Parit satunnaisajatelmat eiliseltä, mitkä eivät ole yön yli nukuttuanikaan lakanneet vaivaamasta.
Kiekkokontrolli omassa päässä on kivaa, kunhan vastustaja ei panettele. Eilen tasoitukseen, oliko nyt sitten vieraiden kolmas vai neljäs maali, johti pitkä panikointi omalla puolustusalueella. Kentällä kulmapainissa väsyneet miehet, jotka eivät pääse vaihtamaan kun kiekko pyörii omissa kulmissa ja vastustajan karvaus on korkealla. Joku yrittää purkaa roikkukiekolla, pysähtyy siniviivaan. Toinen koittaa tuoda jalalla, no tottakai oman maalin eteen veivailemaan.
Sitten, kun jotenkin ihmeen kaupalla se kiekottelu johtaa tilanteeseen, jossa hyökkääjä saa kiekon lapaan laidan vieressä b-pisteen kohdalla, niin eikö vittu koko muu nelikko tarjoa itseään pelattavaksi alaspäin. Joko sinne samaan kulmaan tai oman maalin eteen, villeimmät jopa vastakkaiseen kulmaan eli poikittaissyöttöä oman maalin edestä. Pelkästään huonoja vaihtoehtoja, tilanteet johtavat kiekonmenetykseen ja kohta omissa soi. Miksei kukaan voi yrkyillä sinne keskialueelle? Jos siellä punaisella edes seisoisi joku huitomassa kaikkea, mikä tulee kohti ja näyttää kiekolta, sitoisi se vastustajan karvauksesta vähintään yhden miehen pois.
Toinen, pienempi asia on sitten kiekottomana pelaaminen. Sekä tasaviisikoin että alivoimalla kiekolliseen annettiin painetta kahdella pelaajalla, ja hupsistakeikkaa, siellähän on Kilpeläisellä otettavana 3 vs 1. Ihme ryntäilyä ja merkkausvirheitä, pakit nyt oli taas totutun hasardeja mutta laitetaan vaikka tuntumattomuuden piikkiin.
Ensimmäinen erä oli kyllä hyvää peliä vastustajaan verraten. Kiekkoa siirrellään nätisti ja ylivoima on ihan paskaa, eli täällä ollaan valmiita liigakauteen!
Kiekkokontrolli omassa päässä on kivaa, kunhan vastustaja ei panettele. Eilen tasoitukseen, oliko nyt sitten vieraiden kolmas vai neljäs maali, johti pitkä panikointi omalla puolustusalueella. Kentällä kulmapainissa väsyneet miehet, jotka eivät pääse vaihtamaan kun kiekko pyörii omissa kulmissa ja vastustajan karvaus on korkealla. Joku yrittää purkaa roikkukiekolla, pysähtyy siniviivaan. Toinen koittaa tuoda jalalla, no tottakai oman maalin eteen veivailemaan.
Sitten, kun jotenkin ihmeen kaupalla se kiekottelu johtaa tilanteeseen, jossa hyökkääjä saa kiekon lapaan laidan vieressä b-pisteen kohdalla, niin eikö vittu koko muu nelikko tarjoa itseään pelattavaksi alaspäin. Joko sinne samaan kulmaan tai oman maalin eteen, villeimmät jopa vastakkaiseen kulmaan eli poikittaissyöttöä oman maalin edestä. Pelkästään huonoja vaihtoehtoja, tilanteet johtavat kiekonmenetykseen ja kohta omissa soi. Miksei kukaan voi yrkyillä sinne keskialueelle? Jos siellä punaisella edes seisoisi joku huitomassa kaikkea, mikä tulee kohti ja näyttää kiekolta, sitoisi se vastustajan karvauksesta vähintään yhden miehen pois.
Toinen, pienempi asia on sitten kiekottomana pelaaminen. Sekä tasaviisikoin että alivoimalla kiekolliseen annettiin painetta kahdella pelaajalla, ja hupsistakeikkaa, siellähän on Kilpeläisellä otettavana 3 vs 1. Ihme ryntäilyä ja merkkausvirheitä, pakit nyt oli taas totutun hasardeja mutta laitetaan vaikka tuntumattomuuden piikkiin.
Ensimmäinen erä oli kyllä hyvää peliä vastustajaan verraten. Kiekkoa siirrellään nätisti ja ylivoima on ihan paskaa, eli täällä ollaan valmiita liigakauteen!