Jospa nyt kenraaliottelusta yrittäisi sanoa jotain, mitä täällä ei ole jo todettu. Pari pakollista pelitapakommenttia alkuun, ja sitten ne pelaajapoiminnat.
Karvauspeli: Rohkeaa ja aggressiivista pääosin. Huomattavasti röyhkeämpää kuin viime vuonna. Hauska yksityiskohta tästä verrattuna viime vuoteen: Jokereiden ensimmäinen peli Erkan alaisuudessa viime marraskuussa oli 25.11. pelattu ottelu juuri HPK:ta vastaan. Tällöin kirjoitin, että vastustajan hitaissa ja kiekottelulähdöissä koko joukkue, jopa kärkikarvaaja mukaanluettuna, ryhmittyi sumppuun keskialueelle. Eilen, koko paletti seisoi varmistavaa puolustajaa myöten vastustajan hyökkäysaluuella. Koko kentällinen oli niis "nostettu" yhtä kenttäkolmannesta ylemmäs kuin viime vuonna. Ero on iso, ja kertoo osaltaan Jokereiden rohkeasta karvauspelistä.
Hyökkäyksiinlähdöt: Kypsästi rytmitetty. Pakit uskaltavat antaa kiekon aisaparilleen tiiviissäkin karvauksessa. Kovin montaa paniikkipurkua ei nähty. Sentterit tekevät hyvin itsensä vapaaksi ja runsaastihan heille kiekkoa pelataankin. Selkeä piirre. Syötöt ovat yllättävänkin laadukkaita, ja hankalammat passit saatiin mukavasti mukaan. Näkee että taitoa joukkueesta löytyy.
Klingberg: Antaa odottaa itseään. Tikkurilan peleissä olin kovasti mielessäni, mutta eilen ei nähty mitään merkittävää. Muistetaan kuitenkin, että kaveri on alle kaksikymppinen. Sen lisäksi tottuminen Suomen pelitempoon ja toisaalta aikuisten peliin vie aikansa. Jos tässä on Ruotsin puolustuksen tulevaisuuden nimi, ei me Suomessa ehkä kuitenkaan kovin kaukana olla.
Nordlund: Positiivista sekä hyökkäyksessä että puolustuspäässä. Pari komeaa laakia joista luonnollisesti ensimmäinen sytytti. Näitä lisää ja hyvä että jyvä löytyi kotihallissa.
Hahl: Älyttömän monipuolinen ja kiekollisesti vielä parempi mitä osasin odottaa. Vie aloitukset, rakentaa peliä ja blokkaa vastustajia. Erkan luottomies.
Pleksit: Tykkään. Mukavasti täräjää kun ukkoa nostetaan laidalle. Todella joustavat, mikä osaltaan vaikuttaá todella voimakkaasti kiekon käyttäytymiseen pleksistä kimmottuaan. Rännipurut lähtevät eri verkkaisemmin eivätkä kovien pleksien tapaan hirveinä raketteina ilmassa vastustajan päätyyn. Toisaalta myös ohimenevät vedot kimpoavat laiskemmin takaisin vanhaan verrattuna. Eli kiekko menettää selvästi liike-energiaansa näihin plekseihin osuessaan. Ero on mielestäni huomattava, jossei kuitenkaan ratkaiseva, mutta antaa toivottavasti pientä etua siihen tottuneille. Siis meille.
Karvauspeli: Rohkeaa ja aggressiivista pääosin. Huomattavasti röyhkeämpää kuin viime vuonna. Hauska yksityiskohta tästä verrattuna viime vuoteen: Jokereiden ensimmäinen peli Erkan alaisuudessa viime marraskuussa oli 25.11. pelattu ottelu juuri HPK:ta vastaan. Tällöin kirjoitin, että vastustajan hitaissa ja kiekottelulähdöissä koko joukkue, jopa kärkikarvaaja mukaanluettuna, ryhmittyi sumppuun keskialueelle. Eilen, koko paletti seisoi varmistavaa puolustajaa myöten vastustajan hyökkäysaluuella. Koko kentällinen oli niis "nostettu" yhtä kenttäkolmannesta ylemmäs kuin viime vuonna. Ero on iso, ja kertoo osaltaan Jokereiden rohkeasta karvauspelistä.
Hyökkäyksiinlähdöt: Kypsästi rytmitetty. Pakit uskaltavat antaa kiekon aisaparilleen tiiviissäkin karvauksessa. Kovin montaa paniikkipurkua ei nähty. Sentterit tekevät hyvin itsensä vapaaksi ja runsaastihan heille kiekkoa pelataankin. Selkeä piirre. Syötöt ovat yllättävänkin laadukkaita, ja hankalammat passit saatiin mukavasti mukaan. Näkee että taitoa joukkueesta löytyy.
Klingberg: Antaa odottaa itseään. Tikkurilan peleissä olin kovasti mielessäni, mutta eilen ei nähty mitään merkittävää. Muistetaan kuitenkin, että kaveri on alle kaksikymppinen. Sen lisäksi tottuminen Suomen pelitempoon ja toisaalta aikuisten peliin vie aikansa. Jos tässä on Ruotsin puolustuksen tulevaisuuden nimi, ei me Suomessa ehkä kuitenkaan kovin kaukana olla.
Nordlund: Positiivista sekä hyökkäyksessä että puolustuspäässä. Pari komeaa laakia joista luonnollisesti ensimmäinen sytytti. Näitä lisää ja hyvä että jyvä löytyi kotihallissa.
Hahl: Älyttömän monipuolinen ja kiekollisesti vielä parempi mitä osasin odottaa. Vie aloitukset, rakentaa peliä ja blokkaa vastustajia. Erkan luottomies.
Pleksit: Tykkään. Mukavasti täräjää kun ukkoa nostetaan laidalle. Todella joustavat, mikä osaltaan vaikuttaá todella voimakkaasti kiekon käyttäytymiseen pleksistä kimmottuaan. Rännipurut lähtevät eri verkkaisemmin eivätkä kovien pleksien tapaan hirveinä raketteina ilmassa vastustajan päätyyn. Toisaalta myös ohimenevät vedot kimpoavat laiskemmin takaisin vanhaan verrattuna. Eli kiekko menettää selvästi liike-energiaansa näihin plekseihin osuessaan. Ero on mielestäni huomattava, jossei kuitenkaan ratkaiseva, mutta antaa toivottavasti pientä etua siihen tottuneille. Siis meille.