Nyt olen kotiutunut vanhojen risteilyltä, ja karaokeurani on alkanut.
Sovimme jo ennen laivamatkaa bussissa muutamien kavereiden kanssa, että reissun aikana karaokea kokeillaan. Kun sitten illalla viimein karaoke alkoi, aloin puhua eräälle kaverille, että mitäs mentäisiin laulamaan. Tämä kaveri alkoikin hieman jänistää tässä vaiheessa, mutta monet muut ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi mukaan. Siinä sitten mietittiin pitkään, mitä laulettaisiin, ja lopulta päädyttiin Vilkkumaan Satumaa-tangoon. Kun sitten meidät kuulutettiin laulamaan, biisinä olikin yllättäen Baarikärpänen. Joku muu oli nimittäin hiljakseen ilmoittanut meidät, kun oli kuullut halukkuudestamme. Baarikärpänen laulettiin sitten (öh, mitäköhän veikkaisin) sanotaan reilun kymmenen hengen vahvuudella, ja muutamat etukäteen epäileväiset kaveritkin sanoivat ihan vilpittömästi sen kuulostaneen aika hyvältä. Satumaa-tangokin laulettiin, mutta hieman pienemmällä porukalla.
Risteilyn toisena iltana olimme taas intoa täynnä. Pienellä poikaporukalla vedettiin ensin Rappiolla. Kaikki eivät osanneet säveltä aivan täysin, ja minultakin heidän mukanaan pasmat hieman sekaisin. Lisäksi eräs välkky keksi huudella perkelettä ja saatanaa mikrofoniin välisoiton aikana. Siitä huolimatta meidän uudelleenosallistumista ei vastustettu. Kun ilmoittauduimme laulamaan Ajetaan tandemilla, DJ sanoi, että ehkä ehdimme vielä laulaa, ehkä emme. Juhlavasti hän sitten pääsikin kuuluttamaan "Nyt tulee illan viimeinen biisi, esittäjänä taas Kuoropojat Lyseosta". Siinä meitä sitten oli iso kööri, varmaan yli parikymmentä henkeä, hoilottamassa. Kyllä oli mahtava tunnelma.
Sanomattakin selvää lienee, että selvinpäin ei oltu liikenteessä, mutta yllättäen oikeastaan kukaan ei ollut missään kaatokännissä. Lauluääneni on normaalisti keskinkertainen, mutta ääneni oli hieman maassa ennen laulamista (nyt laulamisen jälkeen on aikamoinen viskibasso). Siitä huolimatta jokaiseen biisiin minut nakitettiin mikrofonin ääreen. Toki siirtelin mikrofonia ympäriinsä, että muutkin pääsivät ääneen. Karmealtahan homma varmasti näytti eikä varmaankaan kuulostanutkaan musiikillisesti kovin hyvältä, mutta silti haluaisin nähdä tuon homman videoituna. Nyt joudutaan tyytymään valokuviin.
Karaokeurani tuskin päättyi tuohon. Seuraavalla kerralla voisin laulaa ehkä jopa yksin ja keskittyä huutamisen sijasta laulamiseen. Mutta ryhmälaulamisessakin on oma suolansa, sillä fiilis on mahtava.