Kaupat ja tavaratalot – katoava luonnonvara?

[fat of the land]

Kävin eilen Keravan Anttilassa, joka välissä oli isot kyltit "loppuunmyynti". Uutisissahan on ollut viime aikoina uutista siitä, että Anttiloita ja Kodin ykkösiä laitetaan kiinni, tavaratalojen kuningas ja äiti Stockmann yt-neuvottelee ja on laittamassa porukkaa pihalle urakalla.

K- ja S-ryhmän ogliopoli kartellimaisesti määrittelee ruuan hinnan ja saatavuuden. Siwoja, lähikauppoja jne. pidetään lähinnä vitsinä ja Lidl yrittää edelleen saada jonkinlaista jalansijaa suomeen ja tuulta purjeisiin on tulossa Alkon avulla, kun Alko meinaa sijoitella myymälöitään joskus jopa Lidlin viereen, eikä lähimmän Prisman tai Citymarketin viereen.

Verottaja ja hauskanpitopoliisi on lyömässä S-ryhmää reippaalla avokkaalla korville ja aikoo verottaa minun ja parin miljoonan muun bonuksia jatkossa armottomasti. Plussalaisiahan se ei haittaa, koska koko viimevuonna plussaseteleitä lähetettiin asiakkaille yhteensä kolme.

Lapsuudesta ja nuoruudesta on muistoja vain Kukkurat, Elannot, Marketat, Sparit, T-kaupat ja vastaavat.

Mihin päivittäistavarakauppa on menossa? Koska meille tulee ensimmäinen Tesco ja muut kansainväliset isot kauppaketjut. Katoaako tavaratalot kokonaan nettikaupan myötä?

Nykyäänhän netistä saa tilattua parissa päivässä kaikkea perseenpärisyttimestä pikkuhousuihin ja nahkatakista mopoautoon.

Mistä tuulipukukansa ostaa crocks kopionsa kymmenen vuoden päästä? Säilyykö tarjoustalot, Robin Hoodit, Säästöpörssit, Hong Kongit ja Halpahallit?

Mihin tämä maailma on menossa ja ennnen kaikkea: Ajatteleeko kukaan lapsia?

 

[obi-wan]

Tätä muutosta on tullut työn vuoksi seurattua läheltä. Kauppojen määrä tulee radikaalisti pienenemään mutta ne tulevat juuri olemaan noita Anttiloita ja Mustia Pörssejä jotka eivät ole osanneet millään tapaa ottaa monikanavaisuutta käyttöön. Gigantti sen on esimerkiksi onnistunut edes jotenkin toteuttamaan ja sillä ei käsittääkseni ole mitään pakottavaa tarvetta sulkea myymälöitä, vaikka netti taitaakin olla Gigantti- ja Markantalo-brändien kautta jo paljon suurempi vaihtaja kuin yksittäiset myymälät.

Stockmann on ihan hukassa. Ei mitään kehitystä vuosiin. Paikallaan pysyminen ei ole se tehokkain malli toimia kaupan alalla.

S-Ryhmäkin hakee vielä mallia jolla tuo monikanavaisuus saataisiin toimimaan niin että kivijalka ja verkko tukisivat toisiaan ja samalla jotenkin pysyttäisiin kilpailussa mukana. Marks & Spencerin tuominen Helsinkiin on myös yksi uusi mielenkiintoinen veto sieltä suunnalta.

Pienet kaupat tulevat pysymään. Itse asiassa Isossa-Britanniassa on trendi kääntynyt niin että pieniä kauppoja tulee enemmän kuin suljetaan. Ihmiset kaipaavat edelleen palvelua ja kaikkea ei voida hoitaa verkossa. Tesco ja Asda ainakin aukovat noita pikkuliikkeitä tasaseen tahtiin.

Tesco vaihtoi muuten tiedotti juuri että johtaja vaihtuu. Olisiko ollut jopa edellispäivänä

 

[obi-wan]

Elannolta siirtyi aikanaan fuusion aikaan noin 50 kpl kauppoja Tradekalle eli nykyiselle Lähikaupalle.

Miksi niitä siirtyy (siirtyisi) takaisin? Minulta on mennyt jotain ohi

 

[Espen]

Olen huomannut etä en ole vuosiin oikein kaupoissa käynyt. Kaikki tarvittava ruokaa lukuunottamatta tulee netin kautta ja halvemmalla. Ainoa kauppa missä tulee säännöllisesti vierailtua on Lidl (+kesäisin torilta vihannekset/marjat), ja jos se sattuu olemaan kiinni niin sitten joku aukioleva korvike S- tai K-ryhmältä. Festareille ostin lipun kivijalan kautta, koska sen sai monta euroa halvemmalla.

 

[Alfred E Neuman]

Näin se kehitys etenee. Ennen vanhaan päiviteltiin ostoskeskuksen hypermarketin kassajonossa miten ikävää se on kun ihqut pikkukaupat kuolee. Nykyaikana päivitellään netin keskustelupalstoilla onlineshoppailun lomassa sitä, miten ikävää on kun kohta ei enää ole ostoskeskusten hypermarketteja mihin mennä ostoksille.

Ymmärrän erinomaisen hyvin miksi kehitys tähän suuntaan on menossa. Miksi tehdä jotain vaikeasti jos sen voi tehdä helpostikin. Eli siis miksi nähdä vaivaa mennä liikkeeseen ostamaan jotain tavaraa kun sen voi kätevästi ja helposti tilata netin kautta. Voit tehdä tilauksen vaikka munasiltasi ja jatkaa sen jälkeen pornon katselua. Kaupassa näin et voi tehdä, sinun pitää huolehtia hygieniasta, jotenkin mennä paikalle, ja sitten sieltä takaisin. Tähän uhrautuu aikaa ja rahaa, ja huomattavasti toimituskuluja enemmän. Itse olen tässä asiassa fiftysixty tilanteessa. Elektroniikka ja muu vastaava tulee kyllä tilattua netin kautta, mutta muuten teen ostokseni mielummin kaupassa. Vaikka tässä joutuukin pistämään vaatetta päälle ja sietämään inhottavia ihmisiä ja yrmeitä asiakaspalvelijoita. Kai minäkin jossain vaiheessa luovutan ja tilaan netistä kaiken mitä tilata voi.

 

[tant gredulin]

Tässä vielä 'kaupantappaja' lisäksi keskusteluun, Amazonin Fire Phone. Puhelimen ominaisuuksiin kuuluu tunnistaa kameralle näytettyjä esineitä, musiikkia ja TV-sarjoja sekä lukea kylttejä ja käyntikortteja. Fireflyn kerrotaan tunnistavaan jopa 100 miljoonaa erilaista asiaa. Samalla se tarjoaa käyttäjälle suoran mahdollisuuden ostaa kyseinen esine, kappale tai TV-sarjan jakso Amazonilta.

Amazon esitteli puhelimensa tältä näyttää Fire Phone | Mobiili.fi

 

[Gags]

Stockmann on ihan hukassa. Ei mitään kehitystä vuosiin.

Vaihtamalla kauppaketjun kohdalle "SM-Liiga/Liiga" vastaus on sama. Hannu Penttilä. Joku vielä ihmettelee että lähtee saman vuoden aikana molemmista?

 

[ernestipotsi]

Tämä on yleinen väittämä, mikä kaipaa lisäperusteluita. S&K ei ole esteenä kilpailulle, kuten Lidl on menestyksellisesti osoittanut. Tulemme näkemään kuinka Lidl edelleen tulee kasvattamaan markkinaosuuttaan lähivuosina. S&K-ryhmien haavoittuvuudesta kertoo paljon se, että molemmat tulivat verkkokauppaan 10-15 vuotta jäljessä. Suomen Lähikauppa taas tullee näivettymään lopullisesti viimeistään 2017, jolloin sen yksiköitä siirtyy HOK-Elannolle (liittyen HOK:n ja Elannon fuusioon).

S&K:n hintakartellin taustalla on useita eri seikkoja. Päivittäistavaramyymälän suurin yksittäinen myyntiin vaikuttava tekijä on sen sijainti. Uusien kauppapaikkojen kaavoitus ei ole tasapuolista vaan taustalla on saunasopimuksia, selänpesua ja muuta suhmurointia. Lidl ei ole osannut voidella kömpelöä virkamieskoneistoa. Tähän asti myös Alkot ja Apteekit on jaettu suurten kauppojen yhteyteen. Alkoholipolitiikasta huvittava huomio on se, että vaikka Kesko ja S yhdessä vaativat viinejä kauppojen hyllyille, niin mikäli se epätodennäköinen skenaario toteutuisi, niin muutoksen ylivoimaisesti suurin voittaja olisi Lidl, jolta löytyy Keski-Euroopasta erittäin suurta omatuotantoa nimenomaan viineille ja väkeville oluille.

Yksi päivittäistavara-alan häpeäpilkuista on pullonpalautusjärjestelmä Palpa, joka on suurien panimoiden sekä K:n ja S:n yhteisomistuksessa. Pienpanimoiden tai muiden ketjujen liittyminen järjestelmään on tehty kohtuuttoman kalliiksi.

Inflaatio toki pitkässä juoksussa jyllää, sekä elintarvikkeiden tuottamiskustannukset kasvavat, mutta kauppojen suhteelliset katteet ovat nousseet tuntuvasti 90-luvun alusta. Saan halutessani tiedon K-kauppojen ostohinnoista varsin helposti ja osaan lukea kuluttajahintoja hintalapuista. Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt ongelma on se, että kaupat ottavat suurimman katteensa pientuottajilta sekä muusta laadukkaammasta tavarasta. Monissa tuotteissa Pirkka-tuotteen ostohinta voi olla sama kuin vastaavassa paikallistuotteessa, mutta jälkimmäisen hinta on selkeästi suurempi.

 

[sekolust]

Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt ongelma on se, että kaupat ottavat suurimman katteensa pientuottajilta sekä muusta laadukkaammasta tavarasta.

Tää ei varsinaisesti yllätä. Suomessa tuottajilla on käytännössä 2 kunnon kanavaa + Lidl päälle, ainakin jos puhutaan vähänkään suuremmista tuottajista. Noissa kaupalla on niin selkeä etulyöntiasema, että melkein tekee pahaa tuottajan puolesta. Paljoa ei tarvitse neuvotella hinnoista tai muista ehdoista, sen verran vähän vaihtoehtoja tuossa on.

Lisäksi oman kokemukseni perusteella moni ns. halpistuote ei loppujen lopuksi eroa merkittävästi merkkituotteesta. Pieni "vaihtelu" voidaan sallia tai vastaavaa, mutta käytännössä nuo tulevat saman toimittajan samasta erästä samojen kuljetusten yhteydessä. Ja tuskin toimittaja saa merkittävästi korkeampaa hintaa ns. laatutuotteesta kuin halpiskamasta.

 

[-pasi-]

Itse olen miettinyt miksi Suomessa jokaisella kaupalla pitää olla omat bonus järjestelmät. Esimerkiksi Siwoissa alkoi nyt tämä uusi Pins touhu. Eikö tuommoisen järjestelmän ylläpitäminen ja mainostaminen maksa suhteellisen paljon. Varsinkin nyt kun kokonaan uusi järjestelmä ja korttisysteemi tuli.

Voisi kai jopa olla ilman noita bonusjärjestelmiä siwankin hinnat jopa alempia kuin vaikka S-kaupan, nyt tarjoustuotteiden osalta saattaakin olla jo halvempia. Uskoisin että Suomessa saattaisi juurikin Siwan kaltaisella toiselle yritykselle olla kysyntää.

Onhan se hauskaa että lompakossa on ainakin 5 erilaista korttia joka kauppaan, siihen sitten pizzerioiden ja muiden omat bonuslaput. Onko suomalaiset sitten muka niin merkkiuskollisia että yhdessä kaupassa käyvät vain? Toki suurelle perheelle voikin kertyä hyvät bonukset, mutta muuten tuo on melkein ihan sama missä käy ja tuotteiden hintaan lisätään vähintään saman verran mitä bonusta saisi. Uskonkin että Lidl ja muut vastaavat hyötyy aika paljon tästä kun niillä ei mitään korttia löydy, hintojakin jo sen takia pystyy pitämään alempana.

 

[-OO-]

Itse olen miettinyt miksi Suomessa jokaisella kaupalla pitää olla omat bonus järjestelmät. Esimerkiksi Siwoissa alkoi nyt tämä uusi Pins touhu. Eikö tuommoisen järjestelmän ylläpitäminen ja mainostaminen maksa suhteellisen paljon.

Kyllä maksaa ja helvetin paljon maksaakin, mutta se raha otetaan asiakkaalta. Kaupallehan tuosta on se hyöty että saadaan asiakas paremmin keskittämään ostoksensa yhteen paikkaan kun siitä hyötyy sitten bonusten muodossa.

Noin yleensä tästä kaupan alan kehityksestä, niin minä olen vähän sitä mieltä että asioilla on tapana mennä sykleissä ja nyt on menossa tämä sykli että kaiken on mentävä verkkoon ja ihmiset haluavat tehdä kaikki ostoksensa verkossa, ja perinteiset kaupat ja nyt jopa nämä supermarketitkin vaikeuksissa. Mutta minä luulen että jossakin vaiheessa tulee tapahtumaan tasaantuminen ja jopa käänne takaisin päin vaikka joka paikassa rummutetaankin että tulevaisuudessa kaikki siirtyy verkkoon ja fyysiset kaupat tulee häviämään lähes kokonaan.

 

[Pavlovin Koira]

Kyllä maksaa ja helvetin paljon maksaakin, mutta se raha otetaan asiakkaalta. Kaupallehan tuosta on se hyöty että saadaan asiakas paremmin keskittämään ostoksensa yhteen paikkaan kun siitä hyötyy sitten bonusten muodossa.

Ainakin S-Ryhmälle suurin hyöty lienee se, että S-etukortin höyläyksistä saamillaan tiedoilla pystyvät tekemään tarkan kuvan itse kunkin asiakkaansa ostoskäyttäytymisestä ja pystyvät näin kohdentamaan markkinointiaan ja tarjontaansa.

Avaajan kanssa jossain määrin eri mieltä. Vielä jokin aika sitten näytti että lähikaupat kuolevat mutta nyt näyttäisi siltä että ainakin alueellisesti niitä jopa perustetaan lisää. Samoin Prisman ja sittarin tapaiset hypermarketit voivat edelleen hyvin koska ovat varsinkin perheellisille erittäin kätevä paikka hankkia päivittäisostokset. Auto täyteen ruokaa ja seuraavan kerran tarvii mennä vasta viikon päästä.

Sen sijaan Stockmannin ja Anttilan tapaiset välimuodot ovat paikkoja joihin en ainakaan itse oikein keksis mitään syytä poiketa. Valikoima ei ole ihmeellinen ja hinnat kalliita.

Verkko-osteleminen lisääntyy mutta oma vaivansahan siinä pakettien postista noudossakin on. Varsinkin jos postina sattuu olemaan R-Kioski jossa on aina edellä jonossa mummoja jättämässä ties mitä veikkauskuponkeja. Raivostuttavia paikkoja muuten nuo R-Kioskit.

 

[-OO-]

Sitäkin olen miettinyt että kun nyt on näitä perinteisiä "fyysisiä" kauppoja ja verkkokauppoja, niin verkkokauppojen ykkösvaltti tässä kilpailussa on hinta. Verkkokaupoilla kulut on pienemmät joten he pystyvät myymään halvemmalla ja vaikka ostosten helppous on myös jonkinlainen valtti niin tuo hinta on silti se suurin etu millä verkkokaupat asiakkaita haalivat.

Mutta jos mennään niin äärimmäisyyksiin että tulevaisuudessa verkkokaupat ovat syöneet perinteiset kaupat lähes kokonaan pois ja valtaosa kaupankäynnistä on siirtynyt verkkoon, niin miten käy tämän hintatason? Kun verkkokauppojen ei enää tarvitse kilpailla perinteisten kauppojen kanssa niin minä veikkaisin että tämä alkaa näkyä heti hintatasossa ja sitten ollaankin taas tavallaan takaisin lähtöpisteessä. Millä sitten aletaan kilpailla? Alkaako ihmiset siinä vaiheessa taas arvostamaankin henkilökohtaista palvelua, sitä että tavaroita voi ihan fyysisesti katsella ja kokeilla? Vai mikä siinä vaiheessa nousee suurimmaksi kilpailueduksi?

 

[PataJaska]

Mutta jos mennään niin äärimmäisyyksiin että tulevaisuudessa verkkokaupat ovat syöneet perinteiset kaupat lähes kokonaan pois ja valtaosa kaupankäynnistä on siirtynyt verkkoon, niin miten käy tämän hintatason? Kun verkkokauppojen ei enää tarvitse kilpailla perinteisten kauppojen kanssa niin minä veikkaisin että tämä alkaa näkyä heti hintatasossa ja sitten ollaankin taas tavallaan takaisin lähtöpisteessä. Millä sitten aletaan kilpailla? Alkaako ihmiset siinä vaiheessa taas arvostamaankin henkilökohtaista palvelua, sitä että tavaroita voi ihan fyysisesti katsella ja kokeilla? Vai mikä siinä vaiheessa nousee suurimmaksi kilpailueduksi?

Sehän on tänä päivänäkin nähtävissä, että jotkin paikat markkinoivat itseään nimenomaan henkilökohtaisella palvelulla, koska kaupan keskittyminen aiheuttaa koko kiihtyvällä tahdilla sitä, että kaupunkien laitamille muodostuu uusia supermarketteja ja kauppakeskuksia. Ja sitten jopa keskisuurten kaupunkien keskustat alkavat kuolla. Viimeksi tällaista keskustelua on ymmärtääkseni käyty ainakin Kouvolassa. Samoin aihe on ajankohtainen esimerkiksi Hämeenlinnassa, jossa uusi valtava kauppakeskus on valmistumassa aivan kohta moottoritien päälle. Tässä tapauksessa se ei edes sijaitse kuin parin korttelin päässä kaupungin ydinkeskustasta, eli torista jne. Mutta silti keskustan kuolemaa pelätään..

Tällainen keskittyminen on ylipäätään laaja-alainen ilmiö, ulottuu myös kaupanalan ulkopuolelle. Olikohan juuri eilen vai toissapäivänä kun eräs työelämään perehtynyt professori sanoi lehdessä, että nykymenon jatkuessa viimeistään 20 vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa jopa 80% Suomen kaikista työpaikoista sijaitsee Helsingin (tai ylipäätään pk-seudun), Turun ja Tampereen muodostaman kolmion sisällä. Toki tämä jakautuminen ei ole täysin kategorista, sillä jäähän tuon alueen sisään paikkoja joissa työttömyysongelma on aivan hillitön, eikä mitään ratkaisua ole näkyvissä. Kuten vaikkapa Salon seutu ja Forssan seutu. Mutta siis karkeasti ottaen puhuttaisiin tästä kolmiosta.. aika lohduton visio mielestäni. Muulle Suomelle ei jäisi enää käytännössä kunnollisesti työllistäviä toimintoja kuin alkutuotanto, matkailu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen (etenkin varmasti vanhuspalvelujen) tuottaminen..

 

[Kiekoton]

Millä sitten aletaan kilpailla? Alkaako ihmiset siinä vaiheessa taas arvostamaankin henkilökohtaista palvelua, sitä että tavaroita voi ihan fyysisesti katsella ja kokeilla? Vai mikä siinä vaiheessa nousee suurimmaksi kilpailueduksi?

Sitten palataan kulkukauppias-vaiheeseen! Voisi olla vaikka toimiva konsepti, että verkkokaupan konsultti tulee kotiin esittelemään tarkemmin tietyt tuotteet ostopäätöksen tekoa helpottamaan.

 

[Sistis]

S&K:n hintakartellin taustalla on useita eri seikkoja. Päivittäistavaramyymälän suurin yksittäinen myyntiin vaikuttava tekijä on sen sijainti. Uusien kauppapaikkojen kaavoitus ei ole tasapuolista vaan taustalla on saunasopimuksia, selänpesua ja muuta suhmurointia. Lidl ei ole osannut voidella kömpelöä virkamieskoneistoa. Tähän asti myös Alkot ja Apteekit on jaettu suurten kauppojen yhteyteen.

Tähän on onneksi tullut tai tulossa hiljalleen muutosta ainakin Alkojen osalta. Nykyään Alkoja pyritään avaamaan tasapuolisesti myös Lidlien ja Lähikauppojen yhteyteen. Tästäkös S-ryhmä on vetänyt legendaarisesti herneet nenäänsä. Se kun kokee, että aiemmin Alkojen sijoituspäätökset on tehty puhtaasti "liiketaloudellisin perustein", nyt kuulemma tuo tehdään "poliittisesti". Työ- ja elinkeinoministeriö taas katsoo ihan oikeutetusti, että kyse on vain terveen kilpailun edistämisestä - aiemmin kun S- ja K-ryhmät ovat saaneet selkeää kilpailuetua.

Minusta S-ryhmän purnaus on aivan legendaarisen naurettavaa. Jos heidän aiemmin nauttimansa kilpailuedun tuoma hyöty suodaan tasapuolisuuden vuoksi myös kilpailijoille, on se näköjään väärin.

Aiheesta mm. Talouselämässä: http://www.talouselama.fi/uutiset/sryhma+hermostui+alkon+ja+lidlin+lahentymisesta++kl+janna+suomalainen+tapa+toimia/a2257988

 

[Byvajet]

Toki tämä jakautuminen ei ole täysin kategorista, sillä jäähän tuon alueen sisään paikkoja joissa työttömyysongelma on aivan hillitön, eikä mitään ratkaisua ole näkyvissä.

Ei työllisyys kaupungeissakaan ole hyvä. Alla on tilanne kesäkuulta. Tuossa on huomioitava, että koulut ovat työntäneet uuden kasan työttömiä keväällä ulos, joten luvut jonkin verran laskevat, kun syksy koittaa ja työttömiksi jääneet hakeutuvat taas uudestaan koulujen penkeille, menevät palkattomiin harjoitteluihin tai muiden tukitoimien piiriin, mutta joka tapauksessa on huomioitava, että keskittyminen ei perustu pelkästään työn perässä menemiseen vaan suurten kaupunkien yleiseen vetovoimaan.

-Rovaniemi 17%
-Joensuu 17,1%
-Tampere 17,3%
-Oulu 17,5 %
-Jyväskylä 18%
-Lahti 18,1%
-Kotka 18,7%
-Turku 16,8%

 

[obi-wan]

Kivijalan kuolemaa odotellessa on hyvä todeta että esimerkiksi verkkokaupan puolella on melkoinen kupla odottamassa puhkeamista.

Amazon ei 20 vuoden aikana ole tehnyt voittoa. Zalando pääsee joissain maissa jopa omilleen. Ellos vähensi radikaalisti markkinointiaan pudottaen "kannattamattomia" asiakkaita listoilta päästäkseen taas parempaan tilanteeseen. Alibaban lukuja en tähän hätään muista mutta mielikuva on sellainen, että vaikka voittoa on ilmoitettu niin sijoittajat ovat olleet hieman skeptisiä siitä ovatko luvut ihan oikeita.

Vahvasti uskon että se tulevaisuus on siellä monikanavassa. Niin pienemmässä kuin isommassakin mittakaavassa

 

[fat of the land]

Avaajan kanssa jossain määrin eri mieltä. Vielä jokin aika sitten näytti että lähikaupat kuolevat mutta nyt näyttäisi siltä että ainakin alueellisesti niitä jopa perustetaan lisää. Samoin Prisman ja sittarin tapaiset hypermarketit voivat edelleen hyvin koska ovat varsinkin perheellisille erittäin kätevä paikka hankkia päivittäisostokset. Auto täyteen ruokaa ja seuraavan kerran tarvii mennä vasta viikon päästä.

Niin, toki varmaan perustetaan lähikauppoja, mutta puhutaanko nyt Siwoista, Alepoista ja K-marketeista? Samalla tapaa siis käytännössä kahden suuren ylläpitämän ogliopolin jyräämistä sillä mausteella, että sen ulkopuolella irvistelee henkitoreissaan pari muuta pienempää.

Automarketeista ehdottomasti samaa mieltä, siis tulevaisuuden näkymähän on ennenkaikkea isompaa ja monipuolisempaa. Hyvä esimerkki taitaa olla tuo Kannelmäen uusi kauppakeskus Kaari, jossa ilmeisesti voi surffata koko kauppakeskuksen läpi ja maksaa yhdelle kassalle, että jatkossa nähdään tämän tyyppistä ratkaisua, että S-ryhmä laittaa samaan tavarataloon kaikki palvelunsa mitä vain olemassa on ja asiakas on ikäänkuin sellaisessa ostosparatiisissa, että ei ole ennen nähtykkään.

Verkkokaupasta sellainen kysymys, että mihin tuo verkkokaupan kannattamattomuus perustuu? Siis mitä vaikkapa Amazon tekee väärin jos se meinaa mennä perseelleen? Luulisi, että verkkokaupan mahdollisuudet on nimenomaan siinä että varastosaldot voi pitää aina kysyntää vastaavina (niin pitkälle kuin sen ennakoiminen on mahdollista) ja jakelukanavassa jää välikäsiä ilman omaa osuuttaan.

Yksi mitä en saa muuten myöskään mahtumaan kaaliini on se, että päivittäistavarakauppa olisi jollain tapaa pulassa, niinkuin uutisoidaan jatkuvasti. Faktahan on se, että euromääräisesti kauppa kasvaa joka vuosi tasaisesti ja kate kasvaa, joskin maltillisemmin. Kuluttajakäyttäytyminenhän menee juuri siihen suuntaan mitä päivittäistavarakauppa haluaa. Tämän lisäksi pt-puolella marketit on ottanut muutamassa kymmenessä vuodessa ihan helvetin ison askeleen lähes täysin automaattisesti toimivaan tilausjärjestelmään, joka perustuu lähes kokonaan reaaliaikaiseen tietoon siitä mitä myymälään tarvitaan. Automarkettitasolla kamaa myydään enemmän suoraan paletilta ja hyllyttäjän liksa ei ole noussut samassa suhteessa kuin myynnit.

Joten miten miten helvetissä se voi olla näille isoille joku ongelma saada hommaa toimimaan? Pitääkö se todella toteuttaa niin, että jatkuvasti investoidaan uutta ja valitetaan että toiminnan pitäisi olla kannattavempaa, että saadaan Ukrainaan uusi Prisma. Sikstoisekseen, S-rykmenttiähän on syytetty siitä, että toiminta on osuuskuntatoiminta-ajatuksen vastaista, että ne rahat mitä sinne investointeihin menee olisi pitänyt jakaa bonus-korttilaisten kesken.

Kannatetaan, vois maksaa takautuvasti vielä kun verottomana saa.

 

[obi-wan]

Verkkokaupasta sellainen kysymys, että mihin tuo verkkokaupan kannattamattomuus perustuu? Siis mitä vaikkapa Amazon tekee väärin jos se meinaa mennä perseelleen? Luulisi, että verkkokaupan mahdollisuudet on nimenomaan siinä että varastosaldot voi pitää aina kysyntää vastaavina (niin pitkälle kuin sen ennakoiminen on mahdollista) ja jakelukanavassa jää välikäsiä ilman omaa osuuttaan.

Amazonin tapauksessa kyse taitaa olla kahdesta tavoitteesta joiden yhtäaikainen toteuttaminen on epäonnistunut huonon toteutuksen ja ehkä vähän suuruudenhulluuden vuoksi.

On vaikeaa olla isoin ja halvin jos samalla pyritään massiiviseen kasvuun. Amazon joutuu investoimaan omiin fullfillmen centereihinsa, näin niitä kutsuvat. Ja kun tavoite on nopeammat toimitukset, levitetään keskuksia eri osavaltioihin. Ja näin päästään aika kyseisen osavaltion myyntiveron alle ja veroetu katoaa. Ja tilastojen mukaan tässä vaiheessa asiakkaiden ostokäytös muuttuu kun edut heikkenevät.

Paljon on jo muuttunut. Esimerkkinä tästä toimituskulujen uudelleen hinnoittelu. Ei saa Suomeenkaan enää ilmaiseksi.

Amazonista tulee esimerkki josta puhutaan pitkään. Joko hyvässä tai huonossa.

Kotimainen verkkokauppa taas mokailee siinä, että ainoaksi kilpailuvaltiksi on luotu hinta. Matalat katteet ja samalla suht korkeat markkinointikulut per asiakas ovat nekin vaikea yhtälö. Kukaan ei oikein onnistu tuottamaan palvelua. Jotain millä sitouttaa asiakas. Jotain uutta.

Olen duunissa nähnyt kyykkyjä keskisuurilta ja parilta isoltakin toimijalta, joiden kaiken järjen mukaan olisi pitänyt toimia. Mutta kun ei. Katteet on niin pienet.

Pahoittelen mahdollisia typoja. Mobiililla kirjoitettu + oikoluvun laiskuus

 

[-OO-]

Automarketeista ehdottomasti samaa mieltä, siis tulevaisuuden näkymähän on ennenkaikkea isompaa ja monipuolisempaa. Hyvä esimerkki taitaa olla tuo Kannelmäen uusi kauppakeskus Kaari, jossa ilmeisesti voi surffata koko kauppakeskuksen läpi ja maksaa yhdelle kassalle, että jatkossa nähdään tämän tyyppistä ratkaisua, että S-ryhmä laittaa samaan tavarataloon kaikki palvelunsa mitä vain olemassa on ja asiakas on ikäänkuin sellaisessa ostosparatiisissa, että ei ole ennen nähtykkään.

Luin jostakin lehdestä ennustuksen että nämä mega-automarketit tulisivat kehittymään enemmän tuollaisiksi "elämyskeskuksiksi" jossa olisi ostosten lisäksi kaikenlaista aktiviteettia ja tekemistä, ja jonne mentäisiin koko päiväksi viihtymään. Ihan normiostosten kohdalla mentäisiin taas sitten vähän takaisin päin entiseen ja ihmiset suosisivat mieluummin pienempiä lähikauppoja. Briteissä suuntaus on ilmeisesti jo kääntynyt tällaiseen.

 

[obi-wan]

Linkin takaa vähän brittien tilanteesta. Asiaa lähestytään ruuan verkkokaupan kautta:

Supermarket giants 'lose £100million a year from online delivery services': Cost of delivery means they are effectively paying customers to shop with them | Mail Online

 

[Gags]

Kyllä on Hannu Penttilä huonoon jamaan Stockmannin saanut ajettua, kun perinteistä kauppataloa pelastetaan jo Facebook-ryhmän voimin ja ennenkaikkea Mika D. Rubanovitschin johdolla:

https://www.facebook.com/events/545912028864165/

 

[odwaz]

Samoin aihe on ajankohtainen esimerkiksi Hämeenlinnassa, jossa uusi valtava kauppakeskus on valmistumassa aivan kohta moottoritien päälle. Tässä tapauksessa se ei edes sijaitse kuin parin korttelin päässä kaupungin ydinkeskustasta, eli torista jne. Mutta silti keskustan kuolemaa pelätään..

Hämeenlinnassa tilanne on siinä mielessä erikoinen, että tällä pyritään korjaamaan tilannetta. Silloin ~15v sitten, kun Tiiriön pellolle kauas keskustasta alettiin pykäämään hypermarkethelvettiä, alkoi keskustan näivettyminen. Toki hintana tällä korjausliikkeellä voi olla ytimen siirtyminen 500m länteen, mutta on se minun mielestäni pienempi paha. Tiiriön voisi sitten vaikka lanata matalaksi.

 

[Le Dang]

Verkkokaupasta sellainen kysymys, että mihin tuo verkkokaupan kannattamattomuus perustuu? Siis mitä vaikkapa Amazon tekee väärin jos se meinaa mennä perseelleen? Luulisi, että verkkokaupan mahdollisuudet on nimenomaan siinä että varastosaldot voi pitää aina kysyntää vastaavina (niin pitkälle kuin sen ennakoiminen on mahdollista) ja jakelukanavassa jää välikäsiä ilman omaa osuuttaan.

Verkkokaupoilla on varmasti lähes yhtä paljon, jopa enemmän, haasteita kuin kivijalkakaupoilla. Joskin erilaisia.

Varastoa on oltava, jotta toimitus on sujuvaa. Itse tuotteen hinnan lisäksi on kilpailtava toimituskuluilla, jotka vaihtelevat eri kohteisiin. Myös jakelukanavat toimittajien lisäksi on valittava tarkoin kuluja ja toimivuutta puntaroimalla.

Lisäksi asiakassegmentti on täysin erilainen. Esimerkiksi vaatteita myyvä verkkokauppa ei tarjoa samanlaista "shoppailukokemusta" kuin ostoskeskus. Käyttötavaroita kauppavan verkkokaupan takuuasiat taas huolettavat kuluttajia, kun hajonnutta kompressoria ei voikaan vain roudata kilometrin päähän ostopaikkaan X.

Verkkokaupan on myös huomattavasti vaikeampi aktiivisesti myydä tuotetta, kun face-to-face-vuorovaikutus puuttuu. Myynti ja markkinointi tapahtuu pitkälti lähinnä mielikuvamarkkinoinnin, kuten verkkokaupan ulkoasun avulla.

Näin ollen uskoisinkin vankan kivijalkamyymäläpohjan omaavien verkkokauppojen menestyvän parhaiten (NetAnttila yms.), jolloin myymälät hoitavat osan em. puutteista esimerkiksi takuiden ja toimitusten suhteen. Toisaalta verkkokaupat myös osaltaan syövät omien myymälöidensä myyntiä, joten ei ihme, että ko. putiikkeja suljetaan hurjaa vauhtia.