Ajatus hallista, screenistä, oluesta...
Kannatan ja olen jo käytännössä jonottamassa hallin ovien takana!
Italia voitti jalkapallon maailmanmestaruuden, Ruotsi jääkiekon olympia- ja MM-kultaa ja salibandyn MM-kultaa. Moni joukkue voitti maansa sarja-mestaruuden lajissa kuin lajissa, näista kaikista joukkueista esille nousee mielestäni kaksi Carolina Hurricanes ja kotoinen Kerho. Näitä joukkueita yhdistää ensimmäisen mestaruuden lisäksi, se, että moni piti mahdottomana näitä mestaruuksia. On olemassa sanonta, josta en pidä, mutta sanonnassa jotain tapahtuu kun sitä vähiten odottaa ja Hämeenlinnassa se tapahtui.
Kun kerran on tapahtunut jotain uutta ja ainutlaatuista, niin Kerho, kaupunki ja ketkä lie voisivat omanhyvän(taalat, fanien onnellisuus) toivossa järjestää tällaisen tapahtuman ja Fanit voisivat omanhyvän(känni, fiilis) toivossa saapua tällaiseen tapahtumaan.
Henkilökohtaisesti voin todeta, että hidastempoisen näytelmäkerho jalkapallo kuukauden jälkeen heräsin kaverini sohvalla siihen, että minulla on ikävä jääkiekkoa, nimen omaan jääkiekon kotoista sm-liigaa, sitä v*tun porilaista hulluutta ja kaikkea sitä mitä SM-liiga sisältää kokonaisuudessaan, jopa tiettyjen Jatkoaikalaisten kaikkitietäväisten h*lvetin tärkeitä kirjoituksia.
Toivon ja haluan, että saan vielä palasen viime kautta lautasella eteeni ja pääsen nauttimaan asiasta, joka on minun jääkiekko-elämäni tärkein. Syyskuussa kun pelit alkaa on sitten mielessä jo tuleva, mutta vielä haluaisin palata ajassa taaksepäin.
buuuhuuhuu, vittu Mickey Mouse Club!!!