Ennen ohjelmaa oli Vierikon haastattelu. Siinä käsiteltiin mm kysymystä siitä, onko elokuvan teema miehen vanhenemisesta ja halusta ikuiseen poikamaisuuteen ymmärretty vai onko se jäänyt niidet letkautusten varjoon.
Valitettavasti näin on tainnut käydä . Paitsi hauska ja traaginen on Katselmus minusta erittäin hyvä kuvaus juuri tästä miehen vanhenemisongelmasta, josta Öövin on oikein malliesimerkki.
Matti Ijäksen ja kaurismäen sukulaissieluisuus tuli hyvin esille. Ijäs vaan on vähän hauskempi eikä ihan niin pelkistetty.
Minusta on päivänselvää, että jos tuli tv:n ääreen minuutiksi kesken kuvan, ei siitä voinutkaan saada mitään tolkkua.
Mutta minusta edelleen aivan loistava, helmi.