Kanadan junioriliigat 2010–2011

  • 85 244
  • 443
Giants ottelevassa 2009-2010 poimintarupeaman avasi myös primeikäinen Todd Kennedy ja aikanaan hereillä ollut HCH heitti odotusarvoa nimeen Patsin nostaessa kaverin 17-vuotiaana ylös BCHL:stä 2007-2008, mutta henkilökohtaisessa tarinassa tämäkin kaveri polki 16-vuotiaana KIJHL:ssä ja tuolta KIJHL:n kaudelta 2006-2007 se yksi nostatetuimmista nimistä HCH:n toimesta oli 1989-syntynyt Mandeep Nijjar.

NIjjarilla muutama ilta Dubissa ja Kennedy taas noussut ihan vakikasvoksi, mutta tehnyt tämän enemmänkin sairasosastolla ja harmillisesti lähtöjä kartalta syöden hyllyllä vietti suurelta osin viime kaudenkin.
Liikuttuaan kaupalla panosten kasvettua Amerksin mukana harmaasti lähdöittä kevään ja tämä tosin osittain lähdönvastaista ajankuvaa, mutta mikä sitten lienee kaverin päivitetty ottelukunto sekä halukkuus suorittamiseen ja taitaa tosin Kennedy löytyä OA kaudellaan myös Jr.A:n kehistä.

Toki maksanut ainakin kunniakkaasti hintaa Dubissa vetämisestä ja linjanvedoissa vaisusta kevätkaudesta huolimatta HCH näkee kirkaanselvästi Kennedyn roolinsa hanskattomana ammattijätkänä, mutta kyllä HCH äärilaidallaan muutaman sihauttaisi auki nähdessään Kennedyn vastoin odotuksia operoivan kiintöpaikalla ylhäällä ja toki sitten itsensä lopullisesti rikki taistelleena jätkä Dubin veteraanina hautautumaan sinne lähikuppilan nurkkapöytään.
 
Tuota Hallidayn sekä Robinsonin viihdearvollisesti korkeatasoista hanskatonta tykitystä haastamaan HCH heittää Bruinsin Shayne Neigumin sekä Cougarsin Art Bidlevskiin pysähdyksen, joka kiistatta ehdoton lähtövirran helmi 2009-2010 ja mukaansatempaavan kipinöivää suorittamista bongattavaksi molemmilta ottelijoilta.

Ensi kauden OA Neigum kuitenkin ennen tuollainen lähtövirtaan hukkunut tyylipuhdas Dubin taustakankaan nimi, mutta nälkäisesti primerupeamaan iskeytyneenä taisteli poimintakoriinsa 17 lähtöä ja näihin huomionarvoisiin lukuihin kuitenkaan ei kuka tahansa lähtölistan täytenimi pääse.
Lähtöhahmona tuollainen kakkoskorin aktiivinen iskijä ja ennen kaikkea hahmona loistava itsensä likoon heittäjä, joka vetänyt Dubin uransa pääsääntöisesti kahden alemman ketjun jätkänä ja lähenee muutaman viihdearvollisesti terävän hanskattoman työnäytteen kautta hiljalleen HCH:n Dubin suosikkihahmon leimaa.

Yhtenä mainitsemisen arvoisena tunnepitoinen veto Giantsin OA Brett Breitkreuzin kanssa oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja eiköhän selkeästi polkunsa löytänyt Neigum OA kaudella lähtökuvassa ollessaan muutaman tuuletusaukon pistä Dubin hallien kattoon, mutta Saskatchewanin kasvattina SJHL lienee sitten se toinen vaihtoehto ja tätähän ei yksikään oikeiden arvojen ystävä toivo.

Mielenkiintoisesti suoraan Dubista perusosaston hanskaton nimi Breitkreuz Saksaan ja vetivät tarinoissaan Neigumin kanssa samaan aikaan parin poimintarupeaman ajan Oil Kingsin riveissä, mutta mukavasti kyllä kipinöi keskinäisessä ja tämä juuri Major junior lähtökulttuuria parhaimmillaan suoraan aloituksesta.

Sitten lähtökolikon toisella puolella tuo silmiinpistävä buckets on häpeäpilkku raiskaamassa kulttuuria ja tämä järjettömyys ei toki vaikkapa Neigumin vika, mutta yksi yhteen avautunee tämäkin loistossaan vain visiirin takaa tiirailtuna ja yhteenvedoissa taas tuli jauhettua yhdelle arvostettavalla kiekkokehien soturille oikeutta.
 
Uutisrintamassa Oil Kingsin vahvuudessa koko Dubin uransa vetänyt perusosaston hanskaton suorittaja Drew Nichol U of Albertan riveihin ja 2007-2008 poimintarupeaman jälkeen HCH haisteli kehityksen vievät osuessaan Nicholia jopa puhtaan ottelijatyypin suuntaan, mutta tätä jätkästä ei aivan saatu irti Dubin lähtövirrassa ja kuitenkin juuri tuollaista kartan peruskuvastoa kolme sesongin ajan.

HCH:n lähtösilmällään korkealla OA kaudellaan listaama Hurricanesin Dustin Donaghy taas monesti tapaleellaan Dubin lähtövirrassa kritiikin kohteen ja milloin HCH kyseenalaistanut kaverin nälkää ja milloin sitoutumista, mutta kiistatta asiansa hanskattomana osaava kaveri ja painoi kesäkaudella sopimuksen kiekkotermistössä sen oikean CHL:n Allen Americansin kanssa.

Yksittäisiin tarttuen Donaghy heitti taas OA kaudellaan maineensa tueksi vakuuttavan työnäytteen Dubin ykkösottelijan McNaughtin kanssa ja lähtöuran terävimpien huippuhetkien osalta jopa toe-to-toe maestron leimaa rystysiin, mutta kokonaiskuvassa sitten taas hahmona turhan kylläinen sekä valikoiva HCH makuun ja tulevia pysähdyksia ammattilaiskehissä todella mielenkiitoista seurata.

Toki haisteli tunnelmia varjoisissa kehissä jo keväällä panosten kasvettua muutamassa illassa ja nyt on aika HCH:n myös tehdä Donaghylle kunniaa, joten kaukana valokeiloista syvien vesien suoritajana kymmenen vuoden kunniakas ura kasaan ja sitten nuhruisen ammattilaiskiekon oppimääränsä sisäistäneenä kiekkojumalana paluu Dubin sykkeeseen koutsina.

Toki ammattilaiskiekon tuoksun pistäessä syksyllä yllättäen nenään ulkoilmassa tämä vain tarkoittaa jumalhahmo Stayzerin saapuneen Eurooppaan ja eihöhän tässä vain valmistauduta paluuseen Spitsin organisaatioon valmennushommissa, joten isolla kauhalla ammattijätkän kokemusta kellokortin välttämisestä sekä äijän kunnostamisesta pitkäksi menneen illan jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
O:sta tuollaista ei ansaitsemaansa huomioita HCH:n lähtökatsauksissa saanutta taistelijaa esiin kavettaessa on pakko tarttua nimeen Michael Latta ja jo 16-vuotiaana 2007-2008 suorittamassa muutamassa lähtövirran helmessä, mutta liikkuminen Ottawasta Guelphin ottelevaan kenties vapautti lähtöhanat ja viime poimintarupeamaan pätevät 17 lähtöä kerättynä henkilökohtaiseen poimintakoriin.

Toki kartalla Storm ei se sykähdyttävin organisaatio vetää vaikka taustaa Toronto Marlborosin kautta on pitkälle historiaan ja hahmon tasolla hanakasti Latta hakeutuu lähtöihin kiinni, mutta HCH heittää äärilaidaltaan ennen kaikkea arvostusta Knightsin OA Saltersin ottamisesta suoraan aloituksesta panosten kasvettua ja loistavaa itsensä likoon heittämistä paidan puolesta.

Mielenkiintoisesti kävi asetelmiltaan samantyyppisen lähdön Saltersin kanssa jo 2007-2008 ja vaikka Latta pelaajatyyppinä selkeästi kahden ylemmän ketjun jätkiä se painoarvoisin rima yli 20 lähtöön, mutta tuo status saattaa pelastaa roolia laskelmoidusti jahtaavan Branchin edessä jonkun nukahtaessa raiteilla ja todellakin kuinka paljon lisäarvoa tämäkin jätkä saisi hahmoonsa vetäessään vaikkapa Spitsin tai Knightsin paidassa.

Kyllä tuo Storm viime kausina melkoisen mitäänsanomattoman väritön ryhmä lähtökartalla ja Frontsiin suhteutettuna 1991-1992 kaudesta neljästi O:n finaalisarjassa kahdella mestaruudella, mutta 1998 mestariryhmässä kivikova lähtövirran soturi Bob Crummer ja nosti kyllä parin kauden ajan terävästi jutelleella vasurillaan Stormia pois harmaudesta.
 
Toki Guelphin ryhmässä yhden kauden parhaista vedoista bongattavaksi tarjoillut Connor Tresham ja vastassa tuossa lähtövirran helmeksi laskettavassa Bullsin 1992-syntynyt Brett Catto, mutta 1991-syntynyt Jr.A:n kehistä noussut Tresham todella mainitsemisen arvoinen lähtökartan taustahahmo ja näiltä askelmerkeiltä saattaa primekaudellaan nousta aivan terävimmän kärkipään hahmoksi viihdearvosta puhuttaessa.

HCH tarjonnut tähän ykkösviihdyttäjän ruutuun Frontsin Froatsia ja lähtövirrassa keskinäisessä Froats otti kiistattoman oikeallaan yli Treshamin 2009-2010, mutta ennen kaikkea HCH äärilaidaltaan arvostaa Treshamin suoraselkäistä vasen käsi rintaan sekä oikea tikkaamaan tyyliä ja tuosta Catton kanssa otetusta ei hommaa paljon tyylikkäämmin voi enää hoitaa.

Henkilökohtaiseen tarinaa myös pureutuen Storm lähetti kertaalleen kaverin kotiin kurinpidollisista syistä sesonkiin ja toki palasi sitten vahvuuteen, joten hahmossa lienee jonkinlaista ilmeikkyyttä ja näin ollen HCH on jo siirtämässä kaveria Frontsin vahvuuteen.

Tarttumapintana Guelphin lähtölistalla myös OA ruudussa Corey Syvret, joka O:n jatkumossa Treshamin tavoin heitti Knightsin paidassa avauslähdössäään viihdearvon hallin kattoon ja vastassa tuossa lähtövirran huomionarvoisessa myös silloin ensimmäisensä O:ssa ottanut Adam Zamec
OA Zamec päätti junnuputkensa alhaalla Central O:ssa ja putosi ylhäällä myös erään HCH:n suosikkihahmon Ronny Rodgersin oikeaan, mutta viisi kautta O:ssa vetänyt Syvret ei kyllä noussut ottelijana tuon 16-vuotiaana otetun avauslähtönsä tasolle ja kuitenkin tuo seisoo arvonsa säilyttävänä merkkipaaluna kaverin historiassa.
 
Viimeksi muokattu:
Petes säväyttää sitten heti aivan toisella tavoin kuin Storm ja tosin ne hehkuvan kuumat sodat Gensin kanssa jääneet historiaan, mutta kulttuurin tuntevalle kohtaamiset kuitenkin aina hiljainen lupaus rähinäviihteestä ja muukalaisena Petri Matikainen 1986-1987 osaltaan johtamassa tapahtumien kulkua penkkien tyhjenemiseen illan kuumuudessa.

Samalta 80-luvun rähinämaisemaan sijoittuvalta kaudelta kaivettavissa myös klassinen Kris Kingin Gensin maalivahdin kolaus ja toki taas pyykkiä pestiin aikakauden tapaan penkit tyhjentämällä, mutta tähän saumaan Petesin vahvuudesta valokeilaan nostettavissa kaksi huomionarvoista 1992-syntynyt Chris Buonomo sekä ensi kauden primeikäinen Jamie Wise.
Wise muutaman vaihdon jätkänä tarttui nälkäisesti vaihtoihinsa ja vakiottelevassa operoidessaan rima ehdottomasti yli 20 lähtöön 2010-2011, mutta vähempään ei pidä tyytyä myöskään aktiivisen Buonomon suhteen ja HCH:n lähtösilmällä tulkittuna tuskin kummastakaan saadaan kehityskulussa varsinaista O:n lähtölammen isoa kalaa.

Kuitenkin hanskattomia roolinsa ammattijätkiä ja mahdollista tulevaa isoa kalaa HCH haisteli aikanaan 1991-syntyneestä Barron Smihista, mutta näytöt hanskattomana saumaan eivät kyllä tue tätä kuvaa ja puolustuksen puheenvuorona alla tosin rikkonainen kausi.
Monta keskeistä palasta O:n lähtöasetelmista kuitenkin pois yli-ikäisinä, joten primekaudellaan Smith homman toimiessa ehdottomasti potentiaalisia nousevia TOP-10 korin iskijöitä ja toki lähtölistan OA ruutuun tarjolla jo näpyttelystä tuttu Jack Walchessen.

Sitten tietysti organisaation listoilta kaivettavissa tuo myöskin esillä ollut 1991-syntynyt Mike Hennessey ja taitaa kuitenkin Buonomo sekä Wise mahduttaa itsensä rooliin ennen tätä Jr.A:n ottelijaa, mutta mahdollisia kartan liikkuvia nappuloita tässä ja Knightsin soisi ammentavan leveyttä tästä maljasta.

Kuitenkin ilman visiirinä Petesin tilannetta voisi kartalla pitää keskimääräistä mielenkiintoisempana ja 2009-2010 runkosarjan päätösillassa huomionarvoisesti Smith vastaan Gensin Clark, jossa poikkeuksellisen aktiivinen kahden lajin ammattijätkä Clark heitti bongattavaksi hyvää teknistä osaamista ja ajankuvana pelastiko Clarkin pysähdyksessä sitten kypärä huomattavasti isokokoisempaa sekä ulottuvampaa ottelijaa vastaan?

Toki aikanaan se olisi ollut reilusti buckets off ja kiitokset tästä harhaanjohtavasta viihdevastaisuudesta siivouskomeron suuntaan.
 
OS:n 1992-syntynyt Daniel Zweep taas se lähtökartan suuri kirjoittamaton ja osuessaan TOP-3 korissa primekaudellaan 2011-2012, mutta tähän leimaan on monta lähtöä vielä otettavana ja loi lähtöpiireissä isoa odotusarvoa nimensä ympärille jo viime kauden alla.

Tähänkin pohjalla Game liiga OPJHL:ssä vain kaksi lähtöä 16-vuotiaana ja O:ssa poimintakoriin vain maltilliset viisi, joista tuo putoaminen suoraan aloituksesta Gensin roolinsa ammattijätkän Victor Terrerin oikeaan kannattaa tässä yhteydessä ohittaa ja näitä lähtövirrassa vain kohdalle osuu.

Kuitenkin poimintarupeaman ensimmäinen sekä viimeinen hanskaton puristus tarttumisen arvoisia ja avausvedossa vastassa mainitusti Spitsin OA Ryan Baldwin, joka tähän pysähdykseen sisään O:n TOP-5 jätkän leimoilla ja vahva ilme tarjolle tulokasottelija Zweepin suunnalta tässä turhan aikaisin keskeytyneessä tasonmittauksessa.

Ehkäpä vielä painoarvoisempana lähtövirrassa samanikäisen Kyle Flemingtonin kohtaaminen ja ison potentiaalin ottelijatyyppi Flemington taas HCH:n lähtösilmällä yli Troopsin O´Neillin se haisteltu ikäluokan ykkösiskijä 2011-2012, mutta HCH heittäisi tämän suoraan aloituksesta otetun huomionarvoisen ympäripyöreäksi ja toivorikkaasti olisiko vain se päänavaus keskinäisessä hanskattomassa taistelussa?

Aktiivisuus tosin huolen aiheena ja eihän toki vaikkapa Mashinter aikanaan se kartan nälkäisin, mutta myös tietynlaista härski-ilmeisyyttä tähän pakettiin soisi löytävän ja poistuneiden kautta myös Zweepin tie auki O:n TOP-10 tasolle homman toimiessa.

Kuitenkin hahmossa on kiistatta jotakin poikkeuksellista ja jokainen lähtö tuollainen ehdoton bongattava, mutta koko myös heittää kehityskulussa tuollaiseksi ounastelluksi lammen isoksi kalaksi ja harmillisesti OS ei myöskään se sykähdyttävin organisaatio lisäarvoltaan.

HCH listaa nämä jätkien iät aina alkavan kauden mukaan ja jatkumosta voisi kaivaa näiltä osin hämmentäneen Devereaux Heshmatpourin, joka lähtövirran isona poikana loi odotusarvoa nimensä ympärille 2004-2005 Rangersin sekä ennen kaikkea Gensin paidassa ja oliko sitten saumaan ottelijana jotain muuta kuin 17-vuotias?
 
Todellakin kyllä tässä jo asialleen omistautunut bongari odottelee pelin suolana Zweepin ensimmäistä hanskatonta työnäytettä kauteen ja kintaiden putoamisen lähenemisen voi yksi yhteen aistia myös nappuloiden liikkuttelusta kartalla, joten Dubin HCH kritiikin kohteena ollut Raiders pisti yhden kevyehkön rakenteensa kiistattoman kulmakappaleen 1992-syntyneen Ryan Harrisonin Tigersiin ja 16-vuotiaasta Dubissa vetäneenä tuollainen ihan pätevä lähtörintaman taustakankaan perushahmo.

Toiseen suuntaan kaupassa liikkui SJHL:ssä vetänyt 1992-syntynyt Austin Bourhis, joka uskottavuustilastossa perinteisen Jr.A:n rähinäliigan kärkipaikoilla ja toisaalta ei kyllä lyö hanskattomalta aktiivisuudeltaan mitään säväyttävää historiaa pöytään.
Kuitenkin katsotaan rauhassa tämäkin lähtövirran kortti ja edetään lähtömaastossa hanskattomia elonmerkkejä odotellen, mutta Raidersin vahvuudessa joka tapauksessa tuo esitelty 1992-syntynyt Tyler Yaworski ja toteutuiko sitten taas tuo 18-vuotiaana vedetyn kauden kirous Harrisonin kohdalla?

Toki maiseman vaihdos saattaa myös avata lähtöhanat ja näkökulmissa Harrisonilla mukavan aktiivinen ote tapahtumiin nykymittareilla 16-vuotiaana, mutta uutisrintamalla jatkaen kunnioitettavan import linjauksen tehneen Kootenayn uusi vastuullinen Kris Knoblauch ja toki tuttu perusosaston hanskaton soturi Dubin jatkumosta kulttuuriin tutustuneille.

Mielenkiintoisessa huomion takaavassa saumassa Knoblauch sisään ja ainahan uuden jätkän iskeytyessä valmennusosastolle sisään elää toive höyrypäisestä lähtöystävällisyydestä, joten osuessaan mukaansatempaavaa aikamatkailua 80-luvun rähinämaisemaan ja tätä tuskin kukaan vastustaisi.
 
Perusosaston lähtökartan taustahahmo Grant McGee myös yliopistopolulle North Bay:ssa sijaitsevan Nipissing Universityn riveissä ja tämä ei sinäänsä heilauta äärilaidan lähtöfanaatikon maailmaa suuntaan tai toiseen, mutta O:ssa McGeen viimeisenä lähtönä pysähdys Frontsin Andrew Clouthierin kanssa ja tämä ihan mukaansatempaava suoraan aloituksesta otettu puristus jäi myös Clouthierin viimeiseksi työnäytteeksi O:ssa.

Kaveri siis primekaudellaan alas Central A:n häkkeihin ja surullinen päätös Clouthierin suorittamiselle O:n lähtövirrassa, mutta vasurilta vetänyt lähtöosaston taistelija kyllä viihdearvollisesti nostatuksen arvoinen jatkumossa ja yhtenä tuotannon valovoimaisena helmenä veto OS:n Peter Mrksicin kanssa 2007-2008.

Ei operoinut itsenään koskaan aivan lammen isojen kalojen joukkoon ja tuohon Clouthierin odostuarvoa luoneeseen 17-vuotiaana vedettyyn 2007-2008 sesonkiin yhtenä poimintana myös kiistaton tappio 2006-2007 hurmoksessa poimineelle Jordan Shinelle, joka taas hahmona vielä huomionarvoisemman "shinerin" viimeinen henkilökohtaiseen koriin poimittu O:ssa ja Clouthier lähtötarinassaan useasti vaikeuksissa joutuessaan vetämään enemmän oikeallaan.

Yksittäiseen vielä tarttuen vapaana ollut vasen ei auttanut Anthony Peluson pudottaessa Clouthierin 2006-2007 oikeallaan suoraan aloituksesta ja toki Clouthier leimaltaan yli vaikkapa HCH:n lähtösilmällään O:n 2009-2010 TOP-10 koriin listaaman samanikäisen Jason Wilsonin.

Voisi hyvällä omallatunnolla myös lähtöhatusta heittää Clouthierin olevan suorittajana saumaan kokonaiskuvassa vaisuhkon ikäluokkansa ykkösnimi O:n jatkumossa ja tätä asemaa haastamaan saattaa terävimpänä nousta vielä vaikkapa Kain Allicock OA paikan napatessaan, mutta raja-aitoja kaataen Spencer Metcalfe Ontarion jätkänä Q:n aktiivisuuskuningas 2009-2010 ja toki asiat oikeisiin mittasuhteisiin pistävänä takaisin vetona ikäluokasta Adam Wallace taisteli saman arvonimen O:ssa 2008-2009.

Kuitenkin yllätti tuo Metcalfen Q:ssa ulos puskema villi ote HCH:n aivan puskista ja heitti jätkä aktiivisuudellaan arvostettavasti itsensä pois keskitien itsestäänselvästä harmaudesta kuin Mandy Morbid sarallaan, mutta mielenkiintoisten nimien liikehdintää haistellen iskeytyisikö sitten OA kaudekseen Major junior leimalla OJHL:n tai GOJHL:n askeihin ja yhteenvedoissa Clouthierin turhan hillittyä hahmoa HCH olisi mielellään maustanut arvaamattomalla härski-ilmeisyydellä.

Tuotahan voisi ammentaa Andrew Howesilta vaikka kuinka paljon valojen silti syttymättä ja tämä kehähäirikkö taas 1990-syntyneiden ykkösjätkä läpi maailman liigojen.
 
Toki taas tarkkasilmäisille lähtöpoliiseille tuossa HCH:lta kiekkokulttuurillista etikettivirhettä pintaan ja Q kartalla kuin miespuolisen työntekijän palkkaaminen HCH:n henkilökohtaisessa yrittäjämaailman koodistossa, mutta tuo ansioillaan muistokirjoituksen ansainneen Clouthierin kanssa kiistattoman helmen bongattavaksi heittänyt Peter Mrksic tuttu nimi HCH:n hanskattomuutta kunnioittavasta näpyttelystä ja ylhäällä O:ssa suorittaminen lähtövirrassa jäi neljään pysähdykseen.

Tuon bongarin lähtökeskeisen mielen syövereihin taltioituneen helmen lisäksi otti myös huomionarvoisesti Kyle Neuberin suoraan aloituksesta ja ammattijätkän ylpeydellä heitti itseään likoon buckets off lähdössä, mutta naarmuna kilpeen Neuber pysähdyksessä kippasi Mrksicin jäähän ja otti Mrksic O:ssa myös Knightsin "shinerin" buckets off vedossa.

Tämä jätkä näitä häpäistyn Ontarion Jr.A:n hautajaissaaton viimeisten sykähdyttävien aikojen hanskattomia sotureita ja otti OPJHL:ssä kahdesti Q:sta pudonneen Ontarion jätkän Steve Natywaryn maineensa tueksi 2006-2007, mutta tätä kiinnostavien lähtöhahmojen liikehdintää sekä suorittamista portaikossa ei HCH:n tiedolla tee kukaan muu ja tehtyä työtä kunnioittavissa muistokirjoituksissakin vanhauskoinen HCH on lajinsa ainoa.

Tietysti tarttumapintana Neuberin kirjanpidosta OPJHL:n pysähdys Paul McMullenin kanssa ja McMullen teki tuosta pysähdyksestä itsensä likoon heittämisellä lähtövirran merkkipaalun, mutta näkökulmissa bongarin sydämeen iskeytyvää Metron perinnetietoista nostalgiaa ja otti McMullen tuohon 2006-2007 Jr.A:n poimintarupeamaan uskottavuustasolla myös aikansa kovimman Rory Smithin.

Toki onko ääärilaidan HCH turhan hätäinen vielä yhden kauden ajan hengittävän Clouthierin kohdalla ja rönsyillen Major junior lähtökulttuuri juuri kaipaisi kipeästi näitä Shinen kaltaisia värikkäitä sekä puhuttavia lähtöhahmoja, mutta oikein mentäessä kyllä Mrksicin pitäisi pistää HCH:lle kalja kiitoksena ja "shinerille" HCH taas tavatessa heittäisi viihteestä kyllä muutaman.
 
Visiirinaamaisuutta hylkivän muistokirjoituksen ansaitsee myös Marco Maggio ja lähtötarinassa GOJHL:n mestariryhmä LaSalle Vipers naulana arkkuun vapautti Maggion kesken OA rupeaman 2009-2010, mutta 2007-2008 poimi elinvoimaisena Wolvesin paidassa O:ssa hurmoksessa 25 lähtöä koriinsa ja lähtöhahmona tyylipuhdas kakkoskorin aktiivinen hanskattoman roolinsa ammattijätkä.

Vasurilta vetänyt Maggio usealla osumalla tuttu HCH:n lähtökeskeisestä näpyttelystä ja O:n illoissa ei painanut maaliakaan, joten kunniakkaasti keskitti kaiken energiansa olennaiseen ja tarttui kyllä roolissaan silmiinpistävän nälkäisesti vaihtoihinsa.

Suoritti tarinassaan 2006-2007 muutamassa illassa myös Spitsin paidassa ja O:n lähtövirrassa keräsi korttiinsa kyllä uskottavuustasolla ajan keskeisimpiä nimiä lähtöosastolta, mutta mielenkiintoisesti ei osumaa Shinen kanssa ja yhteenvedoissa kaiken kaikkiaan Maggio todella terävä sisällöntuottaja bongarin näkökulmasta.

Näin tämä jätkä saateltuna tehtaan piippujen varjoon leimaamaan kellokorttiaan ja tämä lähtökansio voidaan näiltä osin sulkea, mutta Maggio myös osa todella tasokasta 1989-syntyneiden ikäluokkaa O:n jatkumossa ja hahmosta jäi vain oikeastaan puuttumaan tuo Branchin mopin pyyhkäisy.

Toki siivouskomerossa varmasti aikanaan aistittavissa tyytyväisyyttä siitä, että nerokkaan yksipuolinen roolinsa suorittaja Maggio ei enää primekaudellaan 2008-2009 O:ssa operoinut ja onneksi nouseva 1992-syntyneiden ikäluokka heittänyt jo kartalle muottiin istuvat Emerson Clarkin sekä Dean Pawlaczykin.
 
Myös Luke VanMoerkerken lähtökansio voidaan sulkea ja veti Brantford Golden Eaglesin paidassa Sutherland Cupissa OA kaudellaan, mutta 2010 finaalisarjan tappiota korvaamaan mestaruus 2009 ja putosi alas GOJHL:n askeihin kesken primekautensa 2008-2009.

2006-2007 harmaa lähtölistan täytenimi Knightsin vahvuudessa ja ei pistänyt mitenkään HCH:n lähtösilmään, mutta Troopsin ottelevassa 2007-2008 veti ehdottomasti roolissa ja nousi vahvasti hanskattomana esiin lähtökartalla.

Heitti kunniakkaasti itseään likoon Neuberin kanssa suoraan aloituksesta ja poimintarupeamaan mukana kolmessa mukaansatempaavassa lähtövirran helmessä Mike Masciolin, Pete Stevensin sekä Jake Laplanten kanssa, joten viihdearvollisesti hyväntason iskijästä voidaan puhua ja harmillisesti päättyi tämänkin lähtötarinan kirjoittaminen ylhäällä kesken.

Ei kuitenkaan rehellisyyden nimissä suorittanut itseään aivan isojen kalojen joukkoon jatkumossa ja tiettyä räjähtävän purevaa ilmeikkyyttä tämäkin hahmo olisi kaivannut, mutta toe-to-toe jätkän leimaa voisi lyödä nimeen ja hahmon määrittelyssä HCH:n heittäisi hyvin samalle tasolle vuotta nuoremman Clouthierin kanssa.

Otti ison oikean sisään tuossa Mascioli pysähdyksessä ja todella sykähdyttävä lähtövirran pysähdys tuo tasokas taistelu, mutta lähtötaivaanrannan maalailuissa olisiko pysyvä vakirooli ottelevasta O:n kartalla löytynyt muutamalla isolla itselle käännetyllä ja viihdearvollisesti taas kyllä vetäminen mallillaan vaikkapa suoraan aloituksesta Lane MacDermidin kanssa primekaudella ennen alas putoamista.

Äärilaidan näkökulmissa härski-ilmeistä arvaamattomuuspotentiaalia omaavan ensi kauden OA:n Masciolin kansio vielä ehdottomasti auki pöydällä ja tämä jätkä näitä terävimmillään puhuttavia harmaan keskitien kulkijoiden vastakohtia, joten tämänkin jätkä kyllä huomioarvoltaan laskettava oman ikäluokkansa keskeiseksi kartan nappulaksi ja linjanvedoissa VanMoerkerke liukuhihnan ääressäkin kuitenkin vetänyt sekä suorittanut maailman toiseksi painoarvoisimmassa kiekkoliigassa.

Toki ajankuvana kiitoksena sitoutuneesti kannetusta roolista OA Liambas puhtaasta 100-0 raiteilla yliajamisesta ulos liigasta ja hyvin kaukana O:n kauhugallerian Smythin, Laforgen sekä kenties historian sekopäisimmmän kaukaloterroristin Higginsin aikansa villeistä päällekarkauksista sekä muistorikkaista riehumisista, mutta kukkana siistityn julkisuuskuvan puolesta taistelevan Branchin hattuun Liambas otti sitten ajostaan viisi iltaa myös IHL:ssä varjoisten kehien soturina ja kyllähän äärilaidan vanhauskoiseen iskee edelleen kuin Brownin tyylikkäät poikittaiset Liambasin tehokkaasti jutelleet oikeat Sladokiin O:n lähtövirrassa.

Toki kunniaa muukalaiselle aidosta lähtöjätkän luonteesta sekä aktiivisesta itsensä likoon heittämisestä jatkumossa, mutta täydellistä peluutuksellista nerokkuutta hipoi kyllä Velluccin toimesta Yovanic sekä Sladok laidoilla ja pankin räjäyttäen kumpikaan ei painanut maaliakaan O:ssa
 
Viimeksi muokattu:
Tämä todella kirpaisee ja arkistoitavaksi vielä myös Derek Gregorackin lähtökansio, mutta hyvien aikojen muistoksi tässä aivan loistava O:n jatkumon lähtöhahmo ja nousi Jr.A:n kehistä primeikäisenä sisään O:n lähtövirtaan.

Päätti OA kaudella GOJHL.ssä Golden Horseshoen mestaruuteen Stoney Creek Warriorsin paidassa ja toki aikanaan jo ennen ylösnousemista HCH:n lähtösilmällään poimima nimi kartalta, mutta O:ssa yhden kauden täsmäiskulla Petesin sekä Troopsin ottelevissa ja kokonaiskuvassa aivan loistavaa rooliinsa sitoutunutta hanskatonta työtä kyseisille paidoille.

Lähes kaikki lähdöt matkaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja tuo ehdoton ammattijätkän merkki täältä lähtöikuisuuteen, mutta lähtötarinassaan heitti myös bongattavaksi sähköisen rivalryn Peter Stevensin kanssa 2008-2009 poimintarupeamaan ja ensi sijaisesti oikean käden ottelijana pudotti Daniel Maggion vasurillaan lähtövirran herkkupalassa.

Ei missään nimessä mene läpi lähtölammen isona kalana vaan enemmänkin vain tyylipuhdas muutaman vaihdon ammattijätkä, joka tarjoili HCH:lle aivan nerokasta jääkiekkoa ja tätä viilettämistä oli todella ilo katsoa.

Toki HCH:n mainitsemana kiekkototuutena veti yhden illan ottelevassa O:n finaalisarjassa 2008-2009 ja HCH arvostaa kuin Spitsin Wallacen vetämistä vakiottelevassa Memorial Cupissa, mutta hivenen terävämmällä aktiivisuudella puhuttaisiin kuningasluokan hahmosta Gregorackin kohdalla ja täytyy kyllä tässä muistokirjoituksessa tunnustaa Gregorackin paikan ottamisen primeikäisenä O:sta yllättäneen saumassa jopa äärilaidan lähtöfanaatikon HCH:n.

Tarttumapintana HCH:lle tilanteiden muuttuessa tarjottiin nopealla aikataululla juuri ehdokasta määräaikaiseen duuniin ja tuollaiseen anteeksi pyytelevään sävyyn todettiin puhelimessa tarjotun olevan sitten virolainen nainen, jolla ei myöskään suoraan alan tämän haaran kokemusta ja alaslyömisessään tämähän oli juuri HCH:n maailmankuvaan istuvaa hahmon markkinointia.

Ei kyseisestä hommaa tosin kuka tahansa eukko tekisikään ja ei kuka tahansa jätkä tuota Gregorackin tekemään työtä roolissaan, mutta harmillisesti tämä hanskaton sitoutuminen nyt arkistoidaan ja katsotaan ottaisiko tuo virolainen aikanaan sitten HCH:lta matalapalkkaisen vakiduunin.

Uutisvirrasta uraltaan pitkänlinjan sotaratsu Terry Virtue Dubin koutsausosastolta O:n OS:n apukoutsiksi, joten jos vaikkapa potkisi eloa Zweepin lähtöhahmoon ja sen lantatalikon voi sitten suosiolla jättää Amerksin kopin nurkkaan.
 
Vaikka Gregorackin henkilökohtainen lähtökansio arkistoitiin tästä saamme kuitenkin lähtösidonnaisen ponnahduslaudan nimeen Shayne Salmon ja OJAHL:ssä viime poimintarupeamaan tällä kaksikolla keskinäinen hanskaton pysähdys lähtövirrassa, joka toki ammattijätkä Gregorackin linjaan matkaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja Salmon taas lähtötarinassaan HCH:n lähtösilmään yksi Ontarion alempien portaiden kiinnostavimmista suorittajista viime kausina.

Tämä suorittaminen toki lähdönvastaisten tuulien puhaltaessa ja Salmonin kortissa myös O:sta tuttu Pat Moran 2009-2010 Jr.A:n poimintarupeamaan, mutta huomionarvoisesti kartalla nämä molemmat painaneet sopimukset OA kaudekseen Trenton Golden Hawksin kanssa ja todellakin tästä lähtölistan rakentamisesta ajan vastaisuudessaan hyväksyvää nyökyttelyä HCH:lta.

HCH loi aikanaan Moranin nimeen odotusarvoa hanskattomalla osastolla O:ssa ja ei kyllä jatkumossa (2006-2009) täyttänyt näitä lähtösaappaita, mutta alhaalla OJAHL:ssä mukavasti sähköisenä työnäytteenä 172 minuuttia (tuttuun tapaan Game merkinnät poissa) uskottavuutta primekauteen ja tuo Salmonin kanssa otettu kyllä mukaansatempaavan kipinöivä pysähdys lähtövirrassa.

Toki Salmon hahmon määrittelyltään enemmän puhdas ottelijatyyppi ja kuinka paljon OJHL:n 2010-2011 tarjonnassa on sitten jätkiä otettavaksi suoraan aloituksesta, mutta tästäkään ounasteltavasta vihreän valon vähyydestä huolimatta tuskin neppailee epäolennaisuuksien suossa ja eiköhän Moran myös muutamaan kertaan nouse poimintarupeamaan HCH:n keskitien harmautta karttavassa näpyttelyssä esiin.

Lähdönvastaisena ajankuvana hanskattoman roolinsa ammattijätkä Salmon otti Jr.A:n kehissä 2008-2009 yhdeksän lähtöä Game liigassa runkosarjaan ja 2009-2010 voimaan tuo pelin luonteen vastainen aktiivisuudesta rankaiseminen, jossa nälkäinen poimintarupeaman kuudennesta hyllylle ja yksi yhteen visiirin takaiseen lajikuvaan nojaavaa lähtörikkaan kulttuurin häikäilemätöntä alasajoa.

Kuitenkin tässä HCH heitti äärilaidaltaan visiirivapaata oikeutta ennen kaikkea Salmonin lähtöhahmolle ja onhan tässä otettu mukaan kuvaan jo virolainen duunarinainen ennen "Dr Hookia" tai Sonmoria, mutta iskukykyä vasta hakiessa ennen poiminnan käynnistymistä ja olosuhteet saumaan muuten kunnossa talouden muiden asukkaiden painaessa kolmen viikon lomareissua menemään maailmalla.
 
Viimeksi muokattu:
Toki nyt ei tarvitse ottaa arjessa vastaan häiritsevää kyseenalaistamista korkean viihdearvon GA:n uskottavuudesta ja uskottavasti häkissä veti myös Shayne Salmonin 1988-syntynyt veli Matt, joka Ontarion Jr.A:n aktiivisia hanskattomia sotureita ja 2005-2009 OPJHL:ssä Game ikeen alla operoiden aivan lähtökartan keskeisia nimiä.

Matt Salmonin kortissa 2006-2007 Nick Ciampini ja lähtösidonnaisena ponnahduslautana tähänkin nimeen HCH loi ottelijana odotusarvoa jatkumossa, mutta toki uskottavuustasolla veti ylhäällä O:ssa kaksi iltaa ja otti näissä kunniakkaasti kaksi lähtöä.

Näistä painoarvoisemmassa otti paidan puolesta itseään lähtövirrassa likoon heittäen lähtölammen ison kalan Scott Fletcherin ja tämä 2007-2008 poimintarupeaman selviytymistaistelu jäi Ciampinin viimeiseksi työnäytteeksi O:ssa, mutta edelleen lähtökuvassa mukana OA kaudellaan 2009-2010 Central O:ssa St. Michael's Buzzersin paidassa ja Jr.A:n lähtövirrassa 2007-2008 huomionarvoinen pysähdys esillä lähtönimenä olleen Paul McMullen kanssa.

Matkaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja todella mukaansatempaavan tasokas pysähdys bongattavaksi, mutta käteen jäävänä antina taas loistavaa itsensä likoon heittämistä McMullenilta lähdön kokonaiskuvassa ja oikeissa painotuksissa pakkohan tätäkin jätkää on arvostaa harmaan keskitien taapertamisen vastakohtana.

Kuitenkin yhteenvedoissa nyt tuo Ciampinin lähtökansio voidaan myös sulkea sekä arkistoida ja olisi kyllä tälle hanskattomalle soturille suonut myös enemmän iltoja taipumuksensa toteuttamiseen ylhäällä, mutta mikä olisi ollut lähtötarinan juonikulku Fletcherin päänahalla ja edelleen nöyrästi kunniaa tehden McMullen kolmella osumalla Buzzers illoissa Jr.A:n lähtövirrassa kyllä kuningasluokan soturi.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka on jo omalta kansioltaan pölyttymässä Gregorack tarjoaa myös lähtösidonnaisen ponnahduslaudan lähtökartan nousevaan nimeen Andrew McLennan, joka OJAHL:ssä otti 17-vuotiaana korttiinsa O:ssa lähtötarinassaan otelleen OA Gregorackin ja todella hyvin haastoi nimeään lähtömarkkinoilla esiin nostaen McLennan tässä pysähdyksessä ottelijana kokeneemman Gregorackin.

McLennan 2009-2010 poimintarupeaman alla vapaana Frontsin training campilla ja ei osunut tuo yritys, mutta Jr.A:n poimintarupeamaan henkilökohtaiseen kirjanpitoon myös toisen O:n lähtövirrassa suorittaneen Mark Ramkeman nimi ja visiirivapaiden lähtötotuuksien ääressä on aika kyllä pistää odotusarvoa McLellanin ylle ottelijana.

Tuo juuri sitä jatkumon perinteistä alasajettua kiertokulkua, että Jr.A:n kehissä O:sta pudonneet antavat mahdollisuuden näille nuoremmille nousukkaille nimensä luomiseen ja tästä sitten portaikossa otetaankin se askel ylöspäin O:n lähtövirtaan.

Kuitenkin hanskattomia elonmerkkejä odotellessa O:n leirien suhteen ja maalailuissa nälkäisesti kiinni rooliin, jonka jälkeen hihat ylös sekä kypärä takaraivolle ja HCH kyllä heittää äärilaidaltaan nimeä armottomalla vimmalla esiin.

1992-syntynyt McLennan veti Vaughan Vipersin paidassa tulokaskaudellaan OJAHL:ssä ja ryhmän ottelevassa esiintyi myös primeikäinen Sasha Molotkow, joka lähtöhahmona näitä Ontarion alempien portaiden huomionarvoisia ja nimi istuu kyllä hyvin hanskattomaan suorittamiseen.

Molotkow kävi lähtötarinassaan metsästämässä roolia Q:n puolelta ja toivottavasti McLennan saadaan osuessaan sijoitettua O:n kartalle, mutta kyllä tuo Fronts sauma houkutelee kuin yleiskuvan heikon linkin Nicolan vatsalihakset ja tässä emme uhraa ajatustakaan McLellanin mahdolliselle NCAA sitoutumiselle.

Enemmänkin juotettiinko sitten perinteiseen tapaan jalat alta K-townissa ennen leirin luistelutreenejä ja joka tapauksessa lähtötähtien osuessa kohdalleen antanee yhtenä nimenä Jr.A:n kehissä OA Salmonille vihreää valoa suoraan aloituksesta.
 
Iskeydytään taas teemaan onko otettujen lähtöjen jälkeen elämää ja tältä pohjalta ponnistaen esiin nimi Matt Reis, joka päätti junnuputkensa Jr.B:n GOJHL:ssä Cambridge Winterhawksin paidassa OA kaudellaan 2009-2010 ja veti jo 16-vuotiaana O:ssa Frontsin vahvuudessa 2005-2006.

Lähtövirran mielenkiintoisessa otti Gensin samanikäisen Pawlowskin tuohon poimintarupeamaan ja molempien suorittaminen O:n lähtövirrassa jäikin sitten pitkälti tähän sesonkiin, mutta tahkotessaan alhaalla ehdottomasti hahmona pyrki pois keskitien puuduttavan tylsästä harmaudesta ja yksi näistä kartan räjähtävistä nimistä joiden joka iltaisen panoksen HCH poimi välittömästi tietoonsa.

Toki lienee tämäkin jätkä miettinyt peilin edessä vetäneensä jo 16-vuotiaana Major junior kehissä ja henkilökohtaisessa lähtötarinassa päätti sitten junnupuolen varjoisten kehien väriläiskänä, mutta on myös HCH tässä hahmotellut mielessään miksi ei ole vaikkapa tuota astianpesukoneen käyttöä tullut otettua haltuun ja eipä tainnut Reisin uran nousuja sekä laskuja seurata kukaan muu kuin äärilaidan lähtöfanaatikko HCH.

Oikeissa painotuksissa painoiko sitten liian rajusti menemään jo 16-vuotiaana K-townin yössä ja kunnianaan pitää HCH mahdollisuutta heittää tässä pienimuotoista muistokirjoitusta hautautuneelle, mutta teemoista puhuttaessa Reis istuu kyllä yksi yhteen "gooning it up" hahmoksi kädenjäljeltään ja Reisin ottaessa GOJHL:ssä 2009-2010 pelkästään alasarjoja kolunneen OA Jeff Zippelin oma mukaansatempaavan nuhruinen värinänsä tuossa kyllä oli.
 
Matt Reis veti OPJHL:ssä Milton Icehawksin paidassa 2008-2009 ja ryhmän kiistatta ilmeikkäässä harmautta pois pyyhkivässä ottelevassa poimintarupeamaan myös Ricky Buehler, Mac Whalen, Matt Prinsen sekä Ari Lifschutz, joten iltojen odotusarvon suhteen melkoisen hyvällä pohjalla painettiin eteenpäin Jr.A:n kehissä ja Milton viime kausina yhdessä Mississauga Chargersin sekä Vaughan Vipersin kanssa näitä OPJHL:n/OJAHL:n lähtötuotannon keskeisiä ryhmiä.

Toki ajankuvana kiitos uusien lähdönvastaisten linjausten myös Milton otti melkoisen sukelluksen joukkuetason aktiivisuudessa 2009-2010 ja näkökulmissa Miltonilla tarjota taas kuitenkin lähtölistallaan pari haltuunottamisen arvoista 1992-syntynyttä Dennis Fontyn sekä Tyler Badham, mutta jätkien ajanmukaisten poimintakorien neljää otettua ei millään lähtömittareilla voi kovin uskottavana aktiivisuusnäytteenä pitää ja Jr.A:n keskeisistä lähtöhahmoista 1990-syntynyt Andrew Oreskovich sisään Miltonin ottelevaan kesken kauden.

Nyt siis taas Central O:n kanssa tiet käyvät yhteen 2010-2011 ja mielenkiintoista näin bongarin näkökulmasta havainnoida miten rakennettaan vahvistanut Trenton hämmentää OJHL:n lähtökeitosta, mutta lähtökysymyksiä viskoen olisivatko sitten Fontyn tai Badham potentiaalisia O:n lähtövirtaan iskeytyviä nousukkaita ja hanskattomat elonmerkit kyllä bongataan äärilaidalta takuuvarmasti.

Miltonissa myös 2009-2010 avannut 1991-syntynyt Buehler sai ylhäällä O:ssa Petesin ottelevassa kolme iltaa 2009-2010 ja ei tarttunut kuten hanskattoman roolinsa ammattijätkä Mike Hennessey tuohon ainoaansa, mutta maalailuissa saako sitten lähtötarinassaan Buehler vielä uuden sauman nimensä esiin nostamiseen O:ssa ja toki ylhäällä pitäisi tarttua hanakasti hanskattomana niihin saatuihin vaihtoihin.

Olisiko sitten vielä Miltonin osalta nimestä Jennifer...Victoria...Ellis White ottamaan uuden kattilaansa ylikiehuttavan kehähäirikön roolia kantaakseen ja tietynlaista hiljaista lupausta tästä HCH otti taustaäänenä vastaan 2009-2010, mutta OJHL:n antia raapaisten rähiseekö sitten täysin pitelemätön sammutettujen valojen liekehtivä kuningashahmo Howes Toronto Jr. Canadiensin paidassa OA ruudussa ja eihän tästä OJHL:n lähtötouhusta tule yhtään mitään ilman Jeff Lobmanin läsnäoloa.

Toki tämäkin jätkä arvostuspuolella esiintynyt hanskattomana O:n Houndsin training campilla ja kyllä 2009-2010 Central O:n puolella vetäneen Pickering Panthersin 2008-2009 poimintarupeaman nimistöstä Lobman, Howes, Aaron Pierce, Kyle Puiras, Luke Puiras, Greg Leyden sekä Paul Jackiw voisi myös keskitien harmautta hylkiviä uskottavuuspisteitä heitellä.
 
Kartta heittää tapahtumia pureskeltavaksi ja O:ssa Rangers kauppasi sisään Cody Solin sekä Matt Braunin Saginawista, joten ohi Kantorin tai Rossin vahvuuden ykköskortti pistettiin liikenteeseen ja poistuneiden jättämään tyhjään tilaan iskeytyvistä primeikäinen Sol homman toimiessa jopa potentiaalinen TOP-5 ottelija O:ssa 2010-2011.

1992-syntynyt Braun taas jo 16-vuotiaana OPJHL:ssä odotusarvoa nimeensä luonut mahdollinen nouseva kartan lähtöhahmo ja O:n lähtövirran toistaiseksi ainoassa työnäytteessä bongattavaksi helmi Bullsin Julian Lucianin kanssa, joten nähtäisiikö tässä lähtötarinassa siirto laitaan muutaman vaihdon hanskattoman ammattijätkän rooliin ja kyllä tässä äärilaidalta haisteltavissa lähtölistan vahvistamista Spits, Knights sekä Whalers iltoja silmällä pitäen.

O:n 2008-2009 lähtövirrassa ikäluokan sisäisissä Sol pari kertaa matkaan suoraan aloituksesta Devanen kanssa, joten eiköhän tähän keskinäiseen lähtörinaan kirjoiteta uusia sivuja 2010-2011 painoarvoisissa merkeissä ja vastalääkkeeksi Southwesternin aikanaan niin tuliseen vastakkainasetteluun HCH suosittelee Knightsille Kain Allicockin hoitamista AO ruutuun.

Odotusarvoa nostattavaksi lähtöosaston ilouutiseksi menee ja hahmoon tarttuen Sol otti tulevaan kuvaan istuvasti siivouskomerosta 10 iltaa tultuaan ylimääräisenä sisään Saginawin jätkien hyvällä rähinäilmeellä johtamassa pyykinpesutuokiossa Knights illassa 2009-2010, mutta tuli kyllä halvalla tuo ilman aktiivista hanskatonta osallistumista ja näkökulmissa olisi kyllä kannattanut heittää pysähdyksessä itseään likoon koko tilatun huilin edestä.
 
Toki tuota heitettyä luuta vielä kaluttaessa Rangersin lähtölistalla 1991-syntynyt Tyler Randell varsin uskottava kakkoskortti ja iltojen kuumuudessa ottaa sitten sen 0.06 lähtöruudun Solin takana, mutta osuessaan sitten vielä Braun siihen 0.09 ruutuun hurmosta haettaessa ja todellakin mikä on sitten OA Masciolin rooli tässä lähtösuunnitelmassa?

Vai lähtökysymyksissä söikö juuri Solin saapuminen tuon roolin Rangersin palapelissä ja Mascioli osoittanut kyllä silmiinpistävää selviytymiskykyä O:ssa, josta huomioarvoisimpana tuo Rangersin jätkän kotiinlähettämien terävimmässä rähinäosaston huippuiskussa ja tämän irtioton jälkeen mainitusti paketti kuitenkin 2009-2010 turhankin hyvin kasassa kuin Caylian Curtisilla.

Kuitenkin hahmona näitä elintärkeitä visiirinaamojen maailmankuvaa hämmentäviä poikkeustapauksia ja nämä räjähdysaltiit rähinäkeisarit todella käyneet vähiin Major junior karttaa tutkailtaessa, mutta 1991-syntynyt Anthony Donati O:n kartalta yhtenä nimenä näitä joihin HCH äärilaidaltaan heitti odotusarvoa sähköisen arvaamattomuuspotentiaalin suhteen ja melkoisen vaisua ilmettä O:ssa tarjoillut tämä nykyisellään Sarnian vahvuuuteen kuuluva jätkä.

Pois sieltä keskitien mitäänsanomattomasta harmaudesta ja tarinassaan heittänyt kyllä lupausta värikylläisestä kattilansa ylikiehuttamisesta häkkipäänä sekä alhaalla Jr.B:n häkeissä, mutta maalailevia lähtökysymyksiä viskottaessa tuleeko sitten 0.12 rakoon paidan puolesta suorittamaan Gabriel Landeskog vai Jeremy Morin ja toki oikein mentäessä perusillassa laitaan siirtynyt Braun ottaa Spitsin Wallacen tai Dunningin suoraan illan ensimmäisestä pudotuksesta.

Tietysti taas Braunin kohdalla hihat ylös, kypärä takaraivolle sekä jätkä punaviivalle ja vaikka viihdevastaisuuden kukoistaessa square offit pakko pitää lyhyinä yleisö kuitenkin ammattijätkän otteella kotona haltuun jälkikäteen.

Tuosta päästäänkin sitten lähtökulttuurillisena ponnahduslautana uutisvirassa Metro A/B:n jatkumona esiintyvän OJHL:n julkaistuun kattaukseen 2010-2011 ja tuttuun tapaan eri Conferencen ryhmät eivät kohtaa toisiaan, joten tämä osaltaan syö kiinnostavien lähtöparien asettumista virekkäin aloitukseen ja homma pyöräytetään käyntiin 9.9 runkosarjan poiminnan osalta.
 
Uutisrintamasta myös äärilaidan lähtökeskeisen näkökulman kautta heitettynä Kanadan U-18 Ivan Hlinka ryhmässä Ottersin David Broll sekä Bullsin Austen Brassard, joista Broll ollutkin jo HCH:n toimesta esillä hanskattoman potentiaalinsa suhteen ja lähtösidonnaisena ponnahduslautana otti Masciolin kunniakkaasti paidan puolesta 16-vuotiaana O:n lähtövirrassa.

Brassard taas "Sin Cityn" omana jätkänä liikkui kaupassa Bullsin lähtölistalle tulokaskaudellaan ja otti kunniakaana osumana vielä Spitsin paidassa Ottawan nousevan ottelijatyypin Dalton Smithin suoraan aloituksesta, mutta otti lähtötarinassaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta myös toisen 1993-syntyneen Saginawin Anthony Camaran ja kyllä pysähdykseen tarttuen osittain tämäkin lähdön vuoksi Camaran ikäluokkansa huomioanarvoisin hanskaton nimi saumaan.

Jäi tämä pysähdys tosin Brassardin viimeiseksi lähtövirrassa toistaiseksi ja putoamisesta huolimatta nälkäisesti takaisin suorittamisen ytimeen 2010-2011, mutta näkökulmissa kyllähän O dominoi tuota U-18 listaa ja mukana toki muutama lännen farmipoika ja sitten muutama...joku muu.

Dubista mukana ryhmässä aktiivisesti Bladesin paidassa 16-vuotiaana poiminut Duncan Siemens ja arvotusta nimeen ottaen heitti itseään likoon Hitmenin Ian Schultzin kanssa, mutta painoarvoisimpana mukana atiivisella hanskattomalla läsnäolollaan myös Rebels sarjan nostalgisessa aikamatkailussa ja tuo taianomainen vanhan koulukunnan rähinätuokio kenties Major junior kartan parasta antia 2009-2010

Vihollisryhmä Patsin vahvuudesta mukana Myles Bell ja HCH:n lähtösilmään nimenä pistäen vei kyllä lähdön Rebelsin 1991-syntyneen Josh Cowenin kanssa, jonka voisi nähdä lähtönimenä suorittaneen tuollaisena Dubin kakkoskorin jätkänä hanskattomassa roolissa ja eiköhän Dubin iltojen virrassa nähdä vielä tasonmittaus Siemens vastaan Bell.

Toki mukana yksi Central O:n jätkä ja tästä tulevasta yliopistopojasta johtaen pitänee ottaa aluevaltauksena OJHL:n lähtötarjontaan kulttuurityönä tuollainen TOP-10 listauksen mahdollistava ote, joka taas veisi HCH:n äärilaidan lähtöfanaatikon maineen uudelle portaalle ja U-18 ryhmää valitun Lucas Lession edustaman St. Michael's Buzzersiin sekä HCH:n pitkästä lähtöbongailu suhteesta tietävät kaikki näpyttelyyn tutustuneet.

Toki hanakasti ajeleva Lessio Jr.A:n kehissä otti korttiinsa Hamilton Red Wingsin samanikäisen Spencer Hymanin ja tämä jätkä luonut kyllä nimeensä mukaansatempaavaa odotusarvoa jo häkkipäänä, joten HCH suosituksena nimeä mieleen hyvissä ajoin tai jossain vaiheessa kintaiden pudotessa iskee puskista kuin epäolennaisuuksissa piehtaroivalle visiirinamaalle pelin todellinen luonne vasten kasvoja.

Ei saumaan kuitenkaan Buzzers se lähtökartan terävin ryhmä ja OA Ciampinin takana 1992-syntynyt Conor Oakley se lähtölistan huomionmarvoisin nimi 2009-2010 Central O.ssa, mutta poiminnan käynnistyessä aktiivisella otteella pois keskitien perustallaajien harmaudesta ja tarttumapintana tänään aamulla tuo HCH:n ensimmäinen ei paikallisen tason harmaan perusduuninsa suorittaja sisään.

Sai HCH tuosta ensisilmäyksellä revittyä irti ajatuksen siitä, että pitäisi tuonkin parikymppisen emännän olla tarinassaan jossakin muualla kuin toteuttamassa itseään täällä kuudelta aamulla ja jatkotarinassa jonkun kuitenkin pitää oikein mentäessä ne lähdöt suoraan aloituksesta paidalle ottaa, joten olisiko äärilaidan heittona tuosta Hymanista (ottelijana 5´10/230) nousemaan se porras ylöspäin ja todetusti nämä Major junior kartan kokonaiskuvan huomionarvoisimmat lähtönimet todennäköisesti iskeytyvät sisään vasta nyt 17-vuotiaina.
 
Synkkinä pilvinä lähtötaivaalle tosin Hymanin vanhempi veli Zack ottanut tarinassaan NCAA sitoumuksen ja vetää Princetonin paidassa 2011-2012 kaudesta lähtien, mutta hyvin eri osaston jätkistä tässä kuitenkin perheen sisällä puhutaan ja osuessaan lähtövirrassa kuin Rory Smith suhteessa nuorempiin veljiinsä.

Molemmat juuri Hamilton Red Wingsin paidassa Central O.ssa 2009-2010 ja OJHL:n lohkojaossa Red Wings vetää usein West Divisionin sisällä Miltonin sekä Mississaugan kanssa, joten nämä tuottanevat taas iltoihin keskimääräistä kiinnostavan ryhmän ja kenties sieltä näiden haastavien rajoitusten alla Hymanille muutama tanssipari maineen luomiseen tippuu.

Toki HCH ei äärilaidaltaan vedä Hymanilta lähtömattoa alta O:n suhteen ja perinteikäs Red Wings joukkuetasolla myös vaisuhkolla panoksella Central O:n lähtövirrassa 2009-2010, mutta lähtölistalla operoineista 1991-syntynyt Austin Weih tuollainen mainitsemisen arvoinen lähtönimi ja toki rajan yli Hamiltoniin liikuttaessa siinä aina oma nostalginen tenhonsa.

Weih O:n Saginawin leirillä 2009-2010 poimintarupeaman alla metsästämässä onneaan ja palkitaanko HCH:n kesäinen metsästys huomenna sitten muutamalla bongatulla pitsissä, mutta todetusti paikallisen ilmaston kiekkovuoden kiistaton kohokohta tähän makuun ja kyllähän HCH tänään sisäistettäväksi saatuja rakennussuunnitelijan kustannusarvioita sulattelisi mielellään muutamalla lähdöntapaisella.

Nämähän ovat Major junior kartalla arkipäivää, että jätkä pakkaa ennen treenimatseja kamansa ilman suoraa lupausta vakiruudusta ottelevassa ja näin välttää tuon NCAA kelpoisuutensa menettämisen.
Toki oikeissa painotuksissa nälkä tai luonne ei vain riittänyt ja koti-ikäväkin puraisi, mutta onhan se itsensä likoon heittämistä kuin casting couchilla ja olihan se kullanhohtoista aikaa LaForgen määrätessä rooleista taisteltaessa pareja keskiympyrään O:n 80-luvun maisemassa.

Toki painoi Brad May laidan yli vastustajan penkille Petesin koutsin Dick Toddin kimppuun LaForgen käskyttäessä sotilastaan ja väriä ei koskaan ole liikaa, joten harmautta pois pyyhkimään Canadians Laforge aikanaan huitoi keihäällään penkillään ollutta Toddia ja kummankin klassisen tapahtumaketjun alkusyynä Toddin kitiseminen tuomariston suuntaan.
 
Toki puolustuksen puheenvuorossa 80-luvulla Todd herkän liipasinsormen koutsi jatkumossa ja otti LaForgen päänahan tarunhohtoisessa O:n finaalisarjassa Petesin sekä NF Thunderin kesken, mutta HCH taas kerran kotiutunut paikallisen ilmaston tarjoamasta kauden kohokohdasta ja kokonaiskuvassa bongarille tapahtumasta käteen aktiivisesta tarjonnasta huolimatta melkoisen tyhjää oloa.

Tuli ihmisten virrassa kohdatua eräs tuttu vuosien takaa ja toki HCH kaivoi heti kättelyssä jätkän aikanaan treenimatsissa Vaasassa maalin takana B-junnuissa 1993-1994 ottaman lähdön esiin, joten palautteena tuli HCH:n olevan edelleen arvomaailmalleen uskollisesti HCH ja tuon lähdön HCH bongaili hyvistä asemista vaihtoaitiosta.

Uutisrintamasta Spits yhdessä kaupungin yliopistoryhmän Lancersin kanssa kohtaa treenikaudella Tsekkien U-20 ryhmän ja iso sauma euroille heittää hanskattomia näyttöjä O:n perinteisen lähtöryhmän hanskattomia suorittajia vastaan, mutta toki Lancersin lähtölistalta poimittavissa ohi Brett Oliphantin, Mike Lombardin tai Danny Angerin entinen O:n lähtölammen iso kala Scott Todd ja HCH:n äärilaidan lähtökeskeisestä näpyttelystä tutusti sai turhan vaisun päätöksen lähtöhahmona OA kaudellaan 2006-2007.

Toki kiekkokulttuurillisia uskottavuuspisteitä isolla kauhalla nimeensä haalien K-townin kasvattina operoi kolme kautta Spitsin paidassa O:n lähtövirrassa ja rikkonaisten kausien virrassa maksoi myös hintansa Major junior tasolla vetämisestä, mutta klassikkoina O:n lähtövirrasta elämää suuremmat vedot Pisellinin kanssa ja rajasodassa Whalersin Pisellini tämän käänsi lopulta itselleen isolla oikealla.

Kuitenkin Todd heittämällä oman aikansa kovimpia ja kenties tähän lähtötarinaan kirjoitetaan vielä sivuja vakavasti otettavissa kehissä, mutta Dick Toddin koutsaustarinassa ampuihan myöhäisempinä vuosina Knightsin Rob Schremp tätä kiekolla ja ennen silmiinpistävän värikäs kuin harmaa kuka tahansa.
 
Uutisrintamasta Dubissa Hitmen sekä Pats vetävät ulkojäämatsin ja tämä sijoitettu poimintaohjelmaan päivää myöhemmin kuin ison liigan Flames isännöi omaansa helmikuussa, joten vähimmäisvaatimuksena tuo kolmen lähdön perustason ilta ja seuraavaksi sitten vedetäänkin istuvan paskantuoksuisesti sikalassa.

Todellakin arvon lähtökansa ottaako Hitmenin puhdas ottelijatyyppi Burgart OA kaudellaan paikan Dubista ja tietyllä tapaa ajankuvan vastaistahan tuo olisi osuessaan, mutta lähtökartalla OA ruudussa operoidessaan ehdottomasti hanskattomana lietealtaan isoja kaloja 2010-2011 ja lähtötarinassaan kunniakkaasti tämäkin jätkä nähtiin suorittamassa Memorial Cupin matsissa Spitsin Wallacen kanssa.

OJHL:ssä Cobourg Cougars sekä Bowmanville Eagles sulautuvat yhdeksi ryhmäksi Cougarsin nimen alla ja näin Eaglesin ehkä mielenkiintoisin nimi 1991-syntynyt Brett Gilmour vaisusti joukkuetasolla Central O:ssa 2009-2010 esiintyneen Cougarsin lähtölistalle, mutta silmiinpistävistä kiekkonimistä Cougarsin 1991-syntynyt iso poika Scott Sandercock (ottelijana 6´4/235) kävi ylhäällä O:ssa Gensin paidassa ottamassa hanskattoman roolinsa ammattijätkän Peter Stevensin suoraan aloituksesta ja Stevens tässä pysähdyksessä käveli kyllä Sandercockin yli.

Toki saako Sandercock kahden illan jatkoksi vielä mahdollisuuden heittää itseään likoon ylhäällä ja ei jätkä Jr.A kehissäkään nyt mitään varsinaisia ottelijanleimoja rystysiinsä hankkinut, mutta ainakin tuossa O:n lähtövirran saumassa pelasi kuin iso poika ja toisaalta tuolla kiekkonimellä hahmon nostattaminen ylös mitäänsanomattomasta harmaudesta ei kovin railakasta ilmettä vaadi.

OJAHL:ssä kaikessa hiljaisuudessa junnuputkensä päätti Kingston Voyageursin riveissä Kevin Christmas ja loi jatkumossa lähtöhahmoonsa odotusarvoa jo OPJHL:ssä Brampton Capitalsin paidassa 2006-2007, mutta heitti tämäkin jätkä uskottavuutta hahmoonsa poimien itseään suoraan aloituksesta likoon Scott Fletcherin oikeiden alla O:ssa ja lähtökolikon toisella puolella päätti lähtötarinansa Frontsin paidassa O:ssa kiistattomalla yli Gensin Brett Valliquetten.

Valliquette taas päätti OA kaudellaan alhaalla OJAHL.ssä Couchiching Terriersin riveissä ja kyllä O:ssa nähty monta tätäkin lähtökartan taustahahmoa turhempaa täytenimeä viime kausina, mutta nimen mieleen painamisesta soitteli näin vapaapäivänään tuo duunikartan uusi puurtaja huolissaan jättämästään kuvasta ja Valliquette kunniakkaasti tuollainen junnukehien kovan arjen aistinut journeyman.

Tässä kuitenkin antina taas pari lähtökansiota suljettavaksi ja eiliseen tarjontaan äärilaidan näkökulmaa heittäen kyllähän HCH ymmärtäisi nuo paidan pään yli kiskomiseen painottuneet tuokiot aamuyön tunteina, mutta Valliquetten kirjanpidosta esiin yksipuolinen pysähdys Niagraran Mike MacIsaacin kanssa ja Jr.A:n kehissä nerokkaan sähköisesti hämmentänyt MacIsaac kyllä ilmeeltään yksi suurista pettymyksistä HCH:lle O:ssa viime kausilta.

Toki olisiko sitten hahmona istunut paremmin tulevan Niagran vastuullisen Marty Williamson koutsaukseen ja vai oliko sitten Maritimerille kulttuurishokki turhan suuri?
 
Toki OJAHL:n Miltonissa veti myös kauden primeikäinen Vito Carnovale ja tämä jätkä ylhäällä vedetyssä neljän illan tarinassaan otti O:n lähtövirran ainoassaan Masciolin, mutta lähdön jälkimainingeissa hanskattoman roolinsa ammattijätkä Gregorack koputtelemaan Masciolin perässä boksin lasiin keihäällään ja tästä huomionosoituksesta Masciolilta tuplakeskarit Gregorackille.

Toki Branch palkitsi siivouskomerostaan ja HCH tykkäsi homman viihdearvosta,mutta hahmon määrittelyssä alhaalla Carnovale tuollainen Jr.A:n lähtökartan taustanimi ja alla tyhjän korin poimintarupeama Miltonissa.
Kuitenkin kortista kaivettavissa 2008-2009 Ron George (ottelijana 5´6/150) ja tämä 1991-syntynyt jätkä taas Jr.A:n lähtökartan aktiivisia hanskattomia nimiä, joka Game liigassa otti kyseiseen sesonkiin yhdeksän lähtöä ja päätti 2009-2010 neljän lähdön poimintarupeaman Central O:n Lindsay Muskiesin paidassa.

Muskiesin lähtölistalta kaivettavissa myös 1993-syntynyt Petesin varaus Mitch Bursey ja taas hanskattomia elonmerkkejä odotellessa, mutta Georgelta näitä lienee luvassa OJHL:n 2010-2011 lähtövirrassa ja harmillisesti jäänee lähdönvastaisessa nykykuvassa aktiivisuus tuohon 4-5 lähtöön.

Sähäkkä George ylhäällä O:ssa lienee liikaa toivottu ja oliko sitten Howesin vaisuhkossa rähinäilmeessä Q:ssa kyse kulttuurishokista toisin päin, mutta kyllä kiekkonimeltä Vito Carnovale odottelisi vähän enemmän ilmettä kuin saumaan tarjottu ja toki muistorikkaasti läsnäolollaan mukana Jr.A:n pyykinpesutuokiossa 2007-2008 Villanovan Knightsin sekä Couchiching Terriersin kesken

Tuossa 182 uskottavuusminuutin pysähdyksessä pääosaa näytteli Terriersin Todd Jackson, joka ilman kirjanpidon Rory Smith osumaa yksi oman aikansa OPJHL:n ykkösiskijöistä ja tämä jätkä lähtötarinassaan kaksi iltaa ylhäällä O:ssa 2005-2006 ilman hanskattomia työnäytteitä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös