Kävin katsomassa humalaisia kavereita kapakassa, oin pari lonkeroa ja ajoin kovaa kotiin. Jeesus sentään, noinko sitä itsekin käyttäytyy? Olimitenoli, tuloksena aivan järkyttävä pallihiki ja mangustimoodi, kun join kahvia, eikä nyt siis tule uni. Nukkua kuitenkin pitäisi, sillä huomenna on rapujuhlat, ja sain eilen saaliiksi yhden ravun, elämäni toista kertaa kun mertaa uitin (eka kerta oli päivää ennen). Kyllä siitäkin juhlat järjestäisi (syömättä jäisi sekin, jos ois arvontavoitto jostain Abba-purkista: "voita rapuhjuhlat!", ja pääsisi ihan itse määrittelemään illan kulun), mutta tällä kertaa juhlilla ja ravullani ei ole mitään tekemistä keskenään. Juhlat pitää eräs isotissinen ystävä ja luvassa on myös mörkösaunaa. Että kyllä menee katkahommiksi taas.
Vähän sapettaa, kun ei voi mitään apinakännejä vedellä kun muija poksahtaa kohta. Sepä olisi kokemus, kun tuhannen päissään menisi synnyttelemään, kivittelisi kätilöitä, mintut kilahtelisivat klinkkeriin ja aamulla herää autuaan tietämättömänä joku nahkapokaali sylissä. Itseäni kokemus tietysti houkuttelisi, mutta en ehkä kerkeäisi tutustua siihen pikkuapinaan juurikaan. Se kuitenkin jossain määriin kiehtoo, se tutustuminen. Pitää siis käyttäytyä. Onkohan huomenna minttusnapseja? Fisuja? Nam!
Mitä tulee topicciin, rakas päiväkirja, haenpa lonkeron, sillä join kahvia, eikä tule uni.