Kyllä taas huomasi, että harjoitusottelussa ei paljon nappaa pelata divarijengiä vastaan jossain hevonkuusessa. B-miehistöllä oltiin kaiken lisäksi liikkeellä ja kun kaiken kukkuraksi heitetään tuomareiksi jotain Sportin omia a-junnuja, niin todellisen klassikon ainekset on kasassa. Älyttömiä tuomioita, joista sai välillä myös Sport kärsiä, sekä häpeällinen määrä linjatuomareiden virheitä paitsioissa ja pitkissä kiekoissa. My God!
Sitten ihan vilpittömästi kysyn, onko tälle kaudelle poistettu sääntö kiekon potkaisemisesta aloituksessa?
HPK pelasi puolivaloilla ja jopa semiylimielisesti siihen 3-0 asti. Metsolan reboundkontrolli ekat kaksi erää nollatasoa, kolmannessa alkoi jo jotain tarttuakin. Ei ollut häävi esitys kyllä toisessakaan päässä.
Dickensonia pitää sen verran kehaista, että siinä taitaa olla Mestiksen paras pelaaja. Aivan huikea liike ja etenkin karvaus. Mahtuisi varmaan moneen joukkueeseen energiapelaajaksi, jossain heikommassa jengissä jopa samanlaiseen rooliin, kuin Sportissakin. Muutenkin Sport pelasi ennakkoluulottomasti ja pisti hyvin painetta.
Tehoja katsomalla voisi kuvitella Pablo Järvisen debyytin tälle kaudelle olleen suorastaan huikea. Totuus on kuitenkin se, että näin loukkaantumisen jäljiltä liike on aivan karmeaa puuroa. Tästä parhaana esimerkkinä ehkä se Dickensonin alivoimamaali, jossa Järvinen jäi kuin tikku paskaan. Toki nosti HPK:ta mukaan peliin parilla maalillaan, mutta kiri katkesi myös saman miehen pariin virheeseen. Ensin ylivoimalla aloitus siirrettiin keskialueelle Järvisen toilailtua maalivahdin alueella ja hetkeä myöhemmin oli jälleen myöhässä irtokiekosta ja Sport painoi tyhjään maaliin. Käyttökelpoinen ylivoimalla ja jos liike tuosta paranee huomattavasti, niin voisi sitä sopparia hieroa.
Harkkapelejähän tässä onneksi vasta pelataan ja oli siellä paljon positiivistakin. Esimerkiksi Holmbergin timoseppäsmäiset coast-to-coast nousut ja junnujen reipas peli-ilme. Lähteenmäki erittäin käyttökelpoinen pelaaja myös alivoimalla, Sirén sai hankittua jälleen vastustajalle jäähyn ja Järvinen on myös kehittynyt mukavasti. Tästä on hyvä jatkaa, pidän nyky-HPK:n pelityylistä, vaikkei se mitään taitokiekkoa ole nähnytkään.
Loppukaneetiksi lainaan vielä erään kiekkovaikuttajan sanoja: tuo harkkapelien perusteella juhliminen on just vähän tollasta mestis-touhua.