Niin, onkos se The Kaava Ässien vieraspeleistä jollain vielä tallella? Koska jotain toisteisuuksia ja syy/seuraussuhteita nähdään valmentajien että pelaajien kohdalla kun tulevaa työpaikkaa valikoidaan.
Kun valmentaja tekee uraa, saa onnistumisia ja nostetta, nousee nimenä, hierarkiassa ja pesteissä ylöspäin, niin harvemmin sieltä aletaan vapaaehtoisesti hyppimään askelia alaspäin. Sillä viimesellä työnäytteellä on kuitenkin jonkun verran merkitystä markkina-arvoon joten valintoja kannattaa suorittaa harkitusti. Pennanen on vaikuttanut Hämeenlinnassa, ei siteitä Poriin ja tuo temppu pienen- tai keskisuuren Liigajengin nostamisesta menestyjäksi on jo tehty. Nyt on vahvahko asema ja jalka ovenraossa kiekko-Suomen lippulaivan eli maajoukkueen tehtäviin.
Ja sitten Ässät on tilanteessa jossa eletään jatkossakin tarkan, markan rakentamista. Toki, Porin Ässät on Porin Ässät ja kyllä Liigaseuraan aina valmentajaehdokkaita löytyy. Eri asia sitten kuinka moni täyttää Ässien kriteerit. Jotenkin mietin, että mikäli taloustilanne tekee rajoituksia joukkueen kasaamiselle ja hankinnoille pitkin kautta, se poissulkee tietyn profiilin valmentajat jotka halua omata sananvallan ja langat käsissään menestystä hakiessa.
Koska nyt on ollut pari kautta vähän vaikeeta niin osasto Härkälän sisääntuominen tuntuu riskialttiilta. Kuitenkin, jotenkin tulee mieleen seuraidentiteetti, kulttuuri, jatkumot. Onkohan futiksen puolella enempi sellaista? Eli että omista takaa nousee valmentajia(kin) sitoutuneena seuratyöhön, ja tästä ollaan ylpeitä. On joku oma juttu. Mutta joo, en tiedä mihin osasto Härkälän rahkeet riittäisi vallitsevissa olosuhteissa ja 2022 eteenpäin.