Jahas, nyt suurimman vitutuksen laskettua voisi yrittää kirjoittaa jotain järkevää eilisestä pelistä. Lukko voitti, ansaitusti. Onnittelut siitä!
Ensimmäinen erä alkoikin sitten pahimmalla mahdollisella tavalla, kun McLean pääsi ohjaamaan 0-1. Mac oli maalin jälkeen itsekin hieman epätietoinen tapahtuiko ohjaus korkealla mailalla, vilkaisi tuomariakin ennen tuuletteluaan. Joka tapauksessa, yksilösuoritus, ei mikään tuurimaali, niin kuin Virta lehdistötilaisuudessa sanoi.
KalPan tasoitus tuli hyvään paikkaan, ja se oli enemmänkin tuurimaali, kun kiekko ihmeellisesti Laakkoselle yv:llä tuli. Tosin, aika jäätävä viimeistely ropelikiekkoon. Tämän jälkeen mentiinkin puolitoista erää KalPan hallinnassa.
Toisessa erässä KalPalta puuttui pelistä seuraava vaihde. Rutiinilla laitettiin Lukon pakit ahtaalle, kun tiukalla karvauksella pidettiin Lukko-pakit omassa päässä, eikä pakit päässeet vaihtamaan. Tikkanen, Aalto, Rantanen ainakin kellottivat aika mehuisia vaihtoaikoja, ja se näkyi jaloissa. Pettinen oli koko pelin kuin tervassa, totaalisen pulassa KalPan paineen alla. Lukko puolusti todella järkevästi koko toisen erän, eikä KalPa päässyt niittaamaan tarvittavaa johto-osumaa.
Vaikka KalPa oli aktiivinen kaksi erää, ei Lukolla ollut oikeastaan hädän päivää. On se kumma, että kauden tärkeimmillä hetkillä ei miehistä löydy sellaista raivoa, että kiekko vietäisiin reppuun vaikka väkisin. Nyt KalPan hyökkäykset olivat järjestään 2-2 -hyökkäyksiä, jotka päättyivät onnettomiin pakin jaloista sutaisuihin läheltä hyökkäyssinistä. Salmisella oli saumat, mutta ajautui huonoon kulmaan rystylle ja siitä olikin Norosen helppo ottaa peruskoppi.
Eikös Virta sanonut jossain haastattelussa, että pakeilla pitää olla rohkeutta ampua vaikka vähän kaveria päin, jotta kiekkoa saataisiin maalille? Nyt lähes poikkeuksetta kaikki KalPan kudit tulivat jostain B-pisteen sisältä, ja Norosen tasoinen veskari liimaa sellaiset vedot armotta. Playoffeissa kaivataan niitä likaisia riparipelaamisia, mistä kiekot survotaan häkkiin. Ei riittänyt raivo tähän, tosin kuten edellä mainitsin, ei sellaisia tilanteita luotukaan. Voi pettymystä.
Usko toisen erän jälkeen oli aika vahva homman hoitumiseen, mutta niin vain Lukko rankaisi 1-2:een. KalPalla oli alla todella hätäinen hetki omassa päässä, ja siitä seuraamuksena rangan ja hengen katkaissut maali. Tämän jälkeen KalPa ei kyennyt nousemaan peliin mukaan millään tasolla. Väsymys iski.
Oli jännä huomata, että kun KalPa "höntyilee", niin McLeanin ja Lindgrenin esimerkin voimin Lukko pelasi todella rauhallisesti omaa peliään. Voisi jopa sanoa, että Lukon itseluottamus oli kolmannessa erässä sillä tasolla, jolla tällaisista tasaisista playoff -sarjoista mennään jatkoon. Hieno suoritus raumalaisilta, kypsää hokia.
On todella positiivista tässä tilanteessa, että ottelusarja on 2-2. Nyt jumalauta pitää KalPan riveistä löytyä sellaista raivoa, joka pistää otteet ja asenteen kaukalossa Lukon eilistä kolmatta erää paremmaksi. Eilinen peli toimii varmasti herätyksenä tuleviin koitoksiin, ja Virran tuntien ei ainakaan pelaajien flametus jää missään määrin puutteelliseksi. Nyt ei pelata yhdestä, kahdesta tai kolmesta pisteestä, vaan VOITOSTA, ja se on otettava huomenna Raumalta hinnalla millä hyvänsä.
Maalit tekee ne kaverit, jotka sitä tosissaan TAHTOVAT. Nyt niitä miehiä pitää nousta KalPan riveistä esiin.
Perjantaina kuoleman ottelu. Usko omiin on vahva. Tästä mennään vielä jatkoon.