Keräätkö jotain?

[FutureHockey]

Leffakirjasto käsittää tällä hetkellä reilusti yli 600 elokuvaa sekä suuren joukon erilaisia dokumentteja..

Elokuvat ja sarjat täälläkin keräilyn kohteena. Syksystä 2010 asti kerätty ja tällä hetkellä hyllyssä 647 elokuvaa ja useamman kymmenen kauden verran eri sarjoja..

Mukava harrastus, joka otti tuulta allensa oikeastaan kunnolla vasta pari vuotta sitten kun lopetin tupakoinnin ja aloin sijoittaa sitten osan noista säästetyistä rahoista tähän harrastukseen. Jonkun mielestä voi olla typerää ja joidenkin mielestä rahat menevät edelleen harakoille, mutta itse pidän ja sehän se tässä ratkaisee.

 

[sekolust]

Jonkun mielestä voi olla typerää ja joidenkin mielestä rahat menevät edelleen harakoille, mutta itse pidän ja sehän se tässä ratkaisee.

Itse en esimerkiksi leffojen keräilyä ymmärrä, mutta eipä sillä väliä. Näissä hommissa oleellista on se, että itse diggaa siitä mitä tekee. Ei harrastuksia tarvitse täysin edes pystyä perustelemaan rationaalisesti, oli se harrastus sitten leffojen kerääminen, lätkän seuraaminen tai vaikka mutasarjatason futis. Eri ihmiset löytävät henkirei'än eri asioista ja hyvä niin.

 

[Lasipolvi]

Löytyy noin 60kpl pelissä käytettyjä ns. gameworn pelipaitoja.Muutama fudispaita ja muita pelissä käytettyjä varusteita.

 

[Vanha Len]

Mä kerään katkerien naisten tarroja -68 vm Mustangin oveen. Viikoittain saa liimata uusia ja vittu neliöt loppuu.

 

[Espen]

Itse en esimerkiksi leffojen keräilyä ymmärrä, mutta eipä sillä väliä.

Muistan kun 90-luvulla muutamilla kavereilla oli satojen VHS-kasettien kokoelmat nauhoitettuja/ostettuja elokuvia ja TV-sarjoja sekä vielä enemmän C-kasetteja ja CD-levyjä musiikkia. Silloin se ainakin oli perusteltua, koska jos halusi katsoa mieleisensä elokuvan tai kuunnella mieleisensä musiikkikappaleen sen oli oltava saatavilla arkistossa.

Arvostan kyllä tämän päivän helppoa elämää. Jos haluan nähdä jonkun elokuvan, niin käyn lataamassa sen netistä tai kuuntelen musiikkikappaleen Spotifyn tai youtuben kautta. Enää ei tarvitse hyllymetreittän varastointitilaa saadakseen selville jonkun tiedonmurusen tai viihdyttääkseen itseään. Jos haluaa todella helppoa elämää, niin ei tarvitse omistaa juuri mitään.

Kaveriporukalla etkotkin ovat kehittyneet siihen suuntaan että vuorotellen laitetaan youtubesta musiikkia tai muita videoita pyörimään viihdykkeeksi. Toinen vaihtoehto on että jokin asia menee jostakin jutusta väittelyksi, jonka jälkeen oikea vastaus on helppo tarkistaa internetin ihmeellisestä maailmasta.

 

[IceBlacks]

Jääkiekkomaajoukkueiden game worn -paitoja on kertynyt 39:sta eri maasta. Yhteensä kyseisiä paitoja minulla on 57.

 

[dorka]

Keräilen ongelmia, ongelmallisia ihmisiä ympärilleni ja kaikkea mikä on vain haitallista.

Ei vitsi, meillähän on ihan samat!

Nämä ongelmat ovat kuitenkin siitä sangen melko helppo keräilyn kohde, että niiden eteen ei paljoa tarvitse rahaa eikä vaivaa nähdä. Kerääntyvät tietyille henkilöille automaattisesti, mutta jos niitä ei tunnu hetkeen löytyvän, niin ei hätää, TahtoMaali ratsastaa paikalle ja hoitaa kaikille ihan vitusti ongelmia.

 

[FutureHockey]

Muistan kun 90-luvulla muutamilla kavereilla oli satojen VHS-kasettien kokoelmat nauhoitettuja/ostettuja elokuvia ja TV-sarjoja sekä vielä enemmän C-kasetteja ja CD-levyjä musiikkia. Silloin se ainakin oli perusteltua, koska jos halusi katsoa mieleisensä elokuvan tai kuunnella mieleisensä musiikkikappaleen sen oli oltava saatavilla arkistossa.

Onhan se vieläkin ihan perusteltua. Niin kliseeltä kuin se nykypäivänä kuulostaakin, niin ainakin itse perustelen ostamiseni kutakuinkin seuraavanlaisesti:

- Saan katsoa haluamani elokuvan juuri silloin kun itse sen haluan katsoa -> Levy XBoxiin ja se on menoa. Minun ei tarvitse huolehtia pätkivästä netistä (kyllä, sellaistakin voi joskus tapahtua), käyttökatkoksista netissä tai netin tarjoamissa palveluissa eikä minun tarvitse istua odottelemassa latauksien valmistumista (viimeinen warettajille, vaikka eihän sitä tietystikkään kukaan harrasta).
- Tiedän tasan tarkkaan mitä saan kun elokuvan ostan. Laatu on lähes poikkeuksetta hyvää ja sisältö sitä mitä pitääkin. Toki tähänkin mahtuu poikkeuksia, kuten CDonista tilaamani Marttyyrit-elokuva, jonka viimeinen viisiminuuttinen ei jostain syystä vain toimi (tämä ei toki ollut uniikki tapaus, vaan vastaavaa on muillakin kyseisen elokuvan ostajilla).
- Jos haluaa välttää hyllymetrejä niin sitten Netflix ja muut palvelut ovat varmasti hieno keksintö, mutta itse kyllä jostain syystä pidän sen verran paljon materiasta, että noiden DVD-tallenteiden kerääminen hyllyihin on laskettava hyväksi puoleksi tässä hommassa. Toki rajansa kaikella jne., mutta siistissä järjestyksessä ollessaan nuo eivät ainakaan toistaiseksi ole kenenkään sanomana mitenkään erityisesti sisustusta rumentavana elementtinä näkyneet vaikka ne tilaa vievätkin.

Ja juu onhan tuossa ostamisessa huonotkin puolensa, kuten että sieltä tulee varmasti joskus huonojakin ostoksia tehtyä jne., mutta toisaalta itse käyn kerran-pari viemässä paikalliseen divariin kassillisen leffoja ja vaihtamassa ne toisiin elokuviin.

 

[Lunatico]

Elokuvia. Niitä on nyt viimeisimmän laskelman mukaan 350kpl ja muutama yksilö tullut sen jälkeen lisää. Määrä käsittää myös dokumentit.

Sitten myös 2Pacin albumit on keräilyn kohteena. Tai no, ne kaikki on ollut jo vuosia hyllyssä joten laajensin sinkkuihin ja niitä on nyt lähes puolet siitä mitä niitä on julkaistu eli oliko 21kpl tällä hetkellä.

 

[Jude]

Olen keräillyt minipulloja 15-20 vuoden ajan. Noin sata erilaista löytyy.

 

[Worrell]

Ja jonkinlainen keräilyvimma on pitkään ollut myös Lovecraft-aiheiseen roinaan, etenkin kirjoihin.

Unohtui mainita, että itsekin keräilin joskus Lovecraftin kirjoja. Ei niitä montaa mulla ole, kolme tai neljä. Vähän sitten jäi se harrastus. Paras tarina jonka luin oli "Varjo Insmounthin yllä". Se oli jopa oikeasti hivenen pelottava. Tämä pitäisi jostain etsiä ja ostaa pois. Se on tietääkseni jossain novellikokoelmassa.

Muutenkin on tullut vähän noita vanhoja klassikoita haalittua. Kuten alkuperäinen Kymmenen pientä neekeripoikaa. Siitä täällä joskus keskusteltiin. Se sensuroitu versio on kuulemma huono, joten piti se alkuperäinen saada hyllyyn. Hyvä kirja!

Elokuvat ja sarjat täälläkin keräilyn kohteena. Syksystä 2010 asti kerätty ja tällä hetkellä hyllyssä 647 elokuvaa ja useamman kymmenen kauden verran eri sarjoja..

Mä en leffoja hirveästi keräile, mutta jos joku mielenkiintoinen tulee kohtuu hintaan vastaan, niin saatan ostaa. TV-sarjoja keräilen jonkun verran. Jopa näitä joitain Suomi "klassikkoja."

Kerran ostin Ruusun Aika DVD:n, kun olin pienessä maistissa ja muistelin, että se oli skidinä perin jännä/hyvä sarja. Kyllähän se vähän vanhemmallakin iällä kolahti, mutta ei tuota montaa kertaa lyhyen ajan sisällä jaksa katsoa. Sitten multa löytyy Tankki Täyteen & Reinikainen DVD:t. Kyllä Isä Osaa DVD:t voisi kanssa joskus ostaa. Sekin oli ihan hauska aikanaan.

Mulle on nyt tullut vähän tavaksi ostaa katsomieni sarjojen tuotantokausi DVD:t. Digiboksiin ei jaksa jättää niitä ummehtumaan ja kätevää se on sitten levyltä katsoa niitä. Löytyy Walking Deadin kaudet 1-3. Nelonen tulee ostettua, kunhan joskus ilmestyy. Putouksen ystävänä ostin taannoin kausien 1-3 DVD:t. Nelonen ja vitonen tulee ostettua sitten joskus. Kiinnostaisi ostaa myös Lostin dvd:t. Koskaan en sitä sarjaa katsonut, mutta idea on tuttu. Ja harmikseni menin sivusilmällä näkemään viimeisen jakson, niin loppuratkaisu on tiedossa.

Onhan noita muitakin, mutta tuossa noi jotka tuli mieleen. Ihan kiva se on tämmöistä materiaalia keräillä. Vaikka aika vähän materiaalia omistan, toistaiseksi.

 

[Derby]

Junnuna jaakiekkokortteja kuten moni muukin, lahjoitin sitten koko massiivisen kokoelmani pois eraalle aitini oppilaalle. Myohemmin useitakin kerailyharrastuksia kuten puukot ja elokuvat eri muodoissa. Nyt on noin vuoden paivat tullut kerattya coastereita eli kaljalasin alusia joita onkin keraantynyt toisen harrastuksen eli baareissa pyorimisen ohella ihan kohtuullisesti.

 

[Gleb]

On tullut keräiltyä monelaistakin. DVD-leffoja ja TV-sarjoja on muutama sata, niitä tosin ei ole käytännössä tullut viime vuosina lisää hankittua ja vähän olen myynyt poiskin. CD-levyjä löytyy kuutisen sataa ja muutama kymmenen viinyyliä päälle vaikka en omista edes soitinta, pääosin raskaampaa musiikkia ja yhtenä vähän speciaalimpana kohteena Viikatteen tuotanto josta puuttuu ainoastaan yksi LP (+joku kokoelma CD, C-kasetit ja promot), CD-levyt tulee nykyään siirrettyä suoraan koneelle mistä niitä on helpompi kuunneella ja levyt seisovat kaapissa mutta tykkään omistaa fyysisen kopion.

Olutlaseja löytyy noin sata kappaletta, osa on satunnaisessa käytössä, osa vaan koristeena, pääosin olen keskittynyt kotimaisiin pienpanimoihin ja jo poistuneisiin olutmerkkeihin/panimoihin, ulkomaisista lähinnä sitten sellaisten olutmerkkien laseja joita tykkään juodakin. Tuopinalusiakin löytyy jonkilainen kokoelma, niitä en ole erityisen aktiivisesti kerännyt, välillä nappaan baarista mukaan jos tulee uusi vastaan.

Sitten on vielä noin kymmenen kappaletta pelikonsoleita ja niille hieman pelejä. Ongelmana on vaan että en TV:tä tällä hetkellä omista joten pelaamaan ei pääse käsikonsoleita lukuunottamatta.

Tällä hetkellä muuton jäljiltä käytännössä kaikki kokoelmani ovat laatikoissa huoneen nurkassa käyttöolutlaseja lukuunottamatta, pitäisi vähän hyllyjä ja kaappeja hankkia että saisi nuo jotenkin paremmin talteen ja osittain esille.

 

[Ilmari Ahde]

Erikoinen sattuma, sama keräilyn kohde kuin ketjun avaajalla, Veikko Huovisen teokset. Tosiaan helppo keräyskohde että löytyy helposti eikä hintakaan yleensä päätä huimaa, vaikka hinta ja kuntohan näissäkin kulkee käsi kädessä. Esikoisromaani Hirri kansipaperein oli sen verran hintaista matskua että jätin väliin ja ostin halvalla paperittoman version. Tämän vuoden puolella tuli viimeisin kirja ostettua, postuumisti ilmestynyt Luonnonkierto.

Mitenkä lie ketjun avaajan Huovis-keräily onnistunut, onko jo kaikki kasassa?

 

[Freddie Freeloader]

Mitenkä lie ketjun avaajan Huovis-keräily onnistunut, onko jo kaikki kasassa?

Ketjun avaaja taidettiin valitettavasti poistaa keskuudestamme modegaten yhteydessä, noinniinkuin virtuaalisessa mielessä.

Huutava vääryys oli kyllä se.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Erikoinen sattuma, sama keräilyn kohde kuin ketjun avaajalla, Veikko Huovisen teokset. Tosiaan helppo keräyskohde että löytyy helposti eikä hintakaan yleensä päätä huimaa, vaikka hinta ja kuntohan näissäkin kulkee käsi kädessä. Esikoisromaani Hirri kansipaperein oli sen verran hintaista matskua että jätin väliin ja ostin halvalla paperittoman version. Tämän vuoden puolella tuli viimeisin kirja ostettua, postuumisti ilmestynyt Luonnonkierto.

Mitenkä lie ketjun avaajan Huovis-keräily onnistunut, onko jo kaikki kasassa?

Minä en ole ketjun avaaja, mutta Huovis-Veikon tuotanto on melko isolla prosentilla minunkin hyllyssäni. Voisin sen verran ryhdistäytyä, että keräisin koko hoidon haltuuni.

Kuten Ilmari Ahde - hienosti aihetta kunnioittava nimimerkki - edellä luonnehti, niin Huovinen on helppo ja kiitollinen keräyskohde. Veikon kirjat ovat heikoimmillaankin kohtalaisia, suurimmaksi osaksi erinomaisia, ja parhaimmillaan niin loisteliaita etteivät mitkään ylisanat riitä kuvaamaan. Saatavuus on mitä mainioin; huoviskirjoja on painettu paljon ja niitä löytyy mistä tahansa tolkullisesta divarista. Alkupään hyväkuntoiset ensipainokset kansipapereilla maksavat kymppejä, mutta jos uusinta- tai kirjakerhopainos hitusen kolhuisena kelpaa, niin niitä saa ihan kolikoilla. Ja sisältöhän noissa on pääasia!

 

[Freddie Freeloader]

Veikon kirjat ovat heikoimmillaankin kohtalaisia, suurimmaksi osaksi erinomaisia, ja parhaimmillaan niin loisteliaita etteivät mitkään ylisanat riitä kuvaamaan.

Kaunis lause on tämä, erittäin kaunis. Voisi jopa luulla sen olevan itsensä Veikon kynästä lähtöisin.

No nyt ne yhet ajattelevat, että yhtäjalkaa siellä ruvetaan taas selkään taputtelemaan. Minkä minä sille voin, että asiat tuodaan noin kauniisti ikäänkuin tarjottimelle. Ei voipi sille mitään hän.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kaunis lause on tämä, erittäin kaunis. Voisi jopa luulla sen olevan itsensä Veikon kynästä lähtöisin.

No nyt ne yhet ajattelevat, että yhtäjalkaa siellä ruvetaan taas selkään taputtelemaan. Minkä minä sille voin, että asiat tuodaan noin kauniisti ikäänkuin tarjottimelle. Ei voipi sille mitään hän.

Kiitosta vaan, mutta Veikko ei olisi itseään tuolla viisiin kehunut. No et tietysti tätä meinannutkaan.

Edellä kirjoittamassani lauseessa on mukailtu erityisesti venäläisten kovasti harrastamaa kolmen attribuutin muotokieltä. Tällä ulkomaalainen onnistuu yhä tekemään iivanoihin vaikutuksen. Neuvostoaikana kolmea attribuuttia käytettiin muodollisissa puheissa. Oli suorastaan tökeröä muotoilla "maidemme väliset suhteet ovat mitä ystävällisimmät", mutta huomattavasti tyytyväisempää oli nyökkäily jos lausuttiin "maidemme väliset ystävälliset suhteet perustuvat luottamukselle, keskinäiselle arvostukselle ja toistemme tarpeiden tunnustamiselle". Sinänsä sama mitkä kehumasanat liturgiaan valittiin, kunhan ylenpalttisuutta oli sopivasti.

 

[Freddie Freeloader]

Kiitosta vaan, mutta Veikko ei olisi itseään tuolla viisiin kehunut. No et tietysti tätä meinannutkaan.

Edellä kirjoittamassani lauseessa on mukailtu erityisesti venäläisten kovasti harrastamaa kolmen attribuutin muotokieltä. Tällä ulkomaalainen onnistuu yhä tekemään iivanoihin vaikutuksen. Neuvostoaikana kolmea attribuuttia käytettiin muodollisissa puheissa. Oli suorastaan tökeröä muotoilla "maidemme väliset suhteet ovat mitä ystävällisimmät", mutta huomattavasti tyytyväisempää oli nyökkäily jos lausuttiin "maidemme väliset ystävälliset suhteet perustuvat luottamukselle, keskinäiselle arvostukselle ja toistemme tarpeiden tunnustamiselle". Sinänsä sama mitkä kehumasanat liturgiaan valittiin, kunhan ylenpalttisuutta oli sopivasti.

Tunnen kovin kehnohkosti neuvostoaikaista puheenkirjoitustekniikkaa ja siihen maailmanaikaan harjoitettua muotokieltä, mutta tuo, mitä muotoilit Veikosta, ei sisällä laisinkaan ylenpalttisuutta saati patetiaa liturgiasta nyt puhumattakaan, ainakaan minun mielestäni.

Epäilemättä ei Veikko olisi itsestään moista lausumaa päästänyt ilmoille, siitä olen samaa mieltä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Totta. Päätelmä onkin, että Veikkoa kannattaa kerätä. Koko tuotannon hankkiminen on kohtalaisesta laajuudestaan huolimatta aika helppoa, rahaa ei kulu omaisuuksia, ja lopulta käsissä on keko kestävää kirjallisuutta.

Käväisin hiljan Joensuussa ja ostin keskustan divarista kellarin puolelta laatikollisen Päätaloja, kun olivat euron per nide. Oli minulla ennestäänkin aika rivi Kalleja - Pää-Kallesta puhun edelleen - mutta aina pitää ostaa kun saa halvalla. Samalla reissulla tuli nähtyä tuttuja, mm. palstan runkkurinkiläisiä, joten ei ollut ollenkaan paskempi reissu.

Niin ja vinyylilevyjä olen tavannut kanssa kerätä. Myynytkin olen aika läjän pois. On noita vieläkin hyllyssä aika läjä, ja varastossa toinen läjä.

 

[Ted Raikas]

Kerään rahaa. Tarkemmin ottaen euroja. En voi sanoa, että kokoelma olisi vielä erityisen laaja, mutta yritys on kova.

Usein viikonlopun jälkeen kokoelmasta on tosin kadonnut aika paljon euroja ja on aika mysteeri, että minne? En nyt haluaisi ketään kaveria epäillä epärehellisyydestä, mutta pakkohan se on kaikki vaihtoehdot käydä läpi...

Itse en ainakaan muista viikonloppuisin hukanneeni euroja mihinkään joten enigmaattista on.

 

[Kaiuni Alen]

Minäkin kerään rahaa. Nimittäin säästötilille. En ole liian nuuka sen suhteen, millaisia roposia sinne kilahtaa, jonka takia kokoelmani kasvaa nopeammin. Jokainen sinne tuleva raha on erilainen, kellään ei ole samaa numeroa. Kaikki ovat desimaalilukuja, suurimmalla osalla on päätteenä ,00-. Kaikkia yhdistää lukematon sarja ykkösiä ja nollia, tosin tätä sarjaa ei näe paljaalla silmällä. Joskus sitten tyhjennän kokoelmani, mutta väkisinkin sinne alkaa kertyä uutta rahaa.

 

[Espen]

Käväisin hiljan Joensuussa ja ostin keskustan divarista kellarin puolelta laatikollisen Päätaloja, kun olivat euron per nide.

Oliko paikka Kirjava Satama? Asun ihan vieressä ja siellä tulee välillä käytyä katsomassa mitä kaikkea löytyy. Lähes joka kerta on joku tyyppi innosta silmät kiiluen selailemassa vinyylejä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Oliko paikka Kirjava Satama? Asun ihan vieressä ja siellä tulee välillä käytyä katsomassa mitä kaikkea löytyy. Lähes joka kerta on joku tyyppi innosta silmät kiiluen selailemassa vinyylejä.

Ei ollut Satama, kävin siinä jokirannan divarissa Siltakadulla. Tuonne oli kätevä käpsehtijä, kun auto oli jo ennestään Kerubin pihassa parkissa.

Yläkerrassa on paljon mielenkiintoista tavaraa, mutta kirjoissa on usein hinnat tosi yläkanttiin. Meni suorastaan motivaatio kahlata hyllyjä, kun pyynnöt olivat mitä olivat. Vastaavasti kellarissa oli ainakin viimeksi kaikki kirjat eurolla, ja siellä oli esillä ihan kelvollistakin luettavaa. Paljon kyllä sellaistakin, joka kuuluisi oikeastaan jätelavalle.

 

[teemu73]

Olen kerännyt liikaakin kaikenlaista, onneksi viime aikoina on joku tolkku tullut tähänkin ja olen heittänyt paljon roinaa menemään.

LEHDET:
- Aku Ankka. Vuodesta 1972 alkaen kaikki numerot tallessa, paitsi pari jouluna ilmestynyttä extraa. 1971 ja 1968 puuttuu kolme numeroa. 1969 ja 1970 muutama enemmän. 1967 ja alaspäin tein periaatepäätöksen, että hankin nuo näköispainoksina. Ei ole riittävän paksu lompakko alkaa hankkimaan etenkään 50-lukua kun oikein mitään ei edes ennestään sieltä omista.
- Roope-Setä. Kaikki numerot tallessa, paitsi joku jouluhomma tästäkin mennyt hukkaan.
- Kiekkolehti. Pari vanhaa numeroa puuttuu. Päätin heivata 2000-luvun lehdet helvettiin tilaa viemästä.
- Maali-lehti. Yli puolet ilmestyneistä numeroista puuttuu eikä oikein mistään tahdo näitä löytää.
- Suosikki. 1980-luvun lehdet ostan täyteen jos halvalla löytyy. 1990-lukuakin on, mutta eipä ne enää oikein kiinnosta.
- Urheilulehti. 1982-86 on täydet vuosikerrat. Uudemmista en juuri ole kiinnostunut.
- Aku Ankan erikoisjulkaisut (Karusellit, Päivästä päivään jne). Näitä on vähän kaikenlaisia.
- Satakunnan Kansan sivut koskien Ässien Liigaotteluita. Näitä olen ottanut yli 30 vuotta talteen mutta muuttojen ym jäljiltä on kateissa varsinkin 80-lukua paljon.

KIRJAT:
- Jääkiekkokirja. Hakusessa numerot 1-7, 12 ja 16.
- Muuta Urheilukirjallisuutta ostan aina jos halvalla irtoaa, parhaimpia löytöjä olen tehnyt kirjaston poistomyynneistä.

MUSIIKKI:
- LP:t, CD:t, yksittäiset mp3-biisit (Dance, Italo, Rock, Pop jne erityisesti 80-luku). Älppäreitä on noin 100, cd-levyjä muutama sata ja irtobiisejä joitakin tuhansia.

VIDEOT:
- Jääkiekko-ottelut ja koosteet. Liigasta nyt jotain yli 7000 koostetta tallessa, näistä Ässien osuus yli 1100.
- Muut urheiluvideot, esim futis, yleisurheilu ja hiihto. Pääasiassa 80-luvun arvokisat.
- Musiikkivideot ja live-esiintymiset
- TV-sarjat (lähinnä vanha kotimainen laatuviihde)

Jossain vaiheessa keräsin erilaisia tölkkejä ja viinapulloja, joita asettelin hyllyjen päälle aakkosjärjestykseen, mutta tulin sittemmin järkiini ja hävitin kaikki. Muita hylättyjä kohteita ovat mm. erilaiset tulitikkuaskit ja muovipussit joita kohtaan intoa riitti vain muutaman kuukauden.