Saksan yhdistyminen oli mittakaavassaan paljon suurempi taloudelinen ponnistus kuin olisi Karjalan takaisinliittäminen Suomeen. Varsinkin, jos väestöongelma ratkaistaisiin niin, ettei Suomeen tulisi 500k venäläisen vähemmistökansaa, joka ei puhuisi sanaakaan Suomea.
Saksassa oli se etu, että tuolla idässä oli niitä ihmisiä. Siellä oli toimiva - vaikkakin Länsi-Saksaan nähden erilainen - yhteiskunta rakenteineen, ja sen päälle oli mahdollista alkaa rakentaa uutta. Palautettu Karjala, mikäli jäisi meille tyhjänä, olisi autio. Tyhjästä on hyvin hankalaa alkaa muodostaa yhteiskuntaa. Sinne pitäisi löytää asukkaat, ja vapaaehtoisesti sinne tuskin muuttaisi läheskään tarpeeksi ihmisiä. Sitten kun huomioidaan kaikki infraan liittyvät rakennusmääräykset niin sähköverkon, vedenjakelun kuin vaikkapa tieverkoston suhteen, niin kestäisi todella kauan saada noita suomalaisten standardien mukaisiksi.
Tyhjänä palautettu Karjala pysyisi todella pitkään tyhjänä ainakin suurelta osin, ja tyhjänä se rapistuu entisestään - jopa suomalaisten käsissä.
Täällä on jo sanottu sitä, että jos oletetun palautetun Karjalan kehittäminen elinvoimaiseksi olisi niin helppoa kuin annetaan ymmärtää, niin miksi noita keinoja ei käytetä jo Pohjois-Ksrjalassa ja Kainuussa. Niinpä. Olisiko vastaus niin helppo, että ne keinot eivät toimi kuin paperilla?
Itse ajattelen niin, että Karjala oli yksi upeimmista alueista Suomessa ja se vietiin meiltä vääryydellä. Mutta sitä Karjalaa ei enää ole. Se on tuhoutunut vuosikymmenen aikana. Eikä sitä enää saa mitenkään palautettua sellaiseksi, mitä se olisi voinut olla Suomelle jäädessään. Karjala on kuollut ja elää vain muistoissa.
Jos käyttäisi hieman kyseenalaista vertausta, niin voisi sanoa, että jos naapuri varastaa parhaat housusi ja paskantaa niihin, niin ei niitä kannata ottaa enää takaisin...
