Kauden 2014–2015 kaupat, waiversit ja uudet sopimukset

  • 235 835
  • 686

Defensefirst

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Gylfi Sigurdsson
Matt Lombardi seuraa Peter Muellerin esimerkkiä eikä lähde höntsäilemään AHL:ään. Rangers laittaa Lombardin tänään unconditional waiversiin ja sopimus puretaan sen jälkeen. AHL:ssä pelaaminen seuraavan kahden kauden ajalta olisi tuottanut Lombardille $1.6 miljoonan tilin, joten kovaa palkkaa saa nostaa Euroopasta jotta ei paljoa jää tappiolle tässä.

Rahallisestihan hän todennäköisesti jää "tappiolle". On kuitenkin aivan eri asia asustella esimerkiksi Sveitsissä upeissa maisemissa ja paljon kevyemmällä peliohjelmalla. Varmaan suhteelliset ansiot ovat Sveitsissä paremmat kun matkustuskin täytyy laskea työajaksi. Ja taitaa Sveitsissä olla myös hieman paremmat majoitukset pelireissuilla verrattuna AHL-tasoon.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Lokakuu mentiin kauden avauksen jälkeen ilman yhtäkään kauppaa. Vastaavasti esimerkiksi viime kaudella lokakuun loppupuolella nähtiin jo Vanekin siirtyminen Islandersiin ja Talbot/Downie-kauppa, joten tänä vuonna on ollut hiljaista. Oikeastaan jo kesältä saakka erittäin hiljaista kauppojen suhteen. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä nähtiin muutama kauppa (esim. Spezzan siirtyminen Dallasiin sekä Gorgesin ja Stuartin kauppaamiset), mutta seuraavaa saatiin sitten melkein odottaa aina harjoitusleirin loppumiseen saakka (Budaj, Leddy ja Boychuk-kaupat). Kuinkakohan nyt tämä hiljaiselo jatkuu kauppojen suhteen, ja kuka on joukkue joka ensimmäisenä avaa pelin? Milloin Carolinassa aloitetaan tyhjennysmyynti, entäpä koska Florida ja Buffalo alkavat kauppaamaan noita tehottomia UFA-hyökkääjiään, miten kauan Arizonassa katsellaan nykymenoa jne. Vastaavasti sitten ostajia luulisi löytyvän paljonkin, mutta eri asia kohtaavatko kysyntä ja tarjonta pelipaikkojen- ja tyylien suhteen. Lisäksi tänä vuonna (jälleen kerran) ostajilla, etenkin contendereilla, on erittäin tiukat cappitilanteet, joten se siirtää kaupat pitkälti sinne siirtotakarajalle, mutta aina siellä on joku Islanders jolla riittää cappitilaa sekä halua vahvistaa joukkuettaan. Sen he osoittivat viime sekä tällä kaudella jo. Kuka on siten seuraava cappitilaa omaava ennen siirtotakarajaa joukkuettaan vahvistava ostajajoukkue? Minnesota? Anaheim? Ottawa? Noillakin tosin ainakin kahdella jälkimmäisellä sisäiset budjetit, jotka ovat tärkeämmät kuin vapaana oleva cappitila.

Mutta tapahtuisi jotain, treidit piristävät aina kannattajienkin elämää.
 

Siivu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, Ilves
Mutta tapahtuisi jotain, treidit piristävät aina kannattajienkin elämää.

Onhan tämä varsin tylsäksi muuttunut verrattuna vaikka 2000-luvun alkupuoleen. Vai onko aika sitten vaan kullannut muistot? En tutkinut tarkemmin, mutta väitän olevani oikeassa.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tai mitkä ovat olleet ne suurimmat syyt, miksi kauppojen määrä on huomattavasti vähentynyt. Cap on varmasti yksi suurin selittävä tekijä, mutten kokonaan ymmärrä miten cappirajoituskaan voisi yksin lamauttaa kaupparintaman. Ei vaan käy järkeen, kun liigassa on rutosti sekä joukkueita, joilla capissa riittää tilaa ja joukkueella rahaa, sekä joukkueita, joilla palkat hakkaavat kattoa ja sopivaa kauppatavaraa olisi markkinoille tarjottavaksi.

Waiversistakaan ei kelvannut juuri kukaan, vaikka listoilla oli mielestäni ihan kelvollisiakin täkyjä. Edes ylipalkkaisten ja/tai alisuorittaneiden pejaajien toivotaan, toivotaan vaihtokauppoja ei ole ihmeemmin näkynyt. Viiden pennin maalaisjärjellä tällaista low risk -muurahaispesän sohintaa voisi kuvitella tapahtuvan enemmänkin.

Ehkä asset management ja taloudenpito on vaan muuttunut paljon aiempaa varovaisemmaksi ja GM:ien laajassa joukossa on vähemmän milburyja ja burkeja. Sääli joka tapauksessa. En osaa analysoida miksi, mutta kuten Boscokin sanoi, kaupat piristävät kannattajan arkea kummasti.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tai mitkä ovat olleet ne suurimmat syyt, miksi kauppojen määrä on huomattavasti vähentynyt. Cap on varmasti yksi suurin selittävä tekijä, mutten kokonaan ymmärrä miten cappirajoituskaan voisi yksin lamauttaa kaupparintaman. Ei vaan käy järkeen, kun liigassa on rutosti sekä joukkueita, joilla capissa riittää tilaa ja joukkueella rahaa, sekä joukkueita, joilla palkat hakkaavat kattoa ja sopivaa kauppatavaraa olisi markkinoille tarjottavaksi.

--

Ehkä asset management ja taloudenpito on vaan muuttunut paljon aiempaa varovaisemmaksi ja GM:ien laajassa joukossa on vähemmän milburyja ja burkeja. Sääli joka tapauksessa. En osaa analysoida miksi, mutta kuten Boscokin sanoi, kaupat piristävät kannattajan arkea kummasti.

Ihan näppituntumalta väittäisin, että joukkueita johdetaan nykyään systemaattisemmin ja ammattimaisemmin. Nykyään nähdään enää harvemmin ja harvemmin näitä "jottain tarttis tehdä" -kauppoja. Aikonaanhan joitakin menestyneitä joukkueita leviteltiin maailmalle hyvinkin nopeaan tahtiin ilman sen suurempaa järkeä, kun homma alkoi tökkiä. Yksi mieleen tuleva esimerkkitapaus on 1993 finaaleissa pelannut Kingsin miehistö, jonka Nick Beverley ja Sam McMaster vaihtoivat parissa-kolmessa vuodessa kouralliseen taikapapuja.
 

viljelmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Habs
lisäksi nuo no trade-pykälät ovat tehneet eroonpääsyn turhakkeista ihan liian vaikeaksi. Ainakin Habsit olisivat vaihtaneet Moenin ja Bourquen aika päivää sitten, ihan pelkästään sen takia, nämä sankarit vievät n. 5 milliä capistä. Puhumattakaan heidän pelitasostaan.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Suurin yksittäinen syy on palkkakatto. Mutta ei suoralla tavalla (eli siten, että joukkueilla ei olisi yksinkertaisesti tilaa palkkakatossa tehdä treidejä), vaan epäsuoralla.

Palkkakattoaikana pelaajia on ruvettu sitomaan pitkillä sopimuksilla seuroihin niin supertähdistä aina "core"-pelaajiin asti. Näiden kysyntä näyttää tästä huolimatta olevan jatkuvasti korkea. Kuitenkin mainitusta seikasta johtuen tarjonta on suppeampi, mikä johtaa siihen, että joukkueet pitävät entistä lujemmin kiinni näistä pelaajista. Tämä on tullut entistä tärkeämmäksi noiden frenzyjen käsistä karanneiden hintojen vuoksi - (järkevät) seurat eivät mielellään pidä frenzyja ensisijaisena keinona parantaa/rakentaa joukkuetta. Tämä kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on myös lisännyt näitä mainittuja no-trade-klausuuleja, koska pelaajilla on yksinkertaisesti neuvotteluissa vipuvartta niin paljon niitä vaatia.

Tämä taas johtaa siihen, että draft pickien arvo on noussut todella paljon siitä, mitä se ennen palkkakattoa oli. Tarjonnan supistumisen vuoksi draftaamisesta on tullut tärkeämpää kuin koskaan, mikä myös kiristää kilpailua scouttaus-tasolla, mikä taas nostaa eritoten korkeiden varausvuorojen hintaa. Seurat ovat entistä haluttomampia kaupata pickejansa kuin ennen.

Tämä kokonaisuus on johtanut siihen tilanteeseen, että on olemassa kärjistetysti kahdessa tilassa olevia organisaatioita: "win now" ja "rebuild". Tästä syystä nähdään entistä vähemmän tällaisia perinteisiä "hockey tradeja", koska organisaatioiden preferenssit vaihtelevat enemmän kuin aiemmin.

Nähdäkseni seuraava vaihe (ellei se ole jo) tulee olemaan se, että arvoansa tulevat suurella kädellä nostamaan draft pickien lisäksi sellaiset nuoret pelaajat, joilla joko on paljon RFA-vuosia edessään tai vaihtoehtoisesti heidät on sidottu pitkillä sopimuksilla, jotka kattavat paljon RFA-vuosia laskien kokonaiscaphittia kovalla kädellä. Chicago on hyvä esimerkki joukkueesta, jonka ydinrunko on ohittamassa RFA-ikäänsä, jolloin sopimusten hinnat lähtevät jyrkkään nousuun. RFA-vuosien hinnat eivät tottele markkinalogiikkaa lähellekkään samalla tavalla kuin UFA-vuosien, minkä takia ne tulevat pysymään maltillisimpina, vaikka UFA-vuosien hinnat tuntuvat nousevan todella jyrkästi.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Palkkakattoaikana pelaajia on ruvettu sitomaan pitkillä sopimuksilla seuroihin niin supertähdistä aina "core"-pelaajiin asti. Näiden kysyntä näyttää tästä huolimatta olevan jatkuvasti korkea. Kuitenkin mainitusta seikasta johtuen tarjonta on suppeampi, mikä johtaa siihen, että joukkueet pitävät entistä lujemmin kiinni näistä pelaajista.
Tämä tiivistää aika hyvin sen, mistä on aina loppupeleissä kysymys. Markkinoilta löytyy tuskin koskaan pelaajaa jossa täyttyisivät seuraavat kolme ominaisuutta: 1) joukkue haluaa luopua hänestä 2) sopimusta on vielä reilusti jäljellä 3) miehen nykyinen suoritustaso vastaa sopimuksen cap-hittia. Tähtipelaaja tähtipelaajasta -kaupat alkavat käydä entistä harvinaisemmiksi kun nuoret (läpimurtonsa tehneet) pelaajat sidotaan varhaisessa vaiheessa pitkiin sopimuksiin ja joukkueen brändi rakennetaan samalla juuri näiden pelaajien varaan.

Esimerkiksi jos Kessel ja Kane vaihtasivat joukkueita päikseen, ei Toronto eikä Chicago vahvistuisi/heikentyisi paperilla olennaisesti. Mentaali- ja imagopuolella siirto taas olisi täysin järjetön, ennen kaikkea Chicagon näkökulmasta. Ainoa itselleni mieleen tuleva edes etäisesti "tähti tähdestä"-kriteerit täyttävä kauppa viime vuosina on ollut Bostonin ja Dallasin Eriksson-Seguin -swap. Nyt voi toisen katsoa murtautuneen supertähti-kategoriaan (puhuttaessa vain nykypelaajista) ja toisen tipahtaneen PPG Selke-ehdokkaasta loukkaantumisten riivaamaksi rivimieheksi.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Ainoa itselleni mieleen tuleva edes etäisesti "tähti tähdestä"-kriteerit täyttävä kauppa viime vuosina on ollut Bostonin ja Dallasin Eriksson-Seguin -swap.

Cap -siirto tuo oli paljolti Bruinsin osalta. Seguinilla oli alkamassa uusi sopimus ja Peverley oli puhdas dumppi, näiden yhteenlaskettu caphit muistinvarassa noin 9 miljoonaa. Chiarelli kertoi Peverleylle jo edellisen kauden ulostushaastatteluissa, että tämä ei todennöisesti jatka Bruinsissa. Lisäksi kaikki Bruinsin takaisin ottamat pelaajat Erikssonia (4,25M) lukuunottamatta olivat waiver-vapaita, joskin Smith murtautui välittömästi vakiomieheksi kokoonpanoon, Fraserkin pelasi joitain otteluita. Morrow on tehnyt debyyttinsä vasta tällä kaudella.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Cap -siirto tuo oli paljolti Bruinsin osalta. Seguinilla oli alkamassa uusi sopimus ja Peverley oli puhdas dumppi, näiden yhteenlaskettu caphit muistinvarassa noin 9 miljoonaa. Chiarelli kertoi Peverleylle jo edellisen kauden ulostushaastatteluissa, että tämä ei todennöisesti jatka Bruinsissa. Lisäksi kaikki Bruinsin takaisin ottamat pelaajat Erikssonia (4,25M) lukuunottamatta olivat waiver-vapaita, joskin Smith murtautui välittömästi vakiomieheksi kokoonpanoon, Fraserkin pelasi joitain otteluita. Morrow on tehnyt debyyttinsä vasta tällä kaudella.

Juurikin näistä syistä oli aiheellista käyttää "etäisesti"-määritelmää, vaikka siirto olisi tuskin koskaan toteutunut ilman Erikssonin tason pientä notkahdusta työsulkukaudella.

Tiedä sitten, joku voisi laskea myös St.Louis-Callahan -vaihdon tähtipelaajien väliseksi, tosin tässä oli kyseessä kaksi arpista konkaria joilla kummallakin oli sopimus loppumassa/lopussa. Kautta aikain NHL:ssä on vaihdettu staroja toisiinsa aika kitsaasti, todelliset blockbusterit on tehty enemmän lupauksilla ja varauksilla kun toiseen suuntaan on mennyt prime-ikäistä tähtimatskua.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Seguin-kaupassa oli varmasti elementtejä molemmista tekijöistä. Puhdas cap-ratkaisu se ei Bostonilta varmasti ollut, koska Peverley oltaisiin voitu aivan hyvin ostaa ulos, eikä 21-vuotiasta pelaajaa lähdetä puhtaasti cap-syistä liikuttelemaan.

Eriksson oli tuolloin kulunutta kautta lukuunottamatta caphitiltaan erinomainen kahdensuunnan pelaaja, joka oli vielä tehnyt useammin yli 70 pistettä.

Jälkikäteen on toki helppo todeta, että helvetin masentava lopputuloshan tuosta kaupasta Bostonille kehkeytyi - ihan jo cap-näkökulmasta. Seguin nousi liigan eliittiin ja sopimus on tällä hetkellä naurettavan halpa. Samalla Boston kiinnitti heikkotasoisemman Krejcin paljon kalliimmalla sopimuksella. Mutta näinhän se välillä menee ja se ei pelaa, joka pelkää.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
^ Uskoisin itseasiassa, että Bruins tekisi tuon kaupan uusiksi yhä tänään. Toki myös Stars. Ei Seguinin taitotaso tai potentiaali ollut mikään salaisuus, eikä nuo hänen otteensa Dallasissa ole tulleet kenelläkään Bruinsia seuranneelle yllätyksenä. Taitavalle pelaajalle vapaat kädet ja iso rooli, niin kyllähän pisteitä syntyy. Sellaista vaan ei ollut Bruinsissa tarjolla, ja kun Julien sai jatkoa, niin ei ole nähtävissä, että olisi jatkossakaan tarjolla. Krejcin ja Bergeronin tasosta voi olla mitä mieltä vaan, mutta kun molemmat ovat terveenä, niin aika vähän on liigassa senttereitä, joita vastaan nämä eivät omaa rooliaan hoitaisi voitollisesti. Millään muulla ei ole joukkueen menestyksen näkökulmasta merkitystä.

Ihan sama kuin Seguiniin päti aikanaan Kesseliin. 36:n maalin läpimurtokauden jälkeen Chiarelli vaihtoi tämän varausvuoroihin, eikä varmasti olettanut, että varaukset olisivat niin aikaisia kuin olivat.

edit: Itse olisin aina halunnut nähdä Seguinin keskellä ja mielestäni kolmossentterin paikka olisi ollut toisenlaisilla liikkeillä auki, mutta eipä tuosta treidistä voi pahoillaan olla, mitä tulee joukkueen tilaan.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Kyllähän siis tuo kauppa oli tekohetkellä perusteltu, ja Krejci on pelityyliltään Seguinia sopivampi.

Kuitenkin asiaa voisi havainnollistaa kysymällä, mitä Dallas saisi Seguinista, jos päättäisi kaupata hänet nyt? Vastine olisi aivan toista luokkaa. Erikssonin tasoisen pelaajan (silloisen arvioidun tason mukaan) lisäksi mukana tulisi 1st round pickia ja high end -prospectia ja varmasti vielä muutakin - palasia, joita Boston ei kaupassa saanut.

Liigan kärkeen murtautuneen sekä yli ppg-vauhdilla pisteitä iskevän, 22-vuotiaan ykkössentterin, joka pelaa pitkällä ja halvalla sopimuksella, arvo on aivan valtava nykypäivän NHL:ssä.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Dallas saisi varmasti enemmän, mutta on aika kyseenalaista, että Bruins saisi nyt saman kuin Stars, vaikka olisi Seguinin pitänytkin. Ensinnäkään Bruinsissa ei ole pelitavan vuoksi realistista iskeä samoja pisteitä kuin Starsissa tai monessa muussakaan joukkueessa, on pelaaja ykkössentteri tai ei. Toisekseen Seguin ei olisi Bruinsissa ollut ykkössentteri, vaan pelannut joko laidalla tai suojattuja minuutteja kolmosen sentterinä. Rooli olisi ollut jokatapauksessa todella paljon pienempi.

Mitä sitten tulee "ykkössentteriyteen", niin kyllähän se mielestäni jotain kertoo, että diili syntyi juuri Starsin kanssa. Jos Stars kauppaisi Seguinin nyt, niin eihän määränpää edelleenkään olisi mikään kannuun tähtäävä kestomenestyjäorganisaatio, vaan todennäköisemmin jälleenrakennuksessa oleva aavikkoseura, jolla on haasteita täyttää halli. Ts. seura, jossa Seguin voisi olla "ykkössentteri" ilman että se vaarantaisi joukkueen menestysmahdollisuuksia.
 

Stark

Jäsen
Suosikkijoukkue
Florida Panthers, Minnesota Wild
Tietyllä tapaa treidit toki sähköistävät ilmapiiriä NHL:ssä ja tuovat vaihtelua myös fanin arkeen. Itse haluaisin kuitenkin välttää sitä aikaa, kun pelaajat vaihtoivat seuraa jatkuvasti ja kauden alussa oli todella kova homma päivittää omaa tietämystä joukkueiden kokoonpanoista. Olisiko ollut sitten juuri tuota 2000-luvun alkua? Jossain vaiheessa puhuttiin seuraikonien katoamisesta ja siitä, kuinka harvinaisia ovat samaa seuraa koko uransa edustaneet pelaajat - nämä Joe Sakicin, Steve Yzermanin, Nicklas Lidströmin ja Mario Lemieuxin kaltaiset johtajat. Aikanaan oli todella harmillista nähdä mm. Rob Blaken siirtyminen Coloradoon tai viimeisimpänä Jarome Iginlan lähtö Calgarysta. Nykypelaajista on vaikeaa nähdä esimerkiksi Sidney Crosbyn tai Jonathan Toewsin liikkuvan joukkueistaan mihinkään, mutta ei se ole lainkaan mahdotonta.

Veteraanit usein lähtevät "emoseurastaan" rahastamaan contendereja uransa loppupuolella ja tämä on tietyllä tapaa sääli, vaikkakin ymmärrettävää. Meni nyt hiukan aiheen vierestä, mutta tulipahan tällainen asia mieleen herännyttä keskustelua seuratessa.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Dallas saisi varmasti enemmän, mutta on aika kyseenalaista, että Bruins saisi nyt saman kuin Stars, vaikka olisi Seguinin pitänytkin. Ensinnäkään Bruinsissa ei ole pelitavan vuoksi realistista iskeä samoja pisteitä kuin Starsissa tai monessa muussakaan joukkueessa, on pelaaja ykkössentteri tai ei. Toisekseen Seguin ei olisi Bruinsissa ollut ykkössentteri, vaan pelannut joko laidalla tai suojattuja minuutteja kolmosen sentterinä. Rooli olisi ollut jokatapauksessa todella paljon pienempi.

Et taida olla kovin tietoinen Lindy Ruffista valmentajana? Kyseessä ei todellakaan ole mikään laissez faire -kaveri. Ruff antaa mahdollisuuden, mutta on helvetin vaativa. Tämä oli yksi suurimmista syistä, minkä takia Tyler Myersin kehitys otti pahaa takapakkia aikoinaan.

Jos Seguin on siis pystynyt kiskaisemaan itsensä eliittikategoriaan Ruffin alaisuudessa, niin sitten Julienissa on jotain pahasti vialla valmentajana. Ja sanon tämän ihan vakavissani.

Mitä sitten tulee "ykkössentteriyteen", niin kyllähän se mielestäni jotain kertoo, että diili syntyi juuri Starsin kanssa. Jos Stars kauppaisi Seguinin nyt, niin eihän määränpää edelleenkään olisi mikään kannuun tähtäävä kestomenestyjäorganisaatio, vaan todennäköisemmin jälleenrakennuksessa oleva aavikkoseura, jolla on haasteita täyttää halli. Ts. seura, jossa Seguin voisi olla "ykkössentteri" ilman että se vaarantaisi joukkueen menestysmahdollisuuksia.

Väität vakavissasi, että esim. Toronto, Montreal tai Rangers ei olisi kiinnostuneita Seguinista? Kyse ei olisi todellakaan kysynnän puutteesta, vaan siitä, millä organisaatiolla olisi edellytykset täyttää perustellusti kova pyyntihinta.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Jos vertaa Ruffia ja Julienia pelaajien pisteiden perusteella, niin sinä aikana kun Julien on valmentanut liigassa, Ruffilla on ollut neljä ppg -tahdin runkosarjassa ylittänyttä pelaajaa (Seguin, Briere, Vanek ja Roy), kolme lähelle päässyttä (Pominville, Benn, Satan). Julienilla on ollut Savard.

Julien on voittanut cupin ja ollut kerran finaalissa, Ruff on ollut kerran finaalissa ja se oli ennen kuin Julien valmensi liigassa. Julienin uran pct on merkittävästi parempi.

En nyt sitten tiedä, mitä tuosta voi päätellä. Savard on lahjakkain 2000-luvulla näkemistäni pelintekijöistä. Thornton pääsee aika lähelle. Ruff sai aika paljon pisteitä irti jopa Afinogenovin kaltaisesta koohottajasta, jonka peliäly vertautuu ämpärilliseen kiviä.

En silti näe, että Bruinsilla olisi mitään ongelmaa Julienissa tai että Julienissa on mitään vialla valmentajana. Taktisesti NHL:n eliittiä, vaikka pelaajat eivät pisteillä juhli.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Olkoon tämä nyt viimeinen offtopic tämän osalta.

larzzonilta nyt taisi mennä pointti viuhuen ohitse. En minä lähtenyt näitä valmentajia vertailemaan meriittien osalta, puutuin vain siihen, että et selvästikään ole kovin kartalla siitä, millainen valmentaja Lindy Ruff on. Hän ei todellakaan anna "vapaita käsiä" yhdellekkään pelaajalle - ei antanut Buffalossa ja tuskin antaa Dallasissakaan. Ruffin pelikirja on aina lähtenyt puolustuksen kautta - onhan kyseessä entinen puolustaja.

Mutta jos nyt lähdetään oikein vertailemaan, niin kyllähän sinun nyt pitäisi tietää, että Lindy Ruff on valmentanut urallansa muuta kuin materiaaliltaan keskinkertaista joukkuetta tasan kaksi kertaa - kausina 05-06 ja 06-07. Noina kausina kyseessä oli yksi NHL:n parhaista joukkueista, joka voitti Presidents trophyn ja oli kaksi kertaa konffifinaaleissa. Joukkue ei ollut noin hyvä pelaajamateriaaliltaan, vaan se oli hyvä, koska Ruff osaa roolittaa joukkuettansa helvetin hyvin (ensinmainittuna kautena mahdollisuudet mestaruuteen olisivat olleet melko kovat, jos Regier olisi vain huolehtinut deadlinella puolustuksen syvyyden vahvistamisesta. Ei tehnyt, ja loukkaantumissuman takia Carolinaa vastaan konffifinaaleissa pelasi Nathan Paetschin tasoinen soheltaja kakkosparissa. Mutta se on jossittelua se). Ei se nyt sitä Jack Adamsia ihan turhaankaan voittanut eikä se turhaan säännöllisesti Kanadan maajoukkuessakaan nyt ole pyörinyt. Kannattaa ihan huvikseen katsoa noita 90-luvun lopun joukkueita ja sen jälkeen miettiä, pärjäsikö Buffalo keskinkertaisella materiaalilla siksi, että pelikirja oli hyökkäyksen ilolaulua vai helvetin tarkkaa ja tiivistä puolustamista.

Julienin tulokset ennen Bostoniin päätymistä eivät olleet sen kummoisempia kuin Ruffillakaan (Julien sai jo Devilsissä nauttia melko kovasta materiaalista) - siellä sitten onkin ollut contender-materiaali jo monta kautta. Joskin sekin materiaali on kokemassa kovia haasteita joten saa nähdä pystyykö Julien mukauttaan omaa toimintaansa. Huonoksi valmentajaksi en toki Julienia sano missään tapauksessa.

Pointti on joka tapauksessa se, että jos valmentaja ei pysty omaan systeemiinsä fakkiutumisen takia hyödyntämään Seguinin tasoista talenttia, vaan tämä täytyy kaupata pois halpahkoon hintaan, on kyse kyllä melko suuresta ongelmasta. Ajatus siitä, että Buffalo olisi kaupannut Brieren pois, koska Ruff ei olisi osannut hyödyntää tätä, olisi ollut naurettava. Brieren aikaan Buffalo oli erittäin hyvin roolitettu ja systemaattisesti pelannut ryhmä, jossa siitä huolimatta yksilöt onnistuivat. Näinhän se täytyykin olla, kun kyse on laadukkaasta valmennuksesta. Ei se kai nyt mitään sattumaa ole, että Dallasin ilme on ollut ihan erilaista Ruffin sinne tultua, vaikka siinäkin materiaalissa eritoten puolustuksen osalta on isoja puutteita, jos puhutaan menestysmahdollisuuksista päätyyn asti menemisen osalta.

Aika vahvat värilasit kyllä pitää olla päässä, jos pitää näin jälkikäteen Bostonin osalta Seguinista saatua vastinetta hyvänä. Ei se kyllä ole sitä todellakaan, mutta varmaksi tätä tuskin kukaan osasi sanoa kaupan aikaan.

Edit. Lisätään nyt vielä se, että todellisuudessahan larzzon kyllä on tietoinen miten tämä asia on, kuten on aikaisemminkin todennut:

Vähän tässä on siitäkin kyse, että sentterinä pelaaminen ei saisi olla joukkueessa niin vaikeaa, että Seguinista alkaen hyökkäyspäähän lahjakkaimmat junnut pitää treidata pois, kun katsotaan, ettei näistä ole pelaamaan kyseistä pelipaikkaa joukkueessa, joka tavoittelee kannua.

Ilmeisesti nyt kuitenkin vain täytyy ihan vääntämisen ilosta vääntää allekirjoittaneen kanssa.
 
Viimeksi muokattu:

viljelmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Habs
Henk. koht. ainakin kaipaan noita blockbusterkauppoja joissa 7-11 pelaajaa vaihtoi maisemaa. Nyt on harvinaisuus, jos neljä pelaajaa vaihtaa smaan aikaan joukkuetta. Montreal oli vielä 90-luvulla aktiivinen kaupankävijä, joten omassa suosikkijengissä vaihtui kivasti naamat.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Henk. koht. ainakin kaipaan noita blockbusterkauppoja joissa 7-11 pelaajaa vaihtoi maisemaa. Nyt on harvinaisuus, jos neljä pelaajaa vaihtaa smaan aikaan joukkuetta. Montreal oli vielä 90-luvulla aktiivinen kaupankävijä, joten omassa suosikkijengissä vaihtui kivasti naamat.

Pitipä ihan miettiä, mikä oli viimeisin kunnon blockbuster Buffalolta, jossa liikkui tähtipelajia molempiin suuntiin. Taitaa olla Turgeonin ja LaFontainen vaihtumiset yhdessä n. 5 muun kanssa. Toki Hasek ja Peca kaupattiin pois, mutta olivat luonteeltaan erilaisia kauppoja. Regier oli kyllä melko aktiivinen GM kaupparintamalla ihan 'hockey tradien" saralla varsinkin lockoutin kynnyksellä. Paljonhan Buffalolla on miestä liikkunut nyt parin kauden sisään, mutta ovat olleet enemmänkin pickeihin ja prospecteihin vaihtoja.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Niin, mikäköhän tämä nykyinen trendi tähtipelaajien liikuttamisen suhteen on. Varausvuoroja ainakin arvostetaan enemmän, onhan scouttaus mennyt paljon eteenpäin noista 90-luvun loppuvuosista. Pelaajiahan liikkuu yhä todella paljon, mutta blockbusterit ovat todella harvassa. Viimeisen viiden vuoden ajalta ei tule mieleen yhtäkään treidiä, jossa kumpikin joukkue on saanut vastineena kovan kalibreerin pelaajan.

Dany Heatley, Marian Hossa, Ilya Kovalchuck, Tomas Vanek, Kari Lehtonen ja Dion Phaneuf nyt esimerkiksi ovat tulleet kaupatuiksi, mutta vastineita kun katsoo niin eiväthän ne hirveästi mairittele. Sitten on tämä osasto johon kuuluvat Parise, Suter, Richards ja Rafalski. Heistä ei saatu minkäänlaista korvausta.

Kovia vastineita jos miettii, niin Prongerista, Mike Richardsista ja Kesselistä maksettiin ihan kohtuullisesti. Staroja näissä treideissä ei liikkunut kuin yhteen suuntaan.
 

SuperKakke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK ja New York Rangers
This just in:
"FA d-man Tomas Kaberle has been invited for a look from Rangers. Unclear if he will skate with them tomorrow"
Lähde: Steve Zipay

Ei varsinaisesti vielä ainakaan sopimusta, mutta kuitenkin.
 
This just in:
"FA d-man Tomas Kaberle has been invited for a look from Rangers. Unclear if he will skate with them tomorrow"
Lähde: Steve Zipay

Ei varsinaisesti vielä ainakaan sopimusta, mutta kuitenkin.

Eikä ihme, että Rangers hakee puolustukseen vahvistusta ja jopa Kaberle koetaan sellaiseksi. Kun katsoo esimerkiksi edellisen ottelun kokoonpanoa, niin puolustuksessa on Dan Girardin ja Mark Staalin lisäksi neljä puhdasta AHL-jätkää (Hunwick, Kostka, Allen, McIlrath). Noista Hunwick pelasi 25 minuuttia. Huumoripuolustus, mutta minkäs teet kun äijää on klesana tai pelikiellossa enemmän kuin laki sallii.
 

aessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL & Elias Pettersson
Eikä ihme, että Rangers hakee puolustukseen vahvistusta ja jopa Kaberle koetaan sellaiseksi. Kun katsoo esimerkiksi edellisen ottelun kokoonpanoa, niin puolustuksessa on Dan Girardin ja Mark Staalin lisäksi neljä puhdasta AHL-jätkää (Hunwick, Kostka, Allen, McIlrath). Noista Hunwick pelasi 25 minuuttia. Huumoripuolustus, mutta minkäs teet kun äijää on klesana tai pelikiellossa enemmän kuin laki sallii.

Kostka nyt ei ole puhdasta AHL-jätkää nähnytkään. Tampassa oli vielä oikein pätevä peruspuolustaja. Noiden muiden kaverien tasosta en tiedä, mutta Hunwickillä kuitenkin reilusti kokemusta liigasta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös