Valmentajan vaihtoon jos ryhdytään, niin muistaa tulee, että se on kuitenkin seuralle iso epäonnistuminen ja valmennukselle sekä heidän perheilleen henkilökohtainen tragedia. Et kannattajiltakin odottaisi pientä empatiaa.
Tottakai peli on kovaa ja ratkaisut joskus sen mukaisia, mutta sen tietävät kaikki, jotka ovat huippu-urheiluduuneihin lähteneet. Siinä taakassa on ihan tarpeeksi kannettavaa, joten koitetaan mekin omalta osaltamme muistaa kunnioitus henkilöitä kohtaan ja erottaa se meille urheilukuluttajina sallitusta kritiikistä sitä julkista työtä kohtaan, jota he tekevät.
Hyvin sanottu ja olen täysin samaa mieltä! Kritiikkiä saa tietenkin esittää ja pitääkin esittää, jos siihen on aihetta, mutta kyllä kritiikissä ja arvostelussakin pitäisi muistaa kohtuus. Ihmisiä nämä pelaajat ovat samoin Kaskinen, Niittymäki ja muut Tepsin organisaatiossa työskentelevät. On työelämässä niitä, jotka vain laiskottelevat, eivätkä osaa mitään tai eivät halua osata, mutta aika vähän heitä on isossa kuvassa. Eiköhän suurin osa ihmisistä kuitenkin yritä tehdä parhaansa. Näin ainakin haluan uskoa. Sekin on hyvä muistaa, että on helppoa ladella näitä viisauksia täältä kotisohvalta käsin tai sieltä katsomosta. Vaikka Kaskinen ja Niittymäki eivät ole onnistuneet tehtävissään, niin kyllä jotain empatiaa ja sympatiaa heitäkin kohtaan voitaisiin osoittaa. Kyllähän Tepsissä on saunakaverikerhoa ja hyväveliverkostoa, mutta ovathan nämä aina omanlaisiansa tragedioita, jos irtisanomisiin lähdetään. Se kertoo myös siitä, että organisaatiossa on pahasti epäonnistuttu, mutta ei tämä epäonnistuminen ole yhden tai kahden ihmisen vika. Juuret ovat paljon syvemmällä, kuin yhdessä ihmisessä ja hänen tekemisessään. Sen takia näitä Tepsin ongelmia onkin hankala ratkaista.
Sama koskee myös Jonne Virtasen tapausta ja näitä uusia pelaajia eli jotain kohtuutta kritiikissä sekä vähän empatiaa ja armoa sentään. Kaikki tekevät virheitä elämässään ja työssään. EI täydellistä ihmistä ole. Jotkut tietenkin oppivat virheistään paremmin ja ovat parempia myöntämään virheensä. Kyllä minä sanoisin, että nykyisen kaltaisessa maailmassa saa olla pikkaisen hullu tai ainakin masokisti, että lähtee julkiseen tehtävään arvosteltavaksi 24/7. Oli kyseessä sitten urheiluvalmentaja, pelaaja, poliitikko tai suuryrityksen toimitusjohtaja. Elämä on kovaa, mutta kyllä empatiaa, kunnioitusta ja pehmeitä arvoja voisi enemmänkin olla. Kyllä siinä on kova taakka kannettavaksi, kun lähtee tehtävään, jossa olet varsinkin näin some-aikakautena riepoteltavissa 24/7. Meininki on välillä myös sellaista, että sanot mitä tahansa tai teet miten tahansa, niin aina joku pahoittaa mielensä ja haukkuu sinut maanrakoon. Kyllä sitä saa aika kova tyyppi olla, että pystyy tällaista hommaa hoitamaan.
Tämä ei ole mikään puolustuspuheenvuoro Niittymäelle ja Kaskiselle. T.Blade totesi hyvin, että valmentajanvaihdos on aina iso kolaus organisaatiolle ja valmentajalle itselleen. Vaikka asiat olisivat menneet kuinka pieleen, niin vähän pitää olla hienotunteisuuttakin mukana. Valmentajaa pitää vaihtaa harkitusti ja miettiä samalla kokonaisuutta ja tulevaisuutta. Miten saadaan muutokset tehtyä niin, että asiat menevät hyvin. Hätiköidyillä paniikkiratkaisuilla, joilla yritetään lyhyellä tähtäimellä parantaa tilannetta, saadaan harvoin mitään hyvää aikaiseksi. Enemmän sotkua. Valmentajallekin on kova paikka joutua irtisanotuksi, koska siinä on perheen tulevaisuus vaakalaudalla ja taloudellinen asema uhattuna, eikä uudesta työpaikasta ole tietoa. Toki tässä nyt ajatellaan seuran etua. Näihin Tepsin ongelmiin Kaskinen ei ole yksinään syyllinen. Ongelmat ovat paljon syvemmällä. Organisaatiokulttuuri, toimintavat ja oikeastaan aivan kaikki pitäisi rakentaa uudestaan. Tepsi ei vaikuta tällä hetkellä tarpeeksi ammattitaitoiselta organisaatiolta. Vaatimustaso ja toiminnan taso pitää nostaa kokonaan uudelle tasolle, jos halutaan menestyä pitkäjänteisesti. Toiminta ei vaikuta ammattitaitoiselta. Tepsin maine ja uskottavuus ovat jo kärsineet, mutta tätä ongelmaa ei millään paniikkiratkaisuilla hoideta. Olen sitä mieltä, että Tepsissä olisi pitänyt viime keväänä tehdä radikaaleja ratkaisuja.
Tepsin johdossa voitaisiin nyt ottaa nöyrä asenne ja soittaa, vaikka Tapolalle Tampereelle ja kysyä, josko voitaisiin mennä kahville juttelemaan. Sitten voisivat jutella siitä, miten menestyvä seura kuten Tappara on hoitanut asioitansa.