Todennäköisyyksien päätteleminen tällaisista tilastoista ei ole kovin olennaista todellisuuden kannalta. Toki voidaan sanoa, että todella epätodennäköistä on HIFK:n voitto sarjassa, mutta esim. mitkään kymmeniä vuosia sitten pelatut ottelut (muista lajeista puhumattakaan) eivät vaikuta todennäköisyyksiin tänä päivänä. Tämän sarjan todennäköisyydet ovat subjektiivisia ja meille täysin näkymättömissä.
Jos HIFK ei saa minkäänlaista ryhtiä peliinsä tai löydä lääkkeitä Jokereiden tiiviisti pelaavan viisikon avaamiseksi, lienee todennäköisyys hyvin lähellä nollaa. Jos Jokerit pystyy pitämään henkisen kanttinsa ja pelaamisensa yhtä kovana ja nöyränä, ei HIFK:lla ole juuri mitään mahdollisuuksia voittaa enempää kuin yhtä ottelua.
Kuitenkin, jos HIFK onnistuu löytämään rentouden ja kadotetun pelinsä tässä tavallaan paineettomassa tilassa (asia joka on jo voinut tapahtua, mutta emme tiedä), on HIFK:n todennäköisyydet huomattavasti korkeammat. Samoin jos Jokerit (vahvoista pukukoppipelaajistaan huolimatta) jollain ilveellä rupeaa jännittämään ratkaisua kääntää tämä vaakakuppia HIFK:n suuntaan. Kaikenmaailman historiallisella datalla (muuten kuin heikosti suuntaa antavana) voi hyvin pitkälti pyyhkiä persettä. Suurin vaikutus tilastoilla lienee se, että jos pelaajat ovat näistä tietoisia vaikuttaa se heidän uskoonsa.
Jokereiden nöyryys ja henkinen kantti näyttänyt tähän asti ihailtavan vahvalta, ja vaikea uskoa että se nytkään rakoilee. Nyt olisi kuitenkin HIFK:n pelaajilla paikka nousta sankarin rooliin, vaikkei tästä jatkettaisikaan. Epätoivon vallassa en ole minä ainakaan, vaikken pysty sarjan kääntymiseen vahvasti uskomaankaan. Nyt on vain voitettavaa ja haluan olla ylpeä HIFK:sta viimeisen matsin jälkeen, oli se voitto saati tappio. Jokerit taisteli ja pyöritti viime sarjassa toivottamassa tilanteessa viimeiset minuutit ja pelasi hienosti faneille. Odotan HIFK:lta samaa jos lopussa näyttää että hävitään. Mitään sikailua en halua nähdä, vaan ajetaan kovaa ja puhtaasti ja ansaitaan se kunnioitus omilta, vastustajilta ja molempien kannattajilta. Maanantai-iltana masensi, samoin tiistaiaamuna, mutta nyt mielenkiinto on palannut entistä vahvempana. Huvittavaa kuinka kaiken tämän rimanalittamisen (ja vastaavien muistojen edelliskausilta) alta on mielessä päällimmäiseksi hiipinyt jälleen ajatus: Mä rakastan tätä seuraa!