Noniin täällähän on päästy vauhtiin ja kunnolla. Keväällähän nämä provot sopiikin kuvaan itse jäällä ja täällä keskustelupalstallakin.
Vieraspeliksi erinomaista pelaamista Kerholta. JYP oli odotetun järjestelmällinen ja jauhoi 60min voittavaa kiekkoa. Mielestäni molemmat joukkueet pelasivat kurinalaisesti ja kaikki maalit syntyivät virheistä / erikoistilanteista. Puolustuspeli oli molemmilla joukkueilla hyvää ja viisikkopelaaminen sekä pelin rytmitys kohdillaan. 2-1 maalin jälkeen Kerhon fokus karkasi ja rytmi sen myötä.
Ensimmäisessä erässä HPK tappoi hyvin JYPin ylivoiman ja Perrin kyettiin painostamaan hyvin pois pelinrakentelusta. Toki paineen allakin jakoi viivaan hyvän syötön Viitaluoman puristuksesta huolimatta. Sallisen ensimmäinen huitomisjäähy oli mielestäni niin sanottu hyvä jäähy, sillä JYP pelaaja oli nousemassa hyvälle maalintekopaikalle. HPK yllätti positiivisesti ensimmäisessä erässä myös hyvällä karvaus- ja taklauspelillään, mitä luonnollisesti pudotuspeleistä sopii odottaa.
Toisessa erässä HPK unohti jalat koppiin ja varsinkin Eerola-Laakso pakkipari oli vaikeuksissa jokaisessa vaihdossa, mikä aiheutti jatkuvia pitkiä kiekkoja sekä kiekonmenetyksiä ja johti lopulta avausmaaliin. Laskeskelin, että viidestä avaussyötöstä Laakso sai yhden perille ja sekin hiinä-hiinä. 1-0 maali näiden herrojen epävarmuuden piikkiin, kun Jonne kiitti ja Nenonen viimeisteli. Heti maalinjälkeisestä vaihdosta pelirytmistä alettiin saada kiinni ja hyvän maalipaikan koukullaan estänyt Viitanen sai todistaa tasoitusmaalia jäähyboksista. HPK pelasi ylivoimalla suoraviivaisen tehokkaasti ja kiekko pomppi maalilla Vänttiselle ja rysään. Muutama JYP-fani vieressä totesi maalin menneen oikealle miehelle maltillisten taputusten kera, vaikkakin se oli tehty väärässä paidassa. Tarkasti muutoin loppuun edennyt erä sisälsi jälleen HPK:lle ongelmia Eerolan ja Laakson vaihdoissa, jolloin JYP sai paineen hyvällä karvauksellaan.
Kolmas erä ja ensimmäinen kunnon maalipaikka suorasta hyökkäyksestä koko ottelussa, kun Boyce niittasi voittomaalin. Laakso ja Eerola jatkoivat paskat housussa pelaamista ja peruutellessahan yleensä kaverille jää tilaa ampua. Upea laukaus ja paineet siirtyi Kerhon puolelle. Luotto HPK:n peliin kesti aina Nenosen toiseen maaliin asti, kun hyökkäyspään ylipelaamisen jälkeen Kiiholma surffaili puolustuspäähän. Seuranneen puolustuspään paineen alla Luomala hautoi kiekkoa siniviivan tuntumassa eikä pelannut nöyrästi kiekkoa välittömästi alueelta pois ja kiekonmenetyksestä seuranneesta viivalaukauksesta Nenonen laittoi upealla Hand-Eye-Coordinationilla kiekon rysään. Ei mennyt kauaa, kun Luomala tappoi viimeisetkin mahdollisuudet roikkumisjäähyllään. Maalin jälkeen Kerho keskittyikin enemmän tunnetilan vahvistamiseen seuraavaa kohtaamista varten, mikä on ymmärrettävää näin pudotuspeleissä (Vaikkakin vastapuolella luonnollisesti aina närää herättääkin, ottelusta riippumatta).
Rautiainen näytti esimerkkiä muille taklaamalla kaikkea mikä liikkui ja menemällä rohkeasti tilanteisiin pelkäämättä isojapahoja JYP-puolustajia. Moni isompikin äijä saisi ottaa mallia. Tuulola ja Larsson ihanasti kaverin ihon alla, ainakin palstaveljien. Mielestäni pleijareihin kuuluvia pikkukoiruuksia sattui puolin ja toisin. Lisäksi fyysisyys oli molemmilla joukkueilla hyvällä mallilla ja ylilyöntejä ei tapahtunut.
Lampaanperseitä Luomalalle, Kiiholmalle, Piispaselle ja Rendulicille. Marko menetti kiekon ja otti perään jäähyn kolmannessa erässä. Muutoin yhtä laukausta lukuunottamatta näkymätön. Kiiholma puristi läpi ottelun ja ei pelannut omilla vahvuuksillaan. 6-5 vastaan pelatessa ampui sen kuuluisan kudin ensimmäistä kaveria polkkareihin.. Piispanen oli totutun HMV ensimmäisen erän taklausta lukuunottamatta, kun kävi tööttäämässä Kaltevan ajamalla tilanteen loppuun. Isompi mies olisi varmasti töötännyt nauraen Narsin vastapalloon. Rendulic ei näihin karkeloihin sovi. Junnu tuhoaa sooloilullaan ketjukavereiden peliä, kun ajatukset eivät natsaa ja pelisysteemistä poiketaan. Sinällään tykkään, että Bornalla on luovuutta, mutta Ville Leinon tasolle pelisilmä ei vielä yllä. Joukkuepelaaminen on kuitenkin näissä karkeloissa ainoa mahdollisuus Kerholle menestyä.
Askista pois seuraavaan otteluun: Eerola tai Laakso, Luomala ja Rendulic. Tilalle: Henry, Santavuori ja Järveläinen. Jos Selinillä munaa, niin Arsi menettää paikkansa Leinolle. Mielestäni Vainio voisi myös olla kokeilemisen arvoinen, sillä Laakson itseluottamus ja pelirohkeus ei ollut hyvällä tasolla. Toki voidaan spekuloida Eerolan osaa Laakson huonoon suoritustasoon.