkuvasti. Liikaa samoja artisteja nähtiin muutaman vuoden aikana eri puolilla kotimaisia tapahtumia. Puuttui ainoastaan että Slayer olisi ollut Pori Jazzeissa.

Oulun Jalometalli lopetti kuin seinään ilmoittelematta juuri mitään vaikka oli löytänyt oman profiilinsa. Tampereen Metal meeting kaatui taloudellisiin vaikeuksiin pienuudesta huolimatta ja näyttää samoin käyvän edelleenkin ulostuloaan viivyttelevä South Park. Veitsen terällä noita yritetään pyörittää ja yksi heikko vuosi käynnistää dominopelin jonka lopputulos saattaa näkyä parin vuoden viiveellä.

Juuri näin. Nämä ”yksityiset” festarit (ei isojen firmojen festarit), mitä teikäläinenkin mainitsi, ovat järjestään eläneet vuosi kerrallaan. Yksi huono vuosi ja lappu luukulle. Näin ikävä kyllä käynyt juurikin noille tapahtumille. Silloin on hankala ottaa riskejä ja toivoa parasta. Isommat festarit joilla isoa firmaa ja tukea takana eivät taas halua ottaa riskejä.

 

[Pavlikovsky]

Mistään mitään hevifestareiden yleisömäärien suuntauksia tietämättä, niin tänä päivänä vakavasti otettava kilpailija meidän Tuskille ja John Smitheille ovat laadukkaat ulkomaiset hevifestarit Wackeneista, Downloadeista ja tuhansista muista lähtien. Eurooppaan on helpompi ja helpompi siirtyä jatkuvasti jonnekin viikonlopun hevimessuille ja tulla suopeasti takaisin säädyllisten aikataulujen puitteissa. Maailma pienenee ja enään ei voida ajatella että kaikki tapahtuu täällä. Tuo nimim. Yläpesän Belgian esimerkki on kuvaava ja itsekin tiedän lähipiiristä raskaamman musiikin harrastajien siirtymään kuuntelemaan ikivihreänsä ennemmin ulkomaille. Ja mikset menisi jos matkailusta tykkäät?

Kasapäin laatubändejä, uusi kulttuuri, uudet safkat, ihmiset ja kuulet ne Amorphiksesi ja Testamenttisi sielläkin aika todennäköisestikin hyvässä lykyssä ja ohrapirtelöäkään ei tarvitse nauttia kuin jossain nautakarjan aitauksessa, vaan vapaasti.

Tilanne oli vielä 10-15 vuotta sitten vielä eri kun ulkomailla festareita kiertäviä pidettiin jotenkin myyttisinä matkaajina ja he ikään kuin olisivat etuoikeutetussa asemassa. Nyt ihmiset äänestät jaloillaan tässäkin kun tietoisuus ja hyvin organisoidut festarit muualla ovat nousussa.

Joku Sweden Rock tarjoaa vuodesta toiseen omaan musiikkimakuun lyömätöntä bändivalikoimaa perinteisestä roots rockista vähän jytäkämpäänkin tämän ketjun osastoon, niin en sekuntiakaan ihmettele festarin suosiota Suomessa kesäaikaan. Em. artisteja ei suinkaan aina saada Suomeen edes yksittäisille keikoille. Pitää muistaa että pykälän varttuneemmalla hevirokkikansalla on hieman enemmän ostovoimaa lähteä muuallepäin vanhaa mannerta katsastamaan suosikkinsa kuin pappa betalar - jonnet, jotka näkevät Almansa ja Eerininsä jossain Ruissalossa kerran kesässä sopuhintaan ja niin on jämpti.

Saa nähdä jatkuuko tämä festareiden tuolileikki jatkossakin. Kuka putoaa veneestä seuraavana?

 

[Outsider]

Matkailu on aina kivaa, mutta hyvin pitkälti samoja bändejä noilla Keski-Euroopan festareilla kiertää kuin Suomessakin.

Tuskastakin tuntuu olevan vähän joka vuosi sama valitus, että joko on liian pieniä nimiä pääesiintyjinä tai sitten liian mainstreamia.

 

[Pavlikovsky]

Matkailu on aina kivaa, mutta hyvin pitkälti samoja bändejä noilla Keski-Euroopan festareilla kiertää kuin Suomessakin.

Tuskastakin tuntuu olevan vähän joka vuosi sama valitus, että joko on liian pieniä nimiä pääesiintyjinä tai sitten liian mainstreamia.

Toki on samoja, mutta jälleen jos pidetään Yläpesän esimerkkiä nyt tässä framilla, niin ethän sä tuollaista kattausta vaan Suomesta monipuolisuudessaan tahdo löytää.

Eikös Tuska muuttanut tätä sijaintiaan joku vuosi? Olisiko tällä myös vaikutusta yleisömääriin? Siis niinkin hoopolta kuin se kuulostaakin.

 

[Jj]

Tuskahan rikkoi taannoin ennätyksiään, että sinänsä tässä puhutaan vain siitä "miten asiat koetaan".