Kanadan junioriliigat 2011–2012 – what a gong show!

[HardCore Hooligan]

Spencer Metcalfe myös yliopistopolulle vetämään tietoa päähän ja pukeutuu U. of Prince Edward Islandin uniformuun jatkossa, mutta sivistyneitä kehiähän nämä ovat eläimellisen Major junior kiekon vastapainoksi ja tuskin myöskään Metcalfen rystyset joutuvat kovinkaan kovaa hintaa maksamaan tulevina kausina.

Tosin onhan siellä hiljalleen kattauksessa odotusarvoa niin ettei rajunpuoleiset tanssi-iltamatkaan poissuljettuja askelmerkkien osuessa ja Priority Selectionissa ohitetuksi Metcalfe tienasi mukavasti muutaman illan O:ssa, mutta hahmon kokonaiskuvassa Ontarion kehissä harmaata taapertamista ja Q:ssa tarttui iltoihinsa kuin viimeiseen oljenkorteen.

Tuotahan se olikin ja teki jätkä hahmostaan elinkelpoisen sekä haki rahat pois vieraalta maaperältä, mutta tulopuolella myös vetäminen Memorial Cupissa 2010 ja eiköhän siellä tosin Spitsin jätkät osuvasti kuittailleet.

Onneksi Branch ei kuullut ja onhan se kerrassaan sopimatonta, mutta eihän Metcalfe lähtötarinassaan ollut "Pepper" vaan ennakkoluulottomasti lähtöseikkailut kulttuurilähettiläs ja hintana toki tuo neljän vuoden karanteeni saarella.

 

[HardCore Hooligan]

Pysähdyksen suoma valokeila on ylivertainen mainospaikka ja aktiivisen hahmonsa mainostamisen turvin T-Birdsin Jake Doty vapaana Florida Panthersin mukaan, joten kyllähän tuossakin tarjotaan saumaan lyödä jalkaa ovenväliin ja hanskat voi suosiolla jättää koppiin.

Roolinsa ammattijätkä Doty Montanan Billingsin kasvatteja, mutta onhan kaupungissa nähty rähinäkiekon kukoistaessa myös Dubin joukkue ja ylitsepääsemättömässä junttiudessaan yksi nerokkaimmista pelipaikkakunnista Dubissa koskaan.

Lähtökultuuria lehmänkellojen kilkattaessa ja organisaatio majailee nykyiselään Kennewickissa (Amerks), mutta nälkäisesti Doty ajoi itsensä sisään Dubin ottelijakattaukseen ja kunniakkaasti keskittyi häkissä olennaiseen.

Toki kuumeisenako HCH taas äärilaidallaan hourii ja kaikkihan tietävät lääkkeen?

 

[HardCore Hooligan]

More Cowbell ja farmipoikaa maailmalle, joten Rocketsin varaustilaisuudessa ohitettu Jessey Astles etsimään onneaan Pittsburgh Penguinsin leireille ja vahvan kuvan jätti kyllä itsestään Dubin 2010-2011 lähtövirrassa.

Mainostaminen toimii ja ketä kiinnostaa hanskat kädessä neppaileva farmipoika, mutta tästä ei liene huolta Astlesin kohdalla ja paskantuoksuista läsnäoloa hienostelut unohtaen.

Entäs sitten 1992-syntynyt Dillon Houghton ja jätkä BCHL:n aktiivisuuskuningas 2010-2011, mutta kevätpuolella Tigersin mukana haistelemassa ilmapiiriä ja tykittääkö tämä jätkä ensi lähtösesonkiin itsensä maailmankartalle.

Kutsun käydessä ohjelmoituna koneena pysähdyksestä toiseen ja onhan tuo GA:n diggailu noloudessaan inhimillistävä piirre HCH:n kilvessä, mutta Houghton tehköön Kramerit ja tuottakoon sisältöä hurmoksellisessa nosteessa.

Tietänee myös tuon olevan ainoa tapa tehdä itsestään elinkelpoisen ja Astles tietää mikä poiki kutsun, joten yksinkertaista lähtömatematiikaan äärilaidan professorilta ja otetut aateloivat.

 

[HardCore Hooligan]

Kootenayn omistukseen kuuluva 1993-syntynyt Dylan Schellenberg valokeilaan ja missasi loukkaantumisen johdosta viime syksy training campin sekä alkupuolen lähtösesongista, mutta tuloksellisesti tehokasta suorittamista AJHL:ssä ja raivasi tietää kiini lähtöihin varteenotettavalla otteella.

Oma-aloitteellisuutta pitää löytyä tai jää kattoon roikkumaan, joten operoisiko Schellenberg sitten Dubin lähtömetsässä 2011-2012 ja varmasti täyttäisi koriaan vimmalla.

Aktiivisuuskuninkaat yleensä näitä uusia Major junior hahmoja, jotka tekevät lähtövirrassa itselleen nimeä ja taistelevat elinkelpoisuudestaan.

Dubissa Schellenberg sekä Houghton istuisivat kuvaan kuin hännänpurennalla nöyryytetty sika kokoritilälle, joten hihoja ylös, kypärä takaraivolle sekä punaviivalle äijäilemään ja hyviä asioita tapahtuu.

Farmipoikia vetävät maailman tuulet ja Astles lienee Penguinsin ottelevassa Oshawan Prospect turnauksessa, joka laskettavissa myös huomionarvoiseksi tapahtumaksi lähtöbongailijan kalenterissa ja Show´n Kings kutsunut mukaansa O:n Houndsin Michael Kantorin.

Illinoisin jätkä pohjoisessa ja 2009-2010 nojalla antoi odotuttaa jopa poikkeuksellisen villiä poimintatahtia, mutta hyytyi iltojen virrassa lähtökartan perusiskijäksi ja palasi toki valot yläkerrasta sammuttaneen Devanen kanssa takasin.

Omanarvontuntoa sekä luonnetta siis löytyy ja kuitenkin painotuksissa se terve epäluuloisuus, mutta ottaako potentiaalia hahmossaan kantava Kantor sädekehää O:ssa 2011-2012 ja Chad Thibodeau sekä David Brollin löytyessä myös ottelevasta riittääkö kaikille tanssikaveri?

 

[HardCore Hooligan]

Hype on katoavaista ja syvään unohdukseen on painunut tai itsensä painanut Sarnian Kyle Flemington, jota ei edes äärilaidan paroni HCH nostanut esiin varaustilaisuuden kaavailuissa ja todellakin aihetta huolestumiseen on.

Perustasolla tarttui kuitenkin iltoihin, oli silminähden aktiivinen sekä herätti pahennusta siivouskomerossa, mutta jotain olennaista jäi suorittamisesta sekä ilmeestä puuttumaan ja odotusarvoon nähden vaisun kuvan jätti itsensään hanskattomana 2010-2011.

Toki odotusarvo oli lähtötaivaissa ja HCH viitoitti jo tietä ottelijakuninkuuteen, mutta antaahan ottelijalistaus 6´7/225 luvan odottaa ihmeitä ja jätkän pitäisi raivosta puhkuen syödä elävältä jokainen vastaantulija.

Patrioida häkissä kuolaavana mielipuolena, jota kartaa roolinsa sitoutuneinkin soturi ja puolustuksen puheenvuorossa onhan Flemington itse kunniaakkaasti roolinsa ammattijätkä.

Tappaminen siihen vetämiseen pitäisi kaivaa jostakin ja olihan se säälittävän hengetön esitys O:n lähtövirrassa Spitsin Kassianin kanssa, mutta ei nyt hylätä jätkää kitisevien visiirinaamojen armoille ja kyllä Flemington sen oman Prospect Camp kutsunsa ansaitsisi.

Toimintamalli olisi selkärangassa ja kintaat eivät kauan käsissä pysyisi, mutta tärkeimpänä O:n 2011-2012 pysähdyksissä pitää taistella raivokkaasti omasta tulevaisuudesta sekä heittää kaikki likoon hintaa kyselemättä ja armoa tuntematta revittävä päänahkaa lähdön suomassa valokeilassa.

Toki onko sitten Flemingtonista tähän ja ikäluokasta Alex O´Neil siellä patsastelee jalka Show´n oven välissä puhtailla lähtöansioilla, mutta onhan tuo Branchin kiusaaminenkin ansio ja silläkin osastolla jotakin hyytävän veretseisauttavaa tulemaan.

K-18 leima äijään ja nimi huudetaan varmasti 2012 jämäkierroksilla.

 

[HardCore Hooligan]

Coltsin 1992-syntynyt Mitch Bennett myös vedenjakajalla ja kunniakkaasti lähtövirrassa pakista laitaan sekä rystysissä roolin leimat, mutta puhutteleva ilme pitäisi pakettiiin kaivaa jostakin ja lähdön suomassa valokeilassa heitetyn hahmon mainostamisen tulisi herättää kiinnostusta.

Toki kannettu rooli pelin vaativin, kuluttavin sekä eniten luonnetta kysyvin, joten onhan se haastavaa kaivaa lisävaihteita tai napin painalluksella repiä päitä irti liukuhihnalta.

Kaikki likoon ja ei nyt haeta tässä vähättelevää sävyä, koska Bennett kuitenkin vetää roolissa maailman toiseksi painoarvoisimmassa kiekkoliigassa ja luovuttaa verta paidan kunnian puolesta.

Tuota enempää ei tässä pelissä voi vaatia ja olisiko ollut enemmän äärilaidan kampanjoitsija HCH:n nostatuksessa vetäessään Spitsin tai Knightsin paidassa, mutta pää ikipimeyteen ja maineteoista puhutaan vielä lähtöikuisuuden.

Näin se menee ja kilipäät ansaitsevat taivaspaikkansa, mutta eihän Bennett myöskään tässä mielessä keskitien harmaudessa taaperra ja yksiulotteinen mukavuus tuhoaa värikkään haastellisuuden.

Saahan sitä toki myös roolissa nykypäivänä kerättyä rahat pois opiskeluun ja kellokortti ei välttämättä kummittele kulman takana Ontarion sotureilla, mutta tästä tiestähän puuttuu veri, hiki, kyyneleet sekä lohduton kaljantuosku ja "It's not my parents fault their son is an idiot".

Näin Marc Laforge maalaili aikanaan ja tuota tematiikkaa vain kierrätykseen nykypäivän O.ssa.

 

[HardCore Hooligan]

Coltsin sekä Sarnian paidoissa O:ssa operoinut Dean Pawlaczyk poiminut taustalla jopa vimmaisella otteella ja tehnyt itsestään aktiivisuudellaan sekä sitoutumisellaan elinkelpoisen O:ssa, mutta ei aivan tuollainen kenet tahansa ottava luupäinen "Gamer" tai räjähdysalttiudestaan tunnettu kartettu "Gonger".

Kunniakkaasti vetää muutaman vaihdon iltaan roolissa ja ei neppaile epäolennaisuuksien suossa, mutta tälläkin jätkällä primekausi aikaa nostaa hahmonsa uudelle tasolle ja samalla väistämättömästi hiekka valuu loppuuun tiimalasista.

Äärilaidan urasuunnitelija HCH:n ohjeistuksena Michiganin jätkälle armotonta itsensä likoon heittämistä sekä raivokasta veren luovuttamista tilauksen koosta välittämättä, joten hahmoon kiitoksena ainakin elämään jäävät kulttileimat ja naamari uuteen uskoon tienatun kehäuskottavuuden tunnuspiirteenä.

Saattaa siinä O:n lähtövirran viidearvollistamisen lomassa joku kiinnostua aktiivisesta mainostamisesta ja toki onnellisten lähtötähtien alla edetessä saattaa osua jopa kauppa vaikkapa Spitsin tai Knightsin paitaan, jolloin suoritetaan mittasuhteiltaan jo aivan eri näyttämöllä kuin Sarnian paidassa ja edes repaleisesta Show´sta ei löydy montaa kulttuurillisesti vahvempaa keskittymää.

Jenkkijätkä ohi kunniattoman NCAA polun opettelemaan ammattilaiskiekon lainalaisuuksia häkistä yöhön ja täältä ikuisuuteen O tarjoaa ehdottomasti parhaan oppimisalustan tuohon.

 

[HockeyNator]

Vähän myöhässä kommentoin tätä Määtän yllätyssiirtoa. Londonissa odotettiin Grigorenkon varaamista, kun Hunterit ykkösvarauksen hankkivat. Mediaseksikästä valintaa odotettiin mediaseksikkään siirron jälkeen. Sitten yksi Dregerin twiitti ja eräs suomalainen nousee todennäköiseksi valinnaksi. Näin kävi ja Hunterit pitivät Määtän valintaa 90% varmana ja jättivät 10%:n todennäköisyyden Grigorenkon valinnalle, jos Määttä päättäisi jäädä Suomeen. Määtän valintaa puoltavia syitä olivat Londonin tarve kiekolliselle pakille, 2-3 vuoden palvelusaika verrattuna Grigorenkon vain mahdolliseen yhteen kauteen ja epävarmuus Grigorenkon tulemisesta (seura hankaa vastaan + sopimuksen irtisanomissumma). Näillä näkymin Quebec Remparts Patrick Royn johdolla on saamassa lottovoiton ison venäläisen muodossa.

Jos vielä jatkaa näiden kahden vertailua niin fanien puolelta saattaa tulla negatiivista palautetta Määtän valinnasta, kun seuraan olisi ollut tarjolla todennäköinen tähtipelaaja, jota perinteisessä menestyjäjoukkueessa ei ole pariin vuoteen ollut. Menestyskin on jäänyt vaisuksi sitten edellisen tähden, Tavaresin, hankinnan kaudella 08-09, jolloin seura luopui isosta osasta tulevaisuutta vain pudotakseen konferenssin finaalissa. London on huippuorganisaatio, joka on pystynyt menestymään vuodesta toiseen hyvällä draftauksella ja sekä GM että valmentaja Hunterin taidolla. Odotukset ovat korkealla parin kuivan vuoden jälkeen ja Määttään kohdistuu kovat paineet, jos katsoo pakkiosastoa, jossa hän on paperilla paras kiekollinen puolustaja.

Yleisön paine joukkueen menestymisestä/Grigorenkon valitsematta jättämisestä, Hunterien odotukset kiekollisesta liideristä ja eurooppalaispelaajien kohtelu (vain S. Kostitsyn ja Namestnikov onnistuneet heidän aikakaudellaan 2001->), suomalaispelaajien aikaisempi menestymättömyys Kanadan junnuliigoissa, scouttien odotukset top20-varauksesta 2012-draftissa ja Määtän itselleen asettama paine valitsemalla Kanada turvallisen Suomen sijaan… no, timanttien sanotaan syntyvän kovassa paineessa.

Ominaisuuksiltaan sanoisin Määtän olevan varsin raaka, joka tarvitsee hiomista ja jolla on runsaasti varaa hioa peliään. Pelaaminen on erittäin kypsällä tasolla kiitos huippuluokan älykkyyden, joka mahdollistaa nopean sopeutumisen ylemmille pelitasoille ja toivottavasti myös uuteen asuinpaikkaan. Vaikka Määtällä ei heikkouksia ole niin lähinnä luistelussa ja esim. kiekonkäsittelyssä ja hyökkäyspelaamisessa on parannettavaa, mutta parasta on se, että Määtällä kehittymisvaraa on valtavasti. Suomessa Määttä olisi varmasti saanut enemmän yksilövalmennusta, mutta Londonissa hän saa yksityiskohtaisempaa oppia vanhoilta NHL-veteraaneilta.

Hieman epäilyttää tämä siirto, mutta draftia ajatellen tämä vaikuttaa tällä hetkellä positiiviselta. Esimerkiksi Tommi Kivistön osakkeet nousivat aikanaan top-kympin tuntumaan hänen siirryttyään Red Deeriin. Parin ensimmäisen kuukauden rankkaukset perustuvat pitkälti odotuksiin, jotka Kivistön osalta olivat kohtuuttomat ja Määtän osalta ovat noin sijan 15 paikkeilla kovatasoisessa ikäluokassa. Arvioisin, että parantaakseen osakkeitaan Määtän tulee nousta ykköspakkipariin, pelata lähemmäs 30 minuuttia pelissä ja ennen kaikkea nousta joukkueen tarvitsemaksi kiekolliseksi liideriksi. Jarred Tinordi on ennakolta yksi parhaista puolustavista puolustajista OHL:ssä ja on hyvä vertailukohta Määtän taidoille. Tinordi on ennakolta se ykköspakki, joka Määtän olisi ohitettava syvyyskartalla parantaakseen osakkeitaan noin top-kymppiin. Se ei ole mahdoton tehtävä, kun Määttä on paljon puukäsi-Tinordia monipuolisempi.

Draftiosakkeita huomioiden vaaran paikka on siinä, jos Määtästä ei kehkeydy odotettua ylivoimanpyörittäjää (huom. onko odotukset liian korkealla, scouteilla tai minulla?) ja joku toinen joukkueen pakki nousee Tinordin rinnalle ykköspariin ja erikoistilanteiden luottomieheksi. Ensimmäisellä kierroksella varattavat puolustajat pelaavat pääsääntöisesti joukkueidensa ykköspareissa isoja minuutteja kaikissa tilanteissa. Nuo ovat kovia vaatimuksia vielä 16-vuotiaalle eurooppalaiselle puolustajalle uudessa ympäristössä ja kovien paineiden alla. Suomeen jäädessään ja nuorten MM-kisoissa onnistuessaan sanoisin Määtän olevan lähes varma ykköskierroksen varaus, mutta täytyy olla iloinen pojan rohkeasta ratkaisusta jättää tuttu ja turvallinen kotiseutu taakseen ja mennä mittauttamaan tasonsa isoon maailmaan. Pidän mieluummin Määttää lähtökohtaisesti kakkoskierroksen varauksena ja annan hänen yllättää positiivisesti, jos hän pystyy pelaamaan koko kauden ykköskierroksen varauksen arvoisesti, kuin asettaa häneen epärealistia odotuksia. Kyseessä vaikuttaa olevan pelaajatyyppi, joka sopeutuu uusiin peliympäristöihin nopeasti ja hiljentää mahdollisen kritiikin vielä nopeammin saaden tämän viestin näyttämään tyhmältä. Onnea matkaan!

 

[HardCore Hooligan]

Onko sitten Jamie Wise nähty O:n lähtövirrassa ja OA ruutu saattaa olla työn ja tuskan takana, mutta heittäähän tämä jätkä itseään likoon kuin soturi ja painaa kovaa duunia pelipaikkansa puolesta.

Petes heitti aikanaan parin kurinpidollista näpäytystä taistelijalle ja jätkä kävi vetämässä pakettia kasaan kotimaisemissa, mutta tämähän merkki vain ammattiylpeydestä sekä Ontarion "Gonger" perinteiden vaalimisesta ja onhan Wisen hahmon länsäololla väkisinkin jotain tarjottavaa.

Muutaman vaihdon yökiitämiseen taipuvainen jätkä ja ilman rooliin sitoutumista sekä hanskatonta selkärankaan Wise kenties kyynelehtisi jossakin lasiin ja kiroisi menetettyä saumaansa ylhäällä.

Toki varmasti ottaa roolia myös kopissa ja nuolee haavansa sekä nielee kaiken kitisemättä, joten alkaahan se OA ruutu tuntua todennäköiseltä ja ei tarvitse olla lammen isoin kala ottaakseen illan pakolliset tanssit pois.

Vedettiinkö sitten turhan raadolliseksi ja ei tässä suorittajaa mustamaalata vaan arvostetaan jätkän hakeutumista pois keskikaistan harmaasta ahdistuksesta, joten hyvällä tuurilla joku perinnejengi haluaa sopivasti kolhiintuneen veteraanin luomaan henkeä ja katsomaan eurojen sekä juniorien perään.

Huhuosastossa Otters Hamiltoniin sekä Troops North Bay´hin ja toteutuessaan tuskin kukaan vastustaisi edes Eriessä tai Bramptonissa, mutta sitten pitäisi vielä saada sijoitettua Missy sekä Saginaw johonkin järjelliseen paikkaan ja toki onhan siinä nyt kattauksessa pari ylimääräistä joukkuetta riippakivenä.

Toki nykykuvassa veisi pelipaikkoja odotusarvollisilta ja aikanaan riitti hyvin rooleja vaikka vedettiin pienemmällä joukkuemäärällä.

 

[HardCore Hooligan]

Toki aina mainostaminen ei johda kasvavaan myyntiin ja Ottersin Brett Appio tyylipuhdas väliinputoaja, mutta onhan tämäkin jätkä ollut O:ssa aktiivinen poimintakorinsa täyttäjä sekä kiistatta rooliinsa sitoutunut soturi ja kuitenkaan hahmo ei vain potki tai puhuttele.

Rooli OA ruudussa kiven takana ja olisiko Mississaugasta kotoisin olevan Appion sittenkin pitänyt panostaa boxlaan, mutta siellähän ei tehdä rahoja opiskeluun ja tuskin jätkä tuollaista mietti löytäessään nimensä ylösjäävien listalta 17-vuotiaana.

Major junior kiekkoa ja onhan Appio luovuttanut verta, astunut esiin sekä heittänyt itseään likoon, mutta tästä huolimatta hautautunut taustakankaan perusiskijäksi ja tasan eivät käy onnen lahjat lähtövirrassa.

Onko sitten tanssit tanssittu vai saako lisäelämän O:ssa, mutta 20 otettua 2009-2010 runkosarjaan kova poimintanäyte nykyilmastossa ja mikään turhanpäiväinen haukottelija ei tuollaisella antaumuksella raivaa tietään kiinni lähtöihin.

Toki HCH ottaisi ennen Wisen oksentelemaan luistimiinsa ja jälkiviisasteluna enemmän rähinavaihdetta, helmiä tai värikynää, mutta ei myöskään Appiolle osunut kannettavaksi ne sykähdyttävimmät paidat ja kipinän riittäessä annetaan Ontarion jätkälle sauma yllättää äärilaidan ylituomarin.

2021 äijä tahkonnut varjoissa kuin syvävesisukeltamisen kuningas ja on nuhruisen kiekkoammattilaisuuden ilmentymä puuttuvine hampaineen, mustine silmäkulmineen sekä krapulaisine olemuksineen, mutta ei tässä ole tarkoitus naureskella Appion haudalla tai naulata ovea umpeen edestä ja paikkajaossa ensin lähtevät eurot, sitten rajanylittäjät dropoutit sekä viimeisenä vasta Ontarion taistelija Appio.

 

[HardCore Hooligan]

Spitsin paidassa OA kautensa päättänyt sekä itsensä hautaan saatellut Jake Carrick siirtyy T-Bayn maisemiin ja vetää jatkossa Lakeheadin paidassa yliopistopolulla, mutta loihan tämäkin jätkä nimeensä hanskatonta odotusarvoa O:n lähtövirrassa ja heitti jo 17-vuotiaana Houndsin paidassa muutaman mukaansatempaavan helmen.

Äärilaidan tulevaisuusanalyytikko HCH odotteli jätkästä tuollaista luupäistä "Gameria", joka heittää itseään likoon tilauksesta tilaukseen sekä takuutyönä viihdearvon kattoon ja ei ollut hahmossa iskukykyä aivan näihin saappaisiin.

Taustakankaan perusiskijäksi jäi lähtötarinassaan ja pääsi toki kantamaan Show´n paitaa prospect matseissa sekä esiintymään hanskattomana, joten ei tässäkään mielessä joudu aivan tyhjin käsin poistumaan hiekan valuttua tiimalasista ja tuskin kuullaan sen kummemmin tästäkään jätkästä enää.

Varjothan tässä häviävät ja toki ei ole vaikkapa O:n jälkeen CHL se hohdokkain vaihtoehto kartalla, mutta tuon ei tulisi olla kysymyksenasettelussa päällimmäisena vaan Major junior kehissä hankitun ammattiylpeyden ja pohjalta ylöspäin.

 

[HardCore Hooligan]

Mike Mascioli veti OA kauden pakettiin Bullsin paidassa ja O:n veteraanin nimeä ei ainakaan vielä löydy CIS:n ryhmien listoilta, joten ottaisiko nöyrästi hissin alas kohden varjoja vai lyökö yksiselitteisesti luistimet naulaan ja toisesta näkökulmasta full scholarship olisi pelattuna sisään.

Näin siis opinto-ohjaajien sekä koulutusohjelmien aikakaudella ja häilyväinen höyrypäähän Mascioli terävimmillään Rangersin paidassa oli, joten otti tarinassaan tuon rauhoittumislomankin organisaatiolta sekä herätti railakkuudellaan pahennusta siivouskomerossa ja sähköisestä räjähdysalttiudestaan tämä jätkä muistetaan.

Toki tanssi myös tanssinsa ja piiskasi huippupiikissään itseään vimmalla kiinni lähtöihin, joten hahmon tunnuspiirteiltä istuisi varjoihin kuin biitti lähtöfanaatikon huuleen ja painamaan itseään jonkun kaupungin liekehtivänä kehähäirikkönä paidan kuninkaaksi.

Toki aika lienee ajannut näiden syvien vesien tulkitsijoiden ohi ja niitä muutamia dollareita ei ole pakko repiä irti mistä sitten saakaan, mutta luotiinhan siellä paitojen, kaupunkien sekä nuhruisten liigojen sankaritarinoita aikoinaan ja kunniakkaasti vain muutamien dollarien tähden.

Näkökulmissa CIS:n ryhmät täynnä 3-4 kauden Major junior kokemuksen omaavia 20-23 vuotiaita ja 90-luvulla pääsääntöisesti vielä ilman NCAA:n scholarshipia jääneitä Jr.A:n jätkiä, mutta Masciolin hahmon yhteenvedoissa jätkä vetänyt Memorial Cupissa Rangersin paidassa ja O:n oman aikansa yksi värikkäimmistä jätkistä.

Tämä on paljon ja pois sieltä keskikaistan yksiulotteisesta harmaudesta.

 

[HardCore Hooligan]

HCH nosti 2010 O:n Priority Selectionin ykkösnimeksi Grant Syretten ja lisää odotusarvoa hahmoonsa ladaten taisteli 2010-2011 Midget kehissä kasaan 162 minuuttia uskottavuutta 27 illassa, joten omaako valmiudet nousta kiinni O:n lähtövirtaan ensi poimintarupeamaan ja jätkä Missyn neljännen kierroksen varaus.

Toki 1994-syntyneistä Spitsin varaus Ty Bilke operoi jo viime lähtösesonkiin Jr.B:n häkeissä ja eiköhän näiden jätkien keskinäinen tasonmittaus nähtäne vielä O:n pysähdyksissä, joten vaikka hysteerikot kirkuisivat ja lähdönvastaiset tahot liputtaisivat pehmeiden arvojensa puolesta on hyvä nähdä koneiston tuottavan uusia nousevia ottelijatyyppejä.

Hanskattomilla panoksillaan sekä sitoutumisellaan nämä jätkä tekevät itsestään elinkelpoiset O:ssa ja myös mahdolliset urat itselleen siitä eteenpäin, mutta Syretten kohdalla training campilla sekä treenimatseissa pitää tapahtua ja eiköhän jätkä tiedosta tämän sanomattakin.

Vakiroolissa operoiden yli 20 koriin sekä Mathers, O´Neil ja Zweep korttiin, joten 2012 huudetaan taas nimi Syrette ja tuonhan pohjalta huudettiin jo ensimmäisellä kertaa.

Perustotuuksia äärilaidalta ja miten sopeutuu sitten pohjoisen Soo´n jätkä Greater Toronton maisemiin, mutta kiekkoa, ottelemista sekä bilettämistä se lienee sielläkin ja silmäkulmat mustina uuteen päivään.

 

[HardCore Hooligan]

Toki onhan pohjoisen Jr.A:n NOJHL kattaukseltaan nykyään vaisua hiippailua ja ei soisi liigan osuvan Syretten sijoituspaikaksi, jos paikkaa ei ylhäältä aukea ja ottelijana kehitytään tehokkaimmin O:ssa.

Muualla ryvetään Game ikeen alla ja vedetään maltillisilla aktiivisuuksilla, mutta puhuttiinhan etteivät Southern Ontarion jätkät kestäisi maisemissa iltaakaan ja liekehtivissä halleissa ei todellakaan värjötelty lähdöttömässä kylmyydessä.

Tuo jäänyt 90-luvulle ja harmaudessa vaelletaan myös Eastern Ontarion Central A:ssa, jossa ei myöskään nykyisellään luoda ottelijan kannuksia tai otella itseään alueelliseksi legendaksi.

O:n lähtövirtaan sekä mainospaikoille on päästävä ja onhan lähtökuultturi muovautunut uusiin uomiin, mutta kärsijänä viihdearvollisesti Jr.A:n liigat ja olihan etelässä Metro A:n kuolinkellot 1998 lähtökulttuurillisen alamäen alkua.

Toki pohjoisessa enemmän parkakansan kylätappeluja jäällä ja etelässä sitten tyylipuhdasta viihdyttämistä sekä vuoropuhelua lähdönjanoisen yleisön kanssa, mutta vakikasvoista pitkälti samat hahmothan siellä pyörittivät sitten Show´ta kesällä boxlassa ja kyllä 15 vuotta syväjäädytettynä ollut fanaatikko pettyisi OJHL:n iltaan eksyessään.

Ei valoisalta näytä myöskään Northwesternin suunnalla ja SIJHL saa nyt ainakin itsensä tällä tiedolla jaloilleen 2011-2012 poimintarupeamaan, mutta ei siellä katoissa odotusarvollisesti mitään roiku ja hanskattomien sankaritarujen kirjoittaminen toiveunta.

Mainitusti O:ssa Raine, Sefton sekä Restoule alueelta ja kenties Syrette pääsee matkaamaan hiljalleen kuihtuvan organisaation mukana T-Bayn maisemiin?

 

[HardCore Hooligan]

Ontarion Jr.B:n liigoista vain Southwesternin sekä Golden Horseshoen alueilla operoiva GOJHL varteenotettava sekä kilpailukykyinen ponnahduslauta O:n askeihin ja lähtövirtaan kiinnipääsemisestä puhuttaessa ehkä jopa lyö painoarvoisuudessa Jr.A:n OJHL:n.

Toki vaikkapa Spits tai Knights peluuttavat alhaalla vetäviä jätkiään pääsääntöisesti lähikulmilla GOJHL:ssä ja tämän jälkeen tuleekin tasollisesti suuri pudotus muihin Jr.B:n liigoihin, mutta ei niissä myöskään vedä luistelutaidottomia lahoaivoja tai ikipimeydessä vaeltavia puukätisiä pakkohoitopotilaita vaan melkoisen maltillista hiippailua ja viihdearvo räjähtää pilviin vain satunnaisesti.

Kulttuuri epätasapainossa ja ketä kiinnostaa väkivallaton Jr.B:n /Jr.C:n kiekko sydänmailla, mutta farmiliigojahan nuo kaikki kokonaiskuvassa ovat ja eivät haise Show´n rahat pohjalla Jr.C:n kehiin asti.

Eastern Ontario Junior C:n luolissa polki myös Francis Wathier ja näki "Bush league" kulttuurin aitiopaikalta, mutta O:n Priority Selectionissa ohitettuna vapaana sisään Q:n askeihin ja lähtökohtiin suhteutettuna nuo muutamat illat melkoinen jättipotti uraputkessa.

Ainahan näitä on ollut ja tulee nykyäänkin, mutta tuo Game lähdöstä myrkky kulkeutunut median valokeiloista kaukaisiin Jr.C:n häkkeihin asti ja tuskin olisi keneltäkään pois jätkien vanhaan malliin rähistessä, riehuessa sekä sekoillessa syvällä luolastossa.

Hyvää viihdettä halliin eksyneille ja kaljakin maistuisi paremmalta.

 

[HardCore Hooligan]

Ja eihän tuolla Jr.C:n luolissa myöskään NCAA:n scoutteja paikalla, joten ei luulisi olevan tarvetta pitää yllä salonkikelpoista julkisuuskuvaa tämänkään puolesta ja kunhan lauantain matseissa itse kehässä ei nyt ole ne hallin kännisimmät tyypit.

“I’ve also been told how much the fans enjoy tough, blue-collar hockey, and that's what I intend to bring to the ice every night."

Näin Lakehedin yliopiston listoille iskeytynyt James DeLory ja onpahan tuossa kommentissa ristiriitaa kerrakseen, mutta ottelihan DeLory Gensin paidassa hyvän nimen itselleen ja O:ssa terävimmillään varteenotettava lähtöhahmo.

O:n jälkeen kolusi pari poimintarupeamaa ammattilaiskehiä ja saanee Thunderwolvesin paidassa vetää itsestäänselvästi pakkina sekä pääsääntöisesti kintaat kädessä, joten vähän näennäistä äijäilyä, kovistelua sekä silmiin tuijottelua ja syvällä CHL:ssä piti viedä asiat loppuun asti kuten O.ssa.

Ei tainnut maistua, roolin kovuus painoi, Show´n loisto lipui kauemmas tai sisään pelattu scholarship yksiselitteisesti houkutteli, mutta onhan 6´5/225 ottelijana listattu DeLory joka tapauksessa kova jätkä ja kenties vielä vain tarpeeksi järjissään miettiäkseen omaa tulevaisuuttaan.

Toki T-Bayn fanikunta linjattu oikein ja onhan se kova myönnytys mennä Jr.A:n/Jr.B:n sijasta yliopistojengin matsiin, jolle perinteisesti oma erillinen kannattajakuntansa ja eihän alueella vedetä edes lähtötakuut antavaa boxlaa.

 

[HardCore Hooligan]

Toki ainahan kaivettavissa vastakohtia ja vapauttakaa nyt joku Murray Free nuhruisen ammattilaiskiekon kirouksesta, mutta jätkä esiintyy pohjamudissa FHL:n New Jersey Outlawsin paidassa 2011-2012 ja tunnetusti HCH äärilaidallaan fanitti hahmoa jo Jr.A:n askeissa.

Pakkohan sitä on painaa vain muutaman illan O:n kokemuksella ja NCAA meni O:ssa sekä CIS Jr.A.n kehissä, mutta kiekkomatematiikkaa tämäkin ja kaipa sitä pitää joskus heittää pyhiinvaellusmatka Campbellfordiin jätkän kunniaksi.

Olennaisuuksiin palaten onko sitten Boughner taas Spitsin vastuullinen poiminnan käynnistyessä ja lähtömatematiikalla takuuvarmasti roolia tarjolla ottelevassa, joten Bilke tekee sen vavisuttavan sisääntulonsa lähtövirtaan ja itsensä kokoonkasannut Dunning poimiin kaiken irtilähtevän.

Kulttuuri palaa ja "Sin City" elää, mutta eihän Boughner (Jr.c+Show) mikään pelastaja ole vaan tunnustettu elävöittäjä, joka heittää syöttiä ja nälkäinen nappaa.

"Barn" pystyyn sekä räkää päälle ja kulttuuria tuntemattomat sekä huumorintajuttomat ihmettelemään, joten Blair Stayzer paidat niskaan ja parkkipaikalle kippaamaan.

Väkivaltaviihdekeskus se voimavara ja ei tarjoa Ontario tai sivulaiseessa Kanada tai Quebec hurmoksellisilta mittasuhteiltaan vastaavaa lähtöfanaatista keskittymää ja WCHL:n klassikkotarinoita suosittelee äärilaidaltaan HCH.

Ei siis Western Canada vaan Windsor City ja eikö kuitenkin pehmeiden arvojen aikaudella olisi syytä pelastaa Free, joten scholarship käteen sekä jätkä harmauteen ja "ei kunnioittanut, ajoi päähän, osui polviin" itkuvirsi tuohon perään.

 

[HardCore Hooligan]

Tunkeuduttaessa lännen puolelle kyllähän perinteisessä Jr.A:n rähinäliigassa SJHL:ssä surullista lähtökuvaa 2010-2011 ja historiantutkija tukehtuisi lähdöttömyyteen nykykuvaa tarkastellessaan, mutta kruununa malttillisen aktiivisuustilaston jototähtinä 1990-syntyneitä saalistajia ja tuohan kuin kuoleman kosketus.

Toki primeikäinen Kramer tyhjensi pöydän Dubissa ja hurmoksellisella otteellaan poikkeustapaus, mutta länteenkin viime lähtösesongiksi pesiytynyt lähdönvastainen kosketus sai heti otteen SJHL:stä ja nöyrtyikö väkivaltapitoinen preerialiiga näin helposti?

Tietysti laskusuuntaahan se on ollut sitten 80-luvun täälläkin ja onhan kosrostuneesti Saskatchewanissa illat olleet hengissäselviämistä enemmän kuin voittamista, mutta mikä pyhittää sekä viihdearvollistaa enemmän ja myyttisen verenvuodatuksen ympärilla ei mitään muuta kuin ikuista preeriaa.

Tarinat elävät sekä iskevät takaisin ja yllätyksellisyyden huipentumana pöytään "Dr Hook" Saskatchewanista, joten ohi Ontarion "Gonger" teemojen preerioilta tuulee ja silmiä tavoitellaan.

Joskus Showssakin säväytettiin äärilaidan hahmoilla ja miten reagoi 2011-2012 SJHL täydelliseen pohjanoteeraukseen?

 

[HardCore Hooligan]

BC:n BCHL taas kärvistelyt pitkään ja ajautunut kauas lähtörikkailta juuriltaan NCAA mielistelyssään, mutta 2010-2011 kiistatta valoa lähtötunnelissa ja lukuisia Dubin pudokkaita tai OA jätkiä lähtölistoilla.

Oliko purevien hahmojen tuomaa tekohengitystä ja ei kyllä edelleenkään kannata mennä BCHL:n iltaa hakemaan lähtöseikkailua vaan kyllä tuo todennäköisemmin osuus Dubissa, mutta onhan tämänkin liigan maine vertatihkuva ja lakaistu vain maton alle.

Mistä sitten antaa vaikkapa Rigby Burgart hanskattoman elonmerkin itsestään vai hautautuuko kotitilan paskantuoksuiseen arkeen, mutta esiintynyt lähtötarinassaan hanskattomana Memorial Cupissa ja kyllä siinä luupäinen karjukin röhkii kunnioitustaan.

2011 Show`n ykköskierroksen varaus Jamie Oleksiak jättää yliopistomaailman taakseen ja siirtyy vetämään Saginawin paitaan, joten jätkä vakavastiotettaviin kehiin mittaamaan tasonsa ja 6´7/240 listaus pakottaa partioimaan sekä yliopistopojan leima vetää kyllä pohkeille koputtelijoita puoleensa.

Eli onko isosta pojasta pelaamaan vai onko jättiläiskokoinen hiiri, mutta illat kertovat ja otetut paljastavat.

 

[HardCore Hooligan]

Dubissa T-Birds kaupannut sisään ensi lähtösesongin OA jätkän Cason Machacekin ja luotettava lähtökartan peruspoimija, joka tehnyt sitoutumisellaan sekä aktiivisuudellaan itsestään elinkelpoisen Dubissa ja ei kuitenkaan varsinaista hanskattoman suorittamisen tähtiloistoa tässä jätkässä.

Toki yhdessä Dotyn kanssa poimien tuottavat lähtökoriin 40-50 lähtöä ja ei jää liiemmin kattoon roikkumaan T-Birdsin vetäessä, mutta tylsyyden sekä harmauden karkoittamistahan tämä on ja pyykinpesun käynnistyessä pitää olla pesijöitä ottelevassa.

Kuumenevat illat täältä tullaan ja hyvä pitää Machacek aktiivisessa poimintakuvassa, mutta onko kyseessä yksi kausi vielä sekä sitten vetämään tietoa päähän vai lähteekö hoitamaan itseään pillillä ruokittavaksi vihanneksi syviin varjoihin?

 

[HardCore Hooligan]

BCHL:ssä junnuputkensa päättivät myös Dubin lähtövirrassa nähdyt Tyler Matheson sekä Taylor Orser, joten onko elämää otettujen lähtöjen jälkeen ja HCH:n tulkinnalla eivät taida jätkillä illat riittää scholarshipiin.

Toki saattaa olla takataskussa tai teurastileillä, mutta Mathesonilla oljenkortena boxla ja onko sitten hahmossa voimaa nousta NLL:n lähtövirtaan?

Primeikäisenä sisään Dubin sykkeeseen ja veti roolissa vaikka ei säväyttänyt, mutta kova jätkä äärilaidan lähtögurun suosituksilla ja teki itsestään elinkelpoisen ylhäällä.

Orser vielä enemmän puskista primeikäisenä ylös ja painoi pysähdyksestä pysähdykseen sekä elätti itsensä aktiivisuudellaan, mutta ei nyt jää historiaan elämää suurempana lähtönimenä ja onko hahmossa sitten vielä potkua?

Nämä näitä unohdukseen painuvia Major junior täsmäiskijöitä ja eihän kukaan olisi huomioinutkaan ilman HCH.n omistautumista, mutta pisin matka on penkiltä aloitukseen ja vain tämän taivaltanut ymmärtää.

Roolissa roolin ehdoilla ja saa siitä nauttiakin!

 

[HardCore Hooligan]

Dubissa 1992-syntynyt Brandon Underwood liikkunut Patsin vahvuuteen ja tehnyt itseään tykö jo kolmen lähtösesongin ajan Dubin lähtövirrassa, mutta ei missään nimessä lunastanut luomaansa odotusarvoa ottelijana ja nyt primekaudella sauma iskeä takaisin.

Tai sitten alkavat naulat iskeytyä arkkuun uraputkessa ja perusharmauteen vajotessa edessä siintää vain CIS, joten raivokkaasti takomaan nimeä tietoisuuteen ja aktiivisesti mainostaen kauemmas kuoleman kosketuksesta.

Olkoon tämä uusi alku ja tie vieköön laitaan sekä yli 20 otetun poimintarupeamaan, mutta tuo varmasti läsnäolollaan mausteen Saskatchewanin hivenen väljähtäneeseen keitokseen ja illat villeiksi.

 

[HardCore Hooligan]

Lähtötarinassaan jo kertaalleen hanskat naulaan lyönyt Dubin Tigersin Cole Grbavac viime vuoden tapaan Dallasin mukaan ja näin ollen saa mahdollisuuden nakkailla kintaita jäihin Traverse Cityn lähtötapahtumassa, mutta tuotahan jätkältä odotetaan ja tuskin kutsuttu mukaan neppailemaan harmaudessa joukon jatkona.

Vastaako sitten haasteeseen vai kiukutteleeko itsensä unholaan, mutta 1991-syntyneellä terä keikkuu jo pään yläpuolella ja vuosi sitten operoi kyllä aktiivisesti Starsin paidassa.

Ei ole kuitenkaan täysin säväyttänyt tai vakuuttanut äärilaidan ylituomari HCH:ta ottelijana ja Jr.A:n kehissä surffailun sijaan Grbavacin vuodattaa verta Show´n paidalle, mutta lienee myös mukana Dubin lähtövirrassa OA ruudussa ja näin aikaa varastaa hanskattomilla näytöillä myös HCH:n suosio.

Onhan tässäkin hahmon osalta tarttumapintaa ja kiistatonta selviytymiskykyä, koska suurin osa ei palaa ja yksisuuntaisen tuon tien pitäisikin olla.

 

[HardCore Hooligan]

Vastakohdissa 1992-syntyneen Brandon Scholtenin oikeudet siirtyivät juuri BCHL:ssä Surrey Eaglesille ja kaivaako tämä jätkä sitten tiensä vielä koirankopistaan Dubin sykkeeseen, mutta taustalla luotuna kiistatonta odotusarvoa hahmoon ja vahva sisääntulo Dubin lähtövirtaan 2009-2010.

Yllättikö roolin yksipuolisuus vai oliko sen vaativuus liikaa, mutta kiukuteltuaan itsensä ulos Giantsin suunnitelmista sai vielä sauman Cougarsin ottelevassa ja ei tuntunut maistuvan.

Palasi sitten elävien kirjoihin Jr.A:n kehissä ja jopa äärilaidan urasuunnittelija HCH maalaili jätkästä potentiaalista Dubin ykkösiskijää primekaudellaan ja varteenotettavan lähtöhahmonhan jätkästä olisi suonut kasvavan.

Uraa ottelijana ei luoda edes BCHL:ssä nykypäivänä ja kovat operoivat Dubissa, joten mikä on nuoremman Scholtenin kohtalo ja kyllä paskaa aina kolattavaksi riittää.

Toki onko sitten edes varsinaisesti koirankopissa ja NCAA junakin meni jo Dubin pysähdyksissä, mutta Dubin hylkytavaraahan on mennyt ennenkin Q:n ovista sisään ja onhan lähtö sielläkin kuitenkin lähtö!

 

[HardCore Hooligan]

Pureskeltavaksi Kyle Flemingtonin siirtyminen kaupalla Knightsiin ja tämä on juuri se mitä kuilun partaalla oleva jätkä kaipaa, joten tueksi perinteet, historia sekä kaukaloväkivaltaa janoava sekä arvosta yleisö ja Southwesterin vastakkainasetteluiden perinteikkäästi lähtörikas rähinämaisema.

Nyt pitää tapahtua ja päänahkoja, irtopäitä sekä veripankkeja näkee HCH äärilaidan taikapallosta, mutta tarttuuko sitten Flemington elämänsä saumaan kääntää uransa suuntaa sekä mainostaa hahmo kaikkien tietoisuuteen.

Toki junioriosasto kaipaa illasta toiseen partioivaa kaitsijaa ja Hunter heittänee Flemingtonin laitaan, joten sähköistääkö sitten Knightsin joukkuetason ilmeen muutaman kauden takaisella tasolle ja raivoon tämä jätkä on ajettava.