Hyvä peli taas Kerholta. Peli alkoi juuri niin kuin pystyi olettaakin, kova karvaus IFK:n kiekollisiin ja sieltä riistoja ja maalipaikkoja. Nyt tuntuu kiekot menevän maaliin vaikkei aina hyvä paikka olisikaan. Yllättäen se onni seuraa sitä joka yrittää.
Pelihän oli oikein hyvin hallussa ja vaikka välillä oltiin itse ottavansa osapuolena niin missään vaiheessa ei tullut tunnetta siitä, etteikö tätä hoidettaisi itselle. Siitä tykkään erityisesti, että jos vastustajalla on ote pelistä ja ollaan omalla alueella pyörityksessä niin silti isketään maali, kun paikka tulee. Hyvän joukkueen merkki. Tylyä ja tehokasta.
Pelkkää karvausta ja riistoa ei Kerhon peli ole vaan hyökkäykset lähtevät hyvin omista rintamina ja usein vielä ylivoimaisina.
Paljon oli onnistujia ja Laurikainen suurin tähti. Pihlström on kuin se sama pelaaja joka aikoinaan Kerhoon tuli. Jalat käy ja lähtönopeus on edelleen huippuluokkaa sekä taklaukset painavia. Nelosketju taas hyvä, ennakkoon kaavaillut ykköspyssyt eivät juuri maalaile mutta toisaalta hyvä, että laajuutta on nyt löytynyt. Paikkoja kuitenkin on ollut, siitä ei ole kiinni jäänyt. Collins ei tunnut saavan mistään sisään.
Eihän tästä voi kuin olla iloinen. Upeasti on suunta muuttunut joukkueella. Hyvä Kerho!