Jatkan tätä vieläkin. Millä perusteella? Jack Johnson oli 2018 UFA-pakeista Ian Colen ja Calvin DeHaanin lisäksi se johon kannatti iskeä kiinni - ja joka oli vielä 1.7. saatavilla. John Carlson ja Michal Kempny tekivät jatkot Capsiin ennen kuin FA-markkinat aukesivat.
Ian Cole oli juuri myyty deadlinella Ottawaan Brassard-kaupassa, joten tuskin oli edes ajatuksissa tarjota hänelle uutta sopimusta. Mike Greenilla oli takana loukkaantumisten täyttämä kausi ja mies vaati yli 5M aav sopimusta ja tiedettiin että halusi jatkaa Detroitissa. Dan Hamhuis oli jo 35-vuotias kesällä 2018, joten hänet ohitettiin varmasti jo siitäkin syystä.
NHL:n 10:sta parhaasta UFA-pakista olivat jäljellä enää Jack Johnson, Calvin deHaan, Alexei Emelin (joka lähti KHL:ään), Tobias Enström (jäi ilman sopimusta ja palasi Ruotsiin) sekä John Moore.
Tuollaisessa tilanteessa näillä kolmella pelaajalla (Johnson, deHaan, Moore) on iso kasa sopimustarjouksia pöydällä josta valita. Toki JR:llä olisi ollut mahdollisuus jättää koko FA väliin ja päättää yrittää pelkästään Riikolalla, Ruhdewelilla ja Trotmanilla. Jack Johnson oli selkeä vahvistus Pensin top4 puolustuksen taakse (paperilla Letang, Dumolin, Schultz ja Määttä). Pettersson hankittiin vasta myöhemmin joulukuussa treidillä ja olikin nappihankinta.
Jack Johnsonin hankkiminen kesällä 2018 vahvisti Penguinsin silloista pakistoa. Hintakaan ei ollut paha (aav 3,250M), mutta sopimuksen pituudessa JR:n piti varmasti tulla vastaan (deHaan teki neljän vuoden ja John Moore viiden vuoden sopimukset). Tämän kauden jälkeen JJ:n sopimus on halvempi kuin sen caphit, joten se on melko helppo myydä jos miehen palveluksia ei enää kaivata.
Viimeksi muokattu:
