Kanadan junioriliigat: Bench Clearing Brawlia etsimässä 2008–2009

[HardCore Hooligan]

Ainakin hyvin lähellä isoa iltaa käytiin ja tähdet lienevät kohdallaan pojustuksessa käytettyjen lajin suuriksi laskettavinn nimien jälkeen, mutta Otters käänsi tämän illan itselleen ja näin ollen ainakin yksi mahdollisuus ylimääräisen jaon muodossa todelliseen pankin räjäytykseen tähän vielä saadaan.

Tarttumapintana Liambasia ei kannettu ulos ja Tavares sitoo ainakin sarjan neljänteen omat nauhansa, mutta mukavasti perustason kolmen lähdön iltaan kiinni ja tämän putken kruununa ykköskorttien Gazdicin sekä Saltersin puristus oikeaoppisesti suoraan aloituksesta.
Toki buckets on kuin kypärä Al Secordin päässä ja kuitenkin tuota ennen illan lähtövirtaan oli sijoitettu aina sytyttävällä verenluovutuksella maustettu lähtö Ottersin vahvan sisääntulon O:n kuvioihin tehneen tulokkaan Lucianin sekä Knightsin DeSandon kesken, joka tunnustetuilla lähtömittareilla suoraan aloituksesta otettuna todella luihin ja ytimiin pureutuvaa materiaalia.

Kellot seisauttavana pysähdyksenä kolmannessa todella tuota kriittistä pistettä tavoittelevaa toimintaa penkeiltä käsin ja alkutekijöissään tässä lähdettiin kyllä rakentamaan kiistatonta klassikkoa, mutta tuuletusaukkoon ei päästy vaikka erityisesti vahvaa yritystä tähän suuntaan Saltersin toimesta Gazdicin merkattua keihäällään Knightsin Erlichiin ja kunnon kiekkohenkeen Otters kannattajan heittivät lusikkansa tähän lähes yli kiehuneeseen soppaan.

Knightsin apukoutsi Pat Curcio taisteli myös itsensä ulos ja illan tarjonsta vielä Ottersin Torquato kolasi selkärankaa tavoitellen Knightsin Clarken, joten kyllä Ottersista joukkuetasolla oli vielä pelaamaan tätä sarjaa ja kenties edelliseen viestiin sidotusti Hunter pelasi vain Ottersin korttipakalla.

Kaukana kuitenkin pelin syövästä kylmästä koiranruuasta tämä pelin todellisesta luonteesta nouseva näytelmä ja varmasti perinpohjin järkytti Branchia, mutta moppi heilunee taas hysteerisyyden vimmassa ja sarjan neljännestä odotettavissa taas odotusarvollinen herkkupala.

 

[HardCore Hooligan]

Salters ison liigan leimallisimman plekseillä kiipeilijän Jimmy Kornin roolissa ja hyvin Knights paitaan osuvan peli-ilme naamarin kaveri on kyllä löytänyt. Kuitenkin rähinätotuutena 80-luvulla olisi ylitetty varmasti tuo tavoiteltu sekä toivottu piste, jonka jälkeen paluuta ei enää ole ja pysähdykseen pureutuen hyvin lähellä käytiin myös nyt.
Panostuksista pitää poimia myös Erien Shawn heittämä pesipullo Knights aitioon tapahtumienkulun lomassa ja varmasti juuri tähän oljenkorteen ei 80-luvulla olisi jätetty tarttumatta, mutta ottelukuntoisen Yovanicin läsnäolo olisi varmasti maustanut sopivasti tätä varsin maukasta keitosta ja Saltersin taistellessa roolistaan huilia Knightsin lähtölistalla todella Yovanicin kokoinen aukko.
Haavoista Knightsin merkattu Erlich menetti kolme hammasta ja mediapeli osiossa Bassinin mukaan Torquato vain ajoi loppuun asti, mutta moppi todennäköisesti pyyhkäisee ulkopuolisena kosketuksena muutaman taistelijan vääryydellä tämän illan neljännestä jaosta ulos ja tällä otoksella panosten kasvua kunnioittaen sarjan voittaja maksaa jatkamisestaan kiekkojumalille varsin uskottavan hinnan.

Spits painoi jo jatkoon puhtaasti 4-0 ja kiihkeimmät sodat odottavat edessä, mutta OS sarjan viimeisessä 0.03 raossa herätyskelloksi Mark Cundari vastaan Attackin Marcus Carroll, mutta ennen kaikkea hyvää itsensä likoon heittämistä suoraan ensimmäisestä pudotuksesta Carrollilta ja toistaalta jälleen kerran Spits taistelijan nyrkeistä taottiin vahvaa viestiä sarjan jatkoon menijästä.
Wallace sekä ykköskortti Greenop ensimmäisen sarjan jälkeen jatkavat tyhjällä korilla ja tahollaan Whalers johtaa 2-1, mutta tätä varmasti värikylläistä kohtaamista haetaan kuin selitystä dubin 4-0 Rocketsille päättyneen sarjan harmauteen ja ettei unohtuisi buckets on suoraan aloituksesta kuin kypärä Jack McIlhargeyn päässä.

Menneisyyteen katsoen Bassin jatkumossa Houndsin GM Lindrosin tilatessa vaippasateen ja puhtaassa sotatilassahan Gens sekä Hounds iskivät yhteen 1991 O:n finaaleissa, joten näkökulmaa kattiloiden yli kiehumiseen löytyy ja nykypäivään palaten 80-luvun kiekkoterminologiasta johtaen pohjustuksena iltaan aina voi mennä tehtaaseen töihin.

 

[HardCore Hooligan]

Ei armotonta pyykinpesua tarjolle ja mielenkiintoisesti kaikki sarjan kolmannen jaon nappulat olivat lähtölistoilla, mutta tämän HCH ottaa vastaan hyväksyvästi nyökytellen kuin visiirien kieltämisen ammatilaiskiekosta naurettavina ja todellakin illasta johtaen homman osoittautuessa liian rajuksi aina voi painua tehtaalle töihin.

Toki ennenkin palkintolomia on lahjoitettu jälkijunassa ja sarjan neljännessä panoksensa arvosteltavaksi asetti Ottersin Shields, joka oikeaoppisesti selkärankaan tavoitellen kolasi Tavaresin ja vaikka poistoksi ei mennyt Otters joukkuetasolla vastannut kyllä kehässä kunniakkaasti Rinaldon merkkauksiin.

Shieldsin joukkueelleen heittämästä panoksesta huolimatta Knights käänsi tämän itselleen ja toisaalla Whalers sarjassaan 3-1 johtoon, joten tällä otoksella runkosarjan kolme aktiivisinta joukkuetasolla ovat painamassa jatkoon ja jääkiekon voitosta voidaan tunnustetuilla mittareilla puhua.

 

[HardCore Hooligan]

Todellakin poikkeuksellisen ison valokeilan ylleen kartalla ansainnut Knightsin Rinaldo nappasi tällä kertaa lopulta kuusi iltaa ja vaikka siinä kiekkototuutena vääryydellä mopattuna ulkopuolisella kosketuksella kuusi iltaa liikaa tämä Knightsin jatkaessa tuo Rinaldon mukaan panosten kasvaessa seuraavaan sarjaan, joten tulevaisuuteen katsoen ottelevassa myös suoraan ensimmäisestä illasta sotatilassa lähtevässä Spits sarjassa ja toki nälkäisenä saalistajana ehtii ajelemaan itsensä sivuun jo ennen tuotakin.
Knightsin apukoutsin Curcio roolistaan tuossa kolmannen illan lupaavan villinpuoleisessa pysähdyksessä nappasi kaksi iltaa ja edelleenkään ei mitään Gazdic sekä Salters osastolle, joten viime kädessä iso askel oikeaan suuntaan tikkien sekä menetettyjen hampaiden ollessa se ainoa syliin tippuva palkinto ja hinnan ollessa liian kova aina voi mennä tehtaalle töihin.
Tänään tuo sarjan viides jako ja toivorikkaasti illan loppuun voisi maalailla turhautumisesta versoavaa pyykinpesua, mutta tarttumapintana primeikäinen Liambas edelleen koko sesonkiin tyhjällä korilla ja toisaalta HCH omaksumassa kiekkokuvassa ennen kaikkea tämä ottelukuntoisena todennäköisesti TOP-10 tasolla operoinut toe-to-toe maestro polkee askissa laskua odottavana postilaatikkona merkattuaan sarjan toisessa Tavaresin.

Dubin sykkeessä ollut harmaata ja kenties lauantain kaiken sallivassa sekä mahdollistavassa rähinähuumassa kaikki muuttuu valoisammaksi, mutta Giants, Hitmen, Rockets sekä Wheaties painaneet jatkoon ja jääkiekon voittona tässä suoraan 4-0 ryhmässä kaksi joukkuetasolla runkosarjan aktiiviisinta.

 

[HardCore Hooligan]

Dubin sykkeeseen sellainen huomionarvoinen tartunta kuitenkin, että nälkäisenä merkkaajana esiin massasta noussut Amerksin Spencer Asuchak maksoi jatkumossa omaa hintaansa ja matkasi paareilla niska tuettuna näyttämöltä pihalle Tips sarjassa.
Näin lainalaisuusoppi toteutui käytännössä tämän poistajan kohdalla ja uloskantaminen mahdollistaan taas kiekkojumalien edessä oikeudenmukaisen poistamisen jatkumossa, mutta tarttumapintana ajoa hekenut Asuchal tässä pysähdyksessä lähinnä ajeli itsensä ulos tapahtumasta ja eiköhän ajan henkeen tähänkin lajikuvaa vääristävän visiirin takaa jokin visiirinaamainen hokema löydy.

Sykkeen asetelmissa muuten Blades sekä Hurricanes tahkoavat sarjaansa tilanteessa 2-2 ja ei ainakaan vielä Beach ole onnistunut ensimmäisen jaon heppoisen cross checking major merkinnän jälkeen hämmentämään sarjaa liekkeihin, mutta tunnetusti potentiaali lännen vihatuimmalla sähköistämiseen on kartalla huikea ja rönsyillen pienenä itseni selkään taputteluna mainostin näissä merkeissä Cal Clutterbuckia pari kautta sitten O:n sen sauman vihatuimmaksi pelaajaksi.
Toki HCH:n näkemyksellä näppäillysti tulevalta kaljaliigojen legendalta haisi 2006-2007 ja sykkeeseen palaten runkosarjaan sykähdyttävästi keskinäisissään rähisseet Chiefs sekä AMS johtavat sarjojaan luvaavasti 3-1 ja toisaalta näin mentäessä eivät kuitenkaan Rocketsin hoidettua puhtaasti Blazersin kohtaa ainakaan vielä seuraavalla kierroksella sotatilassa.

Poikkeuksellisen korkean viihdearvon pelaajana omaava tunnetusti aktiivinen poimija Jordan Shine putosi joukkueineen vedettäessä Jr.C:n Schmalz Cupista ja korissa Great Lakesin finaalisarjassa yksi lähtö Essexin Chris Warrenin kanssa, mutta osuvasti nimetyn Schmautz Cupin ideana lienee silmien kuopistaan kaivelu menneen ajan muistona ja junnuputken päätepisteessä aika kiittää Shineria kaikesta.

 

[HardCore Hooligan]

Taidettiin ne puhuttelevimmat paukut ladata sarjan alkuun ja Knights painoi tästä varmasti kuitenkin kuluttavasta jatkoon 4-1, joten panosten kasvaessa ohjelmassa seuraavaksi Spirit ja huomionarvoisesti Rinaldo sisään sarjan kolmannessa jaossa.

Whalers myös hoisi toivotusti oman osuutensa ja seuraavaksi ohjelmassa odotusarvoltaan herkullinen vahvojen lähtölistojen sarja Spitsin kanssa, joten valokeilaa ehdottomasti tämän sarjan ylle ja aika saada myös Spits joukkuetasolla tapahtumien ytimeen rähinäosastolla.


Eastern Conference puolella perinteisesti äärimmäisen epäuskottava Ottawa tappiolla 3-2 Niagaran kanssa ja tämän Puck Bunny ryhmän putoaminen olisi taas ehdottomasti jääkiekon voitto, mutta samaan teemeen liittyen Eastern Conferencen ykkösryhmä Bulls johtaa nyt sarjaansa Wolvesia vastaan 3-2 ja rönsyilevänä kiekkototuutena kylmän koiranruuan nöyryyttäminen lyö kaikki muut arvot jääkiekossa.

Dubin sykkeessä Chiefs sekä AMS jatkoon ja roolia ottanut Letts palannut jo Spokanen ottelevaan tuon 10 illan palkintolomansa jälkeen, mutta toivottavasti kauttaaltaan valoisampia hetkiä on bongarille edessä ja toiveita herättää panosten kavaessa Spokanen seuraavan kierroksen sarja Rocketsin kanssa.

 

[HardCore Hooligan]

Pahoitellen tuli näpyteltyä häpeällisesti visiiri naamalla ja nuo dubin Western Conferencen parit panosten kasvaessa menevät Chiefs vastaan Giants sekä Rockets vastaan AMS, mutta verenhimoiset katseet kartalla kohden torstaita ja silloin pistetään O:n puolla käytiin odotusarvoltaan nerokkaan herkkullinen bongailukohde Whalers vastaan loistavasti uskottavuutta oikeudenmukaisen menestyksensä tueksi sesonkiin kerännyt Spits

Näin ollen odotusten mukaisesti ensimmäisestä jaosta heti tulta alleen ottaessa kiikareissa ei kylmää koiranruokaa ja ennakkoasetelmiltaan kylmäksi jättäessä peilistä pilkistää lajikuvaa vääristävä visiiri muokkaamassa kiekkoajatteluasi, mutta oikein mentäessä jatkoon painamisesta tässä parisssa maksetaan todella kova hinta kiekkojumalien edessä ja Spits leirissä olemisesta huolimatta HCH:n näkökulmana uskottavammmin esiintynyt jatkokoon kohtaamaan Knightsin.

Todellakin isona kysymyksenä olennaisella osastolla palaako ammattijätkä Fletcher takaisin pudottuaan Greenopin sekä MacDermidin nyrkkeihin poimintarupeamaan sekä jouduttuaan nälkäisen aktiivisuuskuninkaan Wallacen ylikävelemäksi, joten tarjolla iso sauma yli-ikäisellä pyyhkiä tämä kaikki pois kilvestään ja toisaalta kunnikkaan ottelijanstatuksen rystysiinsä otellut tulokas Devane saa varmasti töitä poikivassa mahdollisuuden nostaa nimeään entisestään esiin O:n lähtökartalla.
Whalersin valmennuksesta tunnustetusti ilman visiiriä koutsaava Vellucci ei pettäne vaikka hysteerisen moppailun uhka leijjuu yllä ja kenties vääryydellä yhdistellen "Eating One's Own Dog Food" filosofian pohjalta kehässä voitosta todella pelataan oikeaoppisesti hintaa kyselemättä sekä keinoja kaihtamatta, mutta lähtölistalta vielä villinä korttina sarjaan Devanen tavoin 1991-syntynyt taustalla aktiivisesti esiintynyt Tyler "J." Brown ja itsensä likoon heittämistä todella tässä sarjassa tullaan tarvitsemaan pyykinpesun käynnistyessä.

Moppi kyllä ulkopuolisena kosketuksena jossakin saumassa ajan henkeen pyyhkäisee ja toisaalta tämä kertoo viihdearvon olevan kohdallaan, mutta epäolennaisuuksien suosta nousten 0.03, 0.06.0.09, 0.12, 0.15 putkessa Spitsin lähtölistalla vaihtoehtoja on ja penkkien tyhjentyensä materiaalin leveys herättää kiistatonta uskottavuutta kuin Bruinsin otteleva kirkkaissa valoissa 1977-1978 vastaavissa merkeissä.
Ennustellen kuitenkin se iso tunnelmaa sähköistävä roolin ottaminen tulee Whalersin puolelta ja liekö sitten arvaillen Geldartin tai Mahalakin toimesta, mutta suoraan aloituksesta OS sarjassa Spits ottelijoiden nyrkeistä vahvaa viestiä jatkoon menijästä Attack jätkien takaraivoon ja tällä osastolla itsestäänselvän Greenop vastaan Fletcher parin takana Whalersin Jennerilla iso ruutu täytettävänä joukkueensa puolesta Youngin tai MacDermidin ollessa vastassa.

 

[HardCore Hooligan]

Mashinterin Bulls painoi jatkoon yli Wolvesin, mutta tyylipuhdas Puck Bunny ryhmä Ottawa ulos Niagaran painaessa jatkoon ja tästä oikeudenmukaisuudesta suuri kiitos kiekkojumalille.
Toki ei loistavan 1991-syntyneen tulokkaan Andrew Shawn, aika ajoin väläyttelevän Chris DeSousan sekä ei täysin odotusiin tällä tasolla vastanneen Kyle Steckeyn Niagara mikään joukkuetason uskottavuuden merkkipaalu, mutta mainitusti kylmän koiranruuan nöyryyttämien lyö kartalla kaikki muut arvot ja O:n Eastern Conferencen toisessa parissa panosten kasvaessa kohtaavat Brampton sekä Majors.

Tuossa parissa valovoimaisena tanssiparina Peluso sekä Neuber ja ykköskorttien tiet kohtaavat varmasti sarjan kuluessa, mutta ammattijätkä Gregorack ei vielä toistaiseksi ollut ottelevassa panosten kasvettua ja Bramptonille pitää antaa kuitenkin iso tunnustus kaverin kantamisesta vahvuudessa.
Lähtötotuutena viimeistään O:n finaalisarjassa lienee Gregorackille käyttöä ja tarvetta kaverin tuomalle osaamisella ottelevassa, mutta tällä otoksella huomattavasti kovempien sotien jälkeen Western Conferencen puolelta matkataan tähän isoon sarjaan ja näin ollen kiekkototuutena uskottavuutta näillä ryhmillä menestyksen tueksi reippaasti enemmän kiekkojumalien edessä.

Knights saa siis vastaansa Spiritin ja tässä sarjassa isot saappat Ryan Schnellin täytettäväksi, mutta pohjustuksena hyvin ryhmä heitti itseään likoon ja taisteli ylpeydestään runkosarjan Whalers sekä Spits väännöissä.
1991-syntynyt lupauksisa herättänyt Cody Sol tukee Schnellin panosta ykköskorttina ja tällä tuntumalla kunniakas ottelijanstauksen kaveri Solista saadaan O:n lähtökartalle, mutta tämäkin sarja kaipaa heti lähtöruudussa sitä tunnelmaa sähköistävää panosta ja arvostettavana piirteenä jo 80-luvulta kumpuavalla voimalla Knights kyllä heittää takuutyönä näitä poikkeuksellisen huomionarvoisia sarjoja tarjolle.

 

[HardCore Hooligan]

Erien lähes koko poimintarupeaman missannut Liambas nyt uudessa IHL:ssä kaljaliigojen legendojen K-Wingsin Tyler Willsin sekä Blair Stayzerin kruunaamassa liigassa ja siellä oikeaoppisesti heti lähtöön kiinni, mutta toivottavasti kaveri mukana ottelukuntoisena O:n kattauksessa 2009-2010 yli-ikäisenä kiintiöpaikkalaisena ja näin mennessä takuuvarmasti operoi TOP-10 tasolla.
Mashinter, Fletcher sekä DeLory ulos yli-ikäisinä ja tämän sesongin primeikäisistä Neuber, Gazdic, Greenop sekä Peluso siirtynevät ammattilaiskehiin, joten taivaanrantaa lähtöpensselillä maalaillen Liambas, Stevens, Baldwin, MacDermid, Salters sekä Schnell ryhmästä lienee suurin osa mukana ensin kauden yli-ikäisinä heittämässä suoraan aloituksesta haastetta nuoremmille nousukkaille.
Esillä tilanteensa puolesta ollut Houndsin vahvan ruopeaman kasaan otellut Nolan sekä yksi HCH:n henkilökohtaisista suosikeista Gensin Taylor myös ensi poimintarupeaman yli-ikäisiä ja kattauksessa ollessaan pitävät poistuneiden kautta väkisinkin laskevaa tasoa kuitenkin suhteellisen uskottavalla tasolla, mutta kaiken kaikkiaan jatkumossa tämä 1989-syntyneiden ikäluokka huomionarvoisen tasokas vaikkapa vielä Spitsin Youngilla sekä Whalersin Jennerilla tuettuna ja kiintiöpaikan lohjetessa muutaman vaihdon Gregorackille tai haastetta lisäten hahmona nerokkuustaulukon ylittävälle Knightsin Yovanicille kaikea ei todellakaan ole uhrattu visiirinaamojen alttarille.

Homman mennessä näpyttelyn oikeuttavassa armottomaksi pyykinpesuksi sekä avoimeksi metsästykseksi jokaista lähtölistan nappulaa kaivataan ja Spitsin vahvuudesta erityisesti alkukaudesta ilmeellään väläytellyt Conor O'Donnell sivussa OS sarjan ensimmäisen jaon jälkeen polvivaivaisena.
Potentiaalia viihdeosastolla omaava 1991-syntynyt Ben Dupuis myös ilman esiintymisiä toistaiseksi panosten kasvettua ja ilmestyessään ottelevaan helposti nimettävissä Spitsin puolelta hommaan panoksellaan sähköistäväksi sarjan villiksi kortiksi.
Tarttumapintana myös yksi importti viemässä pelipaikan vaahteranlehdeltä ja tuossa hakemalla hakien vielä uskottavuustasolla vanhauskoisen silmissä petrattavaa ja toisaalta Whalersin kahta vastaan kääntää vaakakupin Windsorille, mutta vaikka ei vanhassa eräänlaiseksi kulttuurin kotipesäksi nimettävässä "Barnissa" enään taistella kenttää punaiseksi värjäten saanevat Whalersin taistelijat jo alkulämmössä pleksien yli kurkoittavilta muutamat pelin luoneeseen moraaliin nojaavat kuitit ja punaviivalla myös varmasti nähtäneen oikeaoppisesti melkoista asetelmia hakevaa reviirisotaa.

Toki mainitusti linjanvedoista Branch moppailee omansa vääristyneeseen profetiaan nojaten ulkopuolisella kosketuksella ja laidan toisella puolella HCH:n sisäistämässä moraaliopissa mainintoina tunnetusti kiekkoa ei alkulämmön aluksi tai päätteeksi ammuta vastustajan maaliin tai itsestään selvästi selkeässä johtoasemassa oteta aikalisää tai maalivahtia pois.

 

[HardCore Hooligan]

London avasi voitolla yli Spirtin ja tämä sarja ei vielä ottanut tulta alleen vaikka viihdeosastolla Spiritin maalivahti Peters ulos illasta ruiskutettuaan vettä Knightsin Phil McRaen naamalle, mutta parempaa lienee tässäkin sarjassa panosten kasvaessa luvassa ja hämmentävästi Otters sarjan kuumimassa jaossa ei myöskään moppailua tuosta Shawn vesipullon Knights aitioon heittämisestä.

Toki ilman visiiriä näitä visiirin takaa tehtyjä tulkintoja vaikea ymmärtää ja "sounds like dog food" istunee kaikkeen visiirin takaa tulleeseen, mutta huomionarvoisessa Spits sekä Whalersin kesken ei myöskään vielä ajauduttu toivotuille urille ja pesukonetta vielä täytellään ennen varsinaista ilotulitusta.
Kuitenkin bongattavaksi Whalersin kääntämässä avausillassa Greenopin sekä Devanen lähtö ja tulokasottelijalta loistavaa itsensä likoon heittämistä, mutta vaikka etua Greenopille voi puristuksesta antaa ei kuitenkaan kiistatonta viestiä taottu sarjan jatkoonmenijästä ja tämän takana edelleen isona kysymyksenä palaako Fletcher takaisin?
Vahvuuksien uskottavuustasoista vielä näpyteltäessä Spitsin riveissä kaksi ja rajan väärälle puolelle sijoitetulla Whalersilla (näin toki aina Detroit Jr. Red Wingsin ajoista lähtien) yhdeksän jenkkitaustaista vahvuudessaan, joten jokainen tulkitkoon tätä oman arvomaailmansa nojalla ja arvokeskustelussa tärkeimpänä kuitenkin Buckets on Greenopin sekä Devanen kesken kuin kypärä Terry O'Reillyn päässä.

Dubin sykkeessä Hurricanes jatkoi kohtaamaan Hitmenin ja näin ison hämmennyspotentiaalin Beach edelleen kuvassa mukana, mutta tarkoitti myös perinteisesti rähinärintamalla vahvan kortin Bladesin putoamista ja kenties ensi kaudella ilme taas kiekkojumalia kosiskelevalla tasolla.

 

[HardCore Hooligan]

Dubin kehissä tänään seuraava kierros panosten kasvaessa käyntiin ja menneisyydestä ammentaen täällä vaihtoehtona O:n kellokorttiin paluu kotitilalle, joten homman mennessä liian rajuksi suhteessa sietokykyyn tai hinnan noustessa omissa silmissä turhan korkeaksi aina voi palata haistelemaan kotisikalan paskanhajua.

Neljästä parista kolme avaa tänään ja kenties huomionarvoisin Brandonin sekä Medicine Hatin kesken avausjaossaan lauantain kaiken sallivassa sekä mahdollistavassa rähinähuumassa, jossa Tigers luisteluttaan askiin HCH.n näkemyksellä liigan ykkösottelijan yli-ikäisen Matt McCuen ja tasokkaana kakkoskorttina operoi 2009-2010 primekauteen odotuksia nostattaneen poimintarupeaman kasaan otellut John Stampohar.
Tigers tarjosi myös ohjelmassaan muutaman nerokkaan pysähdyksen Hurricanesin kanssa keskinäisissä ja näin ollen molempien painaessa jatkoon mahdollisesti suoralta kädeltä sotatilasta starttaava sarja verenhimoisille bongailtavaksi, mutta arvomaailmassa kiekkototuutena Wheaties todella tukensa joukkuetason aktiivisuudellaan ansainnut ja 100 otettua lähtöä runkosarjaan ei valehtele.
Uskottavuustasolla vahvan ilmeen tueksi ei importteja riippakivenä sekä uskottavuuskakun kruunuksi kaikki vahvuuden nappulat kanukkeja, joten vanhauskoiselta iso kunnioitus kädenjäljestä Head coach/GM Kelly McCrimmonin suuntaan ja oikeaoppisuuden lakipykäliä tulkiten kiekkojumalien suosion luulisi olevan taatun.

Toki saattaa tuollekin osastolle ajankuvana pesiytyneen jo visiirinaamoja ja uhkakuvana näin ollessa kiekot pomppivat kehässä huutavalla vääryydellä sille, jonka uskottavuuspohja vuotaa kuin visiirinaamaisen jääkiekkoilijan vastaava ja kiekkototuutena "sounds like dog food".

Western Conferencen puolella myöskin mainitusti mahdollisuudet tuollaiseen sotatilasta lähtevään pyykinpesuun Chiefsin sekä Amerksin painaessa jatkoon, mutta Tri-Cityn kanssa taisteleva Rockets runkosarjassa keräsi kunnioitusta herättäen koriinsa toiseksi eniten lähtöjä Brandonin perässä ja näin tunnustetuilla mittareilla joukkuetason aktiivisuudella reippaasti uskottavuutta taakse tukemaan joukkuetason menestystä.
Grantham, Callahan sekä Gogol kolmikko myös vakuuttavaa valuuttaa näissä kehissä nykyilmastossa aina lännen finaalisarjaan saatettavaksi ja tarttumapintana Gogolin isä Brent viiletti dubin askeissa Stampoharin isän tavoin villeinä rähinäpitoisina vuosina.

 

[HardCore Hooligan]

Todellakin viitaten yllä olevaan Brandonin vahvuudesta tuollaista TOP-10 korin tekijää ei löydy, mutta lähtötotuutena tärkeämpää uskottavuuden kannalta on joukkuetason aktiivisuus ja ennen kaikkea kokonaisvailtainen rähinäilme.
Toivomuslistalla näin ollen Wheaties jopa ohi dubin runkosarjan ykkösryhmän Hitmenin puhuttaessa Memorial Cupista johon puhtaasti puolueellisena näkökulmana harmillisesti Q saa kaksi paikkaa ja avausjaossaan taas Hitmen otti yli Hurricanesin ensimmäisen kiinnityksen, joten nosteen kääntämistä haettaessa katseet Beachin suuntaan ja iltaan bongattavaksi tasokas suoraan aloituksesta otettu buckets off veto Ian Schultzin sekä Ben Wrightin kesken.

Brandon lännen pitkänlinjan perusryhmänä ottanut kaksi dubin mestaruutta ja ensimmäisessä 1978-1979 mukana McCrimmonin veljespari Kelly sekä Brad pelaajistossa, mutta leimallisesti Wheaties ei näitä perinteisesti rähinäosastolla kunnostautuneita ryhmiä ja toki kunniakkaasti joukkuetasolla kahlannut tiensä läpi 70 ja 80-luvun sotaisien vuosien.

O:ssa kaksi iltaa Majorsin sekä Bramptonin kesken ilman Peluson ja Neuberin kohtaamista keskiympyrässä, mutta tänään taas ohjelmassa Spitsin sekä Whalersin kohtaaminen ja taitaa olla aika nostaan illan viihdearvo panosten mukaiselle tasolle.

 

[Bruins]

HCH

Kiitos HCH näistä hienoista ja mukaansatempaavista jutuista. Lisää tällaista jatkoajan palstalle, pistäppä oma palsta pystyyn. Kannatan!

 

[HardCore Hooligan]

Kiitokset mielenkiinnosta ja nyt alkoi homma toivotusti ajutumaan oikeille urille Spitsin sekä Whalersin odotusarvollisessa herkkupalassa, jossa Spits tasoitti voitot ja illan tarinaan sijoitettu myös Fletcherin lähdöt aiemmin poimintarupeamaan kaverin pudottaneiden Greenopin sekä MacDermidin kanssa.
MacDermidin kanssa matkaan kipinöivässä suoraan aloituksesta ja illan toisessa ympäripyöreässä ykköskorttien kesken Greenopin kanssa mahdollisina synkkinä pilvinä tulevaan pyykinpesuun Fletcher teloi kätensä lähdön sykkeessä, mutta toisaalta ennakoidusti valokeilan ansaiten Mahalak otti roolia turhautumisen puskiessa pintaan illan loppupuolella ja pihalle tunnelmaa sähkäistäen Slashing majorilla näyttämöltä.
Spitsin Ellis sai tässä pysähdyksessä maistaa Mahalakin keihästä ja moppi todennäköisesti pyyhkäiseen kaverin ulkopuolisena kosketuksena sivuun, mutta taas penkkien tasolla lupaavasti tunteita pintaan panoksia kunnioittaen ja kattiloitaan yli kiehuttivat ennen kaikkea Velluccci sekä Spitsin apukoutsi Bob Jones.
Kuitenkin antina kyllä Fletcherista on vielä pelaamaan tätä peliä ja ilta näytti myös miten vahvat lähtölistat väkisinkin heittelevät hyviä asioita polkuinsa varteen, mutta vastavuoroisesti koiranruoka on koiranruokaa vaikka kissa söisi sitä perse pystyssä ja tämä ilta taas kumpusi suoraan pelin todellisesta ytimestä.

Toisalla O:n tapahtumissa Knights otti toisen kiinnityksen ja illassa matkaan suoraan ensimmäisestä aloituksesta Schnell sekä Salters, mutta lähtötotuutena tässä herätyskellossa todellakin viihdearvo teki tuuletusaukon hallin kattoon ja ottelijat heittivät todella itsensä likoon kantamansa paidan puolesta.

Seuraavassa jaossa tuossa sarjassa nälkäinen poistaja Rinaldo sisään akut ladattuina pahennusta aiheuttamaan ja tänään taas nämä molemmat parit O:n tarjonnassa tulessa, jossa ainakin Spitsin sekä Whalersin sotatilaan siirtyneessä odotukset viihdeosastolla korkealla ja mainitusti peliä kunnioittaen kovan hinnan jatkaja tulee tässä parissa maksamaan.

Brandon dubin sykkeessä avasi lähdöttömässä voitolla matkansa Memorial Cupin vääntöihin ja tätä vanhauskoiselle vahvuudeltaan oikeaoppista ryhmää ei liene vaikea motivoida perinteisistä teemoista sekä ylpeydestä ammentaen, mutta ajankuvana nämä parempi kätkeä pukukopin uumeniin ja O:n sykähdyttävään lauantain lähtötarjontaan palaten buckets on kuin kypärä Don Marcotten päässä.

 

[HardCore Hooligan]

Tulevaisuutta äärilaidalla valaisemaan Knightsin Yovanic myös ottelukuntoinen ja toinen asia kuitenkin on mahtuuko ottelevaan tai paremminkin pelaajaa kunnioittaen nähdäänkö tässä saumassa Hunterin toimesta käyttöä Knightsin johtaessa 2-0, mutta tulevassa Whalers tai Spits sarjassa käyttöä sitoutumisella on varmasti ja eiköhän panosten kasvaessa Knightsin avauskentässä nähdä parivaljakko Salters sekä Yovanic.

Toki lämmittää edelleen näinä lähdönvastaisina aikoina viime poimintarupeaman Whalersin Yovanic sekä Sladok kaksikko laidoilla peluutuksellisena neroleimauksena ja tämänkin poiminnan kautta lähtökuvaa rajaavasti näiden tiettyjen ryhmien ympärillä pyöritään olennaisuudessa pysyteltäessä, mutta liekö sitten GM:n ruudusta penkin taakse palannut Vellucci tänään työpaikallaan sotilaidensa takana tuon tunteella mukana elämisen jälkeen ja tässäkin ennen kaikkea viihdeosastolla arvostettavaa itsensä likoon heittämistä lajin luonteesta kumpuavalla vimmalla sisältäneessä pysähdyksessä raapaistiin pistettä jonka jälkeen ei paluuta enää ole.

Todellakin Vellucci nykykartalla ehkä selkeimmin määriteltävissä valmennusosastolta kunniakkaaseen brawler osastoon, joka ei kaihda alan mestareiden jalanjäljissä gooning it up vaihteen heittämistä silmään ja suoraan menneisyyteen luotaava make yourself usefull löytynee varmasti valmennuksellisesta sanavarastosta ja tässä mielessä Whalersin jatkaminen kohtaamaan vanhan penkintakaisen taisteluparin Hunterin Knightsin poikisi varmasti hyviä asioita panoksia kunnioittaen.
Puolustuksena tälle eksyneelle näkökulmalle voisimme heittää Kingstonin olevan se todellinen Ontarion kiekkokulttuurin sydän ohi Windsorin ja aikoinaan rautaliigoissa polkenut Frontsin GM Mavety koutsasi tarttumapintana aikoinaan juuri Velluccia O:n Bullsissa, mutta avarakatseiseksi ryhtyen esimerkkitapauksena Vellucci juuri kädenjäljeltään jenkkitaustainen gonger kulttuurinvaalija O:n kartalla ja toisaalta vanhauskoisuuteen palaten Kingstonin syvissä riveissä kyllä perinteisesti huomioidaan lukeeko kaverin syntymäpaikan perässä ONT vai joku muu.

Kuitenkin näpyttelyn oikeuttava palaa tänään Windsoriin ja asiaan kuuluvaa vihaa salonkikelpoisuuden vastakohtana lietsotaan mukavasti katsomosta käsin pankin räjäytykseen hommaa väistämättömästi ajaen, joten Brachin edelleen yllättäessä villin toivorikkaasti Vellucci katsomoon Sonmorin antaumuksella ”You Suck” kuoron kiehuttaessa Whalersin kokonaisvaltaista kattilaa jo alkulämmöstä ja kenties tämä haltioitunut yltiöpäisyys pintaan IHL:n Stayzer vastaan Liambas lähdöstä!

 

[HardCore Hooligan]

Ei Vellucci kuitenkaan aitiostaan katsomoon Sonmorin vain kravatin kaulaan jättänyttä panostusta mukaillen ja kuitenkin tarina näpyttelyn oikeuttavassa jatkui kiistatta palkitsevana, jossa isoa roolia otti tällä kertaa ennustellusti Geldart ja kaveri kolasi Spitsin importin Andrei Loktionov merkatuna ulos illasta.

Toki poistosta uskottavuutta myös Spitsin listaan ja kaiken kaikkiaan illan ilme panosten mukaisella tasolla, jossa Fletcher myös tulessa taas lähtöjä bongattavaksi viskelleessä Greenopin kanssa ja nerokkaassa lähtötarinassa pareina myös loistavasti Devane vastaan MacDermid sekä Jenner vastaan Young.

Näissä ei kuitenkaan jyrätty kuin tulostaululla Spits viedessä tämän jaon 8-1 ja siivouskomerosta vain Jones sivuun kahden illan paketilla toisen jaon pysähdyksestä, muuta väistämättömästi sarjaa ajetaan kellot pitkäksi aikaa seisahduttavaan pysähdykseen ja jopa lajikuvaa vääristävän visiirin takaa tiirailtuna tämän sarjan luulisi koskettavan kaikessa pelin luonteesta kumpuavassa loistokkuudessaan.

 

[HardCore Hooligan]

Eräänä toivoa huomiseen antavana uutisena dubin jo pudonnut Cougars kutsuu neljä tämän poimintarupeaman primeikäistä leirilleen ja yksi näistä ammattijätkä Tyler Halliday, joten tästä saadulla rohkeudella odottelemaan O:n puolelta Gregorackin sekä Yovanicin esiintymisiä ensi kauden lähtölistoilla yli-ikäisinä ja Knightsia sivuten härski-ilmeinen metsästäjä Rinaldo avasi parilla kakkosella sekä misconductilla.
Toki haavoja kaivellen lähtöpassit saannut Cougarsin vastuullien Drew Schoneck veti treenjä kypäräpäisenä ja todellakin "sound like dog food" istuu tähän, mutta kieltämättä lähtötotuutena Schoneckin alaisuudessa aktiivisuus oli hyvää tasoa ja toisaalta kypäräpäinen koutsi yksi uskottavuustason äärimmäisistä pohjanoteerauksista.

O:ssa myös Brampton sekä Majors bongaria kunnioittavassa perustason kolmen lähdön illassa ja ei vieläkään tilattua Neuber sekä Peluso paria tanssin pyörteissä, mutta Majorsin vahvuudesta tulessa ollut 1991-syntynyt Rob Flick taustalta otellut tiensä huomionarvoiseksi ja tällä otoksella nimettävissä primekaudellaan 2010-2011 potentiaaliseksi TOP-10 korin iskijäksi.

Whalersin samanikäinen Devane taas Spits sarjan Greenop sekä MacDermid lähdöillään viimeistään noussut O:n puolelta ikäluokkansa ykköstekijäksi ja näin ollen mielenkiintoinen nimi ajatellen ison liigan varaustilaisuutta ja Spitsin terävimmän kolmikon testatakseen työnäyte vielä tarjolle Youngin kanssa.
Tämä viihdeosastolla valovoimainen panoksia kunnioittava sarja jatkuu tiistaina ja iso kysymys lienee miten Whalers lähtee kääntämään nostetta itselleen, mutta siivouskomerosta tarjottuna oppina tulevaan penkkien tasolla saa heittää itseään likoon jyräten vaikka sen välissä olevan pleksin kumoon ja käteen tipahtaa palkintojen tasolla kahden illan kiintiöpaketit apukoutseille.
Toki monissa halleissa villien vuosien muistona vaihtoaitiot eri puolilla ja viime sesongin kohokohdista ammentaen tämä ei estänyt Frontsin (Kingston kyllä valitettavasti nukkuva jättiläinen) Mavetya sekä joukkuetasolla taas yllättäen juuri Whalersia tuossa saumassa vielä koutsannut Stefanin poraamasta viihdeosastolla tuuletusaukkoa hallin kattoon, mutta tähän päivään palaten Knights sarjassaan 3-0 astelmissa ja sarjan kattauksesta kyllä Spiritin Schnell ansaitsee ison valokeilan ottelijana ylleen muutamasta kiistattomasta helmestä.

 

[HardCore Hooligan]

Whalers tasoitti lähtörikkaan sarjan neljännessä yhden lähdön tapahtumassa ja tämän johdosta Fletcher operoi nyt kunniakkaasti näissä matseissa neljän lähdön sekä kolmen illan putkessa, joten todellakin osoittanut kiistatonta nälkää edelleen hommaan löytyvän muutamasta kilpeen ilmestyneestä naarmusta huolimatta ja tästä illasta takaisin paluuna merkintä irti Spits kolmen lähdön putkessa polkevan Lane MacDermidin kanssa.
Tässä kuitenkin edettiin vähän rauhallisemmissa tunnelmissa ja toivorikkaasti vain tyyntä todellisen myrskyn edellä, mutta sarjan onnistujista Whalersin Geldart otti merkkauksestaan kolme iltaa ja ajo on aina vain ajo.

Kohteena ollut Loktionov kuitenkin Spitsin vahvuudessa tässä tapahtumassa ja toisaalla Knights painoi puhtaasti 4-0 jatkoon, joten pääsee valmistautumaan rauhassa tulevaan sodankäyntiin Spitsin tai Whalersin kanssa ja tuossa aikanaan takuuvarmasti maksetaan kiekkojumalien edessä todella kova hinta jatkamisesta.

Näin sen toki pitääkin mennä ja menestyksellä pitää olla se lunastettava hintansa, mutta kierroksen yllätyskorttina Bulls sekä Niagara tarjosivat bongattavaksi heittämällä perustason ylittäneet viisi lähtöä ja runkosarjan aktiivisuustason alisuorittamiseen suhteutettuna huikea ilta Bullsilta.

"Schoneck to coach Tri-City" otsikko uutisoinnissa hämmensi HCH:n arkea ja järkytyksenä jälkeen kyseessä onneksi USHL:n Tri-City Storm, mutta toki Spitsin peräsimessä vaikuttanut Curtale operoi valmennuosastolla pitkään NAHL:n Texas Tornadon penkin takana ja Bob Boughnerin panosta aliarvioimatta Curtale vastaan Vellucci kohtaaminen loisi varmasti taianomaisen tunnelman tapahtuman ympärille.

 

[HardCore Hooligan]

Ketjuni viimein löytäen Kingston HCH:n tarinoinnista tutusti linkittyy edelleen vahvasti 80-luvun villeinä viihdearvollisesti korkeatasoisina vuosina vaikuttaneeseen Canadiansiin ja toisaalta myöskin oman aikakautensa puhutuimpaan Laforge sekä Fogarty kaksikkoon.
Taustalle painunut Frontenacs toinen ilmestyminen nimenä jatkumossa ja logo paidassa toisaalta lämmittävästi vertailukohdista kunniakkaimman vanhan Bruins mallin mukainen, mutta tästäkin huolimatta tuo Canadiansin Habsin mukainen K vie voiton nostalgisuudessaan ja Spitsin tavoin täälläkin ajettiin kaudella 2007-2008 sisään uusi halli vanhan legendaarisen monet penkin tyhjennykset todistaneen Memorial Centren tilalle.
Uudistukset nykyvalossa aina askel huonompaan suuntaan ja toisaalta menestys kartanut Kingstonia paidan logosta riippumatta läpi historian O:n kartalla, mutta mikä sitten lie Mavetyn saappaisiin astuneen Doug Gilmourin kädenjälki jatkumossa ja kiekkojumalien hylkäämästä pohjamudissa rypemisestä huolimatta tunnustetusti Kingston Ontarion kiekkokulttuurin yksi ehdotomista sydämistä.

Hamiltonin kaupunkitasolla soisi olevan O:n kuvioissa edelleen mukana ja viimeinen viihdearvollisesti kiistatta nerokas ilmestyminen kartalle LaForgen koutsaama Steelhawks, mutta OHA:n aikainen Hamilton Red Wings lienee se tunnetuin nimenä ja tätä perintöä vaalitaan nyt OJHL:n askeissa.
Tällä pohjustuksella OJHL:n taka-alalle ansaitusti painuneisiin vähäisen oikeutusarvon tapahtumiin ja kaikki pomintarupeaman joukkuetason huomionarvoisimmat jo päättäneet panosten kasvun aikaisessa vaiheessa sesonkinsa, mutta panosten kasvettua huippuunsa OJHL:n finaalisarjassa tahkoavat Oakville Blades sekä Kingston Voyageurs ja olennaisella osastolla lähtölistojen mielenkiintoisin nimi Bladesin Adam Simms yhdeksässä ottelevassa ollessaan kokonaisvaltaisten tapahtumien kuvana lähdöittä.
Täällä taas tarjolla Voyageursilta tuo Habsin mukainen logo ja Vees edustaan vanhan Metro Jr.A.n lähtökultturillisesti rikkaita perinteitä, mutta kehässä bongarien itseisarvoinen mielyttäminen melkoisen köyhää suoraan aloituksesta vaikka rimaa madaltaen mainintana Adam McAllister kunnostautunut nimi näissä Jr.A:n ympyröissä ja Kevin Christmas käynyt haistelemassa lähtökuvioita O:ssa ja joka tapauksessa tuntuvat kiekkojumalat olevan tähän saumaan ainakin 2-0 johtavan Veesin puolella.

Dubin sykkeessä ei myöskään tunnu sarjat ottavan toivotusti tulta alleen ja uskottavuuden lovena viihdearvo ei panosten mukaisella tasolla, mutta niin kauan kuin on pelejä on toivoa armottomasta rähisemisestä kulmakunnan tapaan ja verenluovuttamisesta menestyksen kunniakkaana lunastuksena.
Toki aina voi lyödä pöytään ilmeen tai sitoutumisen jäädessä vajavaiseksi kortin paluusta kotitilan paskantuoksuiseen arkeen ja todellakin asiat olivat paljon yksinkertaisempia vielä 80-luvulla, mutta kiekkojumalatkin silloin takuuvarmasti vielä kypärättömiä vaikka Kingstonia hylkivät ja toisaalta edelleen kiekkototuutena kylmän koiranruuan nöyryyttäminen lyö kartalla kaikki muut arvot.

 

[HardCore Hooligan]

Edelleenkin viihdeosastolla tuskaista dubin sykkeessä ja valona Wheaties painoi sarjassaan 3-0 johtoon, mutta ei tässäkään parissa vielä tarjolle värikylläistä taistelua jatkopaikasta ja kenties sitten ennakoiden Eastern Conferencen finaaleissa Hitmenin kanssa ryhdytään heittämään itseään toden teolla likoon jatkamisen lunastukseksi.

Toki huomionarvoisesti Rocketsin sekä Amerksin illassa aktiivisen poimintarupeaman kasannut 1991-syntynyt Callahan sekä primeikäinen AMS ottelija McColm tulessa pelitilanteesta Callahanin ajon jälkeen ja kyllä tuollaista kunnioitettavaa todellisen soturin henkeä "Dirty Harryn" vetämisessä kiistatta on.
Iso palanen kaveri dubin tulevassa sykkessä ja nyt tähän saumaan kahden lähdön pikkuputkessa, mutta potentiaalia rähinärintamalla omaava sarja asetelmissa 2-2 ja tällä otoksella O:n sekä dubin suhdanteissa 1991-syntyneet kääntävät kyllä tulevaisuudessa rintaman laajudella vaakakupin länteen.

Spits sekä Whalers taas tänään tulessa ja maalaillen isona nosteen kääntäjänä tikattu MacDermid tuleen herätyskellossa maksuvalmiuden symboolina, mutta Fletcherilla todella vielä lähtöjä otettavana vaikka jo kertaalleen kellokorttia tarjoilin ja myös Spitsin näkökulmasta olisiko aika ottaa "healthy scratch" osastolta sesongin aktiivisin Wallace sisään heittämään itseään likoon sarjan viidennessä jaossa.

Todellakin tätä paikallistakin ilmastoa haistellut Ling Bruins mallin Kingstonin yksi syvissä riveissä muistelluimmista gladiaattoreista ja tämä vielä tuota pelaajapoliittisten raja-alueiden vanhakantaisen jaon aikaa, joten Maritimer Ling Frontsissa Ontarion sydämessä ja mainitusti bucket on "barnissa" siiniviivalla O Canadan aikana.

 

[HardCore Hooligan]

Ensinäkin tarjonnasta lammen isot kalat Peluso sekä Neuber tulessa tahollaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja vahva panos bongattavaksi O:n ykkösottelijalta, mutta yksittäiset sivuun ja kahden vahvan joukkueen villin panoksia kunnioittavan sodankäynnin kimppuun.

Ottelevaan nostettu O:n aktiivisuuskuningas Wallace illan lopussa ajelee nälkäisesti Whalersin maalille ja juuri näin peliä kunnioittaen heitetään itseään likoon, joten kiistatta loistavaa roolin ottamista Wallacelta tunnelmaa sähköistäen ja kiitos tämän panostuksen isoja näyttöjä heittelevä Devane tulessa Spitsin Youngin kanssa helmeksi laskettavassa.

Seuraavasta aloituksesta Greenop pääroolissa ja raiteille virrassa osunut Mahalak tilauksen tehneenä postilaatikkona aikaisempien tapahtumien pohjalta, joten tässä pysähdyksessä loistavaa harmaudesta majakkana esiin nousevaa pyykinpesua tarjolle ja MacDermidin sekä Greenopin tullessa aloitukseen 4-3 ylivoimaan Whalersin puolelta peluutuksellisesti hämmentävästi Fletcher sekä Jenner penkillä.

Spits vei illan ja joukkuetason ilmeellään kenties käänsi ratkaisevasti nosteen itselleen kiekkojumalien edessä, mutta olisin odottanut kyllä vielä Velluccin vastausta suoraan seuraavasta aloituksesta tunteiden myös noustessa taas pienimuotoisesti pintaan penkiltä toiselle ja kaiken kaikkiaan kyllä maksukykyä sekä valmiutta taas testattiin molempien ryhmien kohdalta.

Lähentelee kuitenkin HCH:n näpyttelyn kohokohtaa ja viihdeosastolla illan linjuri Ryan Lachine heitti myös vahvan kädenjäljen tapahtumien mausteeksi.

 

[HardCore Hooligan]

Ei riittänyt Neuberin tuoma noste kääntämään sarjaa Majorsille ja näin ollen Brampton painoi jatkoon kohtaamaan Bullsin, joten tilaukseen veto Peluson sekä Mashinterin välillä piristämään tuota sarjaa ja kenties vaakakuppia Bramptonille vain tuomaan ammattijätkä Gregorackin ottelevaan tulevassa O:n finaalisarjassa.

Western Conferencen puolella siis huomattavasti tulisempaa ja tänään ohjelmassa tuo jälleen kerran odotusarvoltaan herkullinen Spitsin sekä Whalersin kuudes jako.
Tutuksi tulleena ratkaisumallina siivouskomeron suunnalta Spitsin apukoutsi D.J Smith sivuun ja samoin toistaiseksi määrittelemättömästi panostuksestaan postinkantajan roolia ottanut Greenop, mutta toivottavasti moppailu pysyy maltillisena ja Spitsin jatkaessa Greenop heti ottelevassa tulevassa räjähdysalttiissa Knights sarjassa.
Avautumisista Velluccin suunalta “I think Boughie and those guys are just stuck in the ’80s" ja tästä menneisyydesä elämisestä ehdottomasti arvostusta Spitsin penkin taakse, mutta vastavuoroisesti Boughnerilta omasta peluutuksestaan “The reason we put those guys out is to protect everyone" ja HCH:n näkökulmana edelleen rähinäosastolla kokenut monissa kiehuvissa liemissä keitetty Vellucci nukkui tuossa tilanteessa.
Toki varsinaisesti homman käynnistänyt Wallace sai merkittävästi vetoapua Whalersin maalivahti Hackettilta ja Boughnerin mukaan Vellucci tuon roolin ottamisen jälkeen oli Spitsin penkille huudellut Spits maalivahti Engelagen kolattavan seuraavaksi, mutta pysähdykseen vielä pureutuen HCH:lle tuosta Devanen sekä Youngin kohtaamisesta välittömästi mieleen Coxen sekä Rousen lähtö menneisyyden aarrearkusta ja kenties tässä vihansiemeniä on kylvetty niin syvälle ettei sarjan jälkeisiä kättelyjä nähdä.

Dubin sykkeessä Brandon heitti Tigersin kanssa bongattavaksi kolme lähtöä ja runkosarjan joukkuetason aktiivisin painoi 4-0 jatkoon, joten äärimmäisen oikeutetusta etenemisestä voidaan puhua ja rakenteen puolesta vaikka perinteisesti vahvasti O:n puolesta liputtaa lienee Don Cherry myös matkan jatkuessa liittyvän näkyvästi tukijoihin.

 

[HardCore Hooligan]

Todellakin näpyttelyn oikeuttavassa Greenop otti hysteerisenä mopin pyyhkäisynä tutun pakettiratkaisun viiden illan muodossa ja jälleen kerran miten visiiri voikaan vääristää kuvaa tapahtumista, mutta eteenpäin tältä osin katsoen liekö sitten tulokasosastolta Ben Dubois Spitsin ottelevassa tänään ensimmäistä kertaa panosten kasvettua ja tämäkin osaltaan voi poikia hyviä asioita illan polun varteen.
D.J Smith otti kaksi iltaa taistelleiden Knightsin Curcion sekä toisen Spitsin apukoutsin Jonesin perässä kolme iltaa ja (kuten tuleekin) Vellucci edelleen pysyy aitiossa, mutta viime kädessä tuohon Greenopin visiirinaamaiseen pelaajaa halveksivaan ratkaisuun liittyen olisiko juuri Mahalak Velluccin Spits aitioon huutelun pohjalta kolanut Engelagen yli tapahtumien edetessä mahdollisesti Spits päätyyn ja kaiken kaikkiaan Fletcherin ollessa kehässä olisi matkaan lähdetty suoraan aloituksesta puhtaasti ykköskorttien kesken.

Näin ollen lukiko Vellucci peliä sekä sarjaa HCH:n myös "sokeudellaan" alkuun yllättäen ja mielenkiintoisena piirteenä Windsorin syvien rivien silmissä tämä näyttäytyy Branchin haluna moppailla Whalers jatkoon yli vuosikausia häntä lähtölistoillaan sekä roolin ottamisillaan järkyttäneen ryhmän, mutta vetenä kiukaalle HCH kaivaisi tähän vielä esiin Jeff Kugelin kunniakierroksen ikuisena piikkinä Branchin lihassa ja seuraavaksi tosin Spitsin jatkaessa taistellaan häkissä tasaveroisissa asetelmissa tämän suhteen lähes yhtä paheellisen Knightsin ollessa vastassa.

 

[HardCore Hooligan]

Tilastollinen notkahdus sarjan loppuun ja lähdöittä edettiin tässä Spitsin viemässä, mutta todellakin panoksia kunnioittava sarja tässä sodittiin läpi ja kiitos "bullyhunter" Branchin myös pahaa makua suuhuu tästä parista.
Dubuis ei ottelevassa ja HCH:n tuntumalla 1991-syntynyt vakipaikan ensi kaudella napatessaan kerää koriinsa yli 15 lähtöä, mutta lähtölista katsauksessa ensimmäisessä OS illassa loukkaantunut primeikäinen Conor O'Donnell palasi tässä sarjassa kehään ja pyykinpesun käynnistyessä tulevassa Knights sarjassa tärkeä nappula Spitsin materiaalissa.
Kaiken kaikkiaan Vellucci onnistui taas kasaamaan hyvällä ilmeellä polkevan aktiivisuustasoltaan uskottavan ryhmän ja tulevaisuuttakin hyvä rakentaa Devanen toimiessa kokonaisuuden johtotähtenä, mutta oikeiden arvojen voittona runkosarjan aktiivisin Spits jatkaa keskiviikkona tämän kevään huomionarvoisimmassa sarjassa ja jo 80-luvulta kumpuavalla ylpeydellä kylmää koiranruokaa tässä ei todellakaan tarjoilla.

Todellakin isona kysymyksenä astuuko Yovanic viimein Kugelin saappaisiin ympyrän sulkeutuessa kentien juuri Windsorissa ja toisena kuinka pitkään kellot seisovat Rinaldon ajon sammutaessa Spits taistelijalta valot, mutta Greenopin ollessa sivussa tuon pelaajaa halveksivan moppailun seurauksena MacDermid operoi ykköskorttina ja näin ollen eiköhän kaverille uskottavuutta roolissaan tuomaan ommella lisää tikkejä kiitos Saltersin nyrkkien.

 

[HardCore Hooligan]

Dubin sykkeessä Rockets painoi jatkoon 4-2 yli Amerksin ja näin ohi tuo mahdollisuus sotatilasta lähtevään Amerksin sekä Chiefsin kesken, mutta kuitenkin taas kiekkototuutena jääkiekon voitto pelinä joukkuetason toiseksi aktiivisimman jatkaessa eteenpäin maksukykynsä todistaneena ja toisaalla keskinäisessään Giants sekä Chiefs menivät seitsemänteen peliin.

Giants lännessä kiistaton viihdeosaston nousukas 2000-luvulla, joka toki nyt omaan tasoonsa suhteutettuna ei missään nimessä suoritanut totutulla tasolla ja viime poimintarupeamaan kunniakkaat 100 lähtöä napsinut Giants rypi nyt aktiivisuustilaston pohjamudissa.
Todd Kennedy operoi ykköskorttina ja toki toivorikkaasti mahdollisen BC:n sisäisen Rockets sarjan voisi kuvitella muodostuvan melkoisen sähköiseksi, johon todellakin alueellisesti istuisi tuo 80-luvun kiekkomaisemasta ammennettu paluu kotitilan paskantuoksuiseen arkeen maksuvalmiuden pettäessä ja joka tapauksessa näistä ryhmistä puhuttaessa voimme aina lähihistoriasta turvautua Huntin sekä McEwanin tarjoamiin lähtöosaston sykähdyttäviin helmiin.

Eastern Conferencen puolella Hitmen sekä Brandon molemmat edenneet tappioitta ja lähtölistojen tasolla Rigby Burgart ei vielä Hitmenin ottelevassa panosten kasvettua, mutta edelleenkään importittoman listan Wheatiesin joukkuetasolla koriinsa poimimat 100 lähtöä eivät valehtele ja uskottavuutta menestyksen lunastukseksi on kasattuna joukkueen taakse melkoisesti.

Häkki taas kiekkoterminä vie aikamatkaajan 70 ja 80-luvun vaihteessa pääjunioriliigoissakin vielä nähtyihin kanaverkkoihin ja mukavasti näinä villeinä aikoina tämä "näppituntuma" hämmensi aikakauden tulisia keitoksia, mutta OJHL:n finaalisarjassa piristävässä kolmen lähdön perustason illassa huomionarvoisena poimintana Bladesin Simms tulessa Veesin McAllisterin kanssa ja liekö Kingstonia kuin Don Jackson arvostettavasti koiranruokakuppia hylkivät kiekkojumalat heränneet sarjan olessa nyt HCH:n edellisen 2-0 näpyttelyn jälkeen Kingstonille 3-2.