Tässä tuo juttu;
KalPan urheilujohtaja Anssi Laine on huolissaan tiukentuneen ulkomaalaislain vaikutuksesta suomalaiseen urheiluun.
– Tämä on Suomelle ja verokertymälle vahingollista. Toivottavasti hallituksella tulisi järki käteen ja he korjaisivat tämän nopeasti, Laine sanoo.
Maahanmuuttovirasto (Migri) tiukensi syyskuun alusta ulkomaalaislakia, joka vaikuttaa Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien pelaajien oleskelulupiin. Ennen pelaaja sai sopimuksen allekirjoitettuaan muuttaa suoraan Suomeen, jossa hänellä oli 90 vuorokautta aikaa hoitaa vaadittavat oleskeluluvat kuntoon. Nyt tilanne on eri, kun pelaajan pitää hakea lupa ensin lähtömaastaan.
– Laki on edelleen voimassa. Tällä hetkellä hankalinta on se, ettei saada selkeää vastausta, voiko pelaaja tulla tänne. Maahanmuuttovirasto antaa periaatteessa mahdollisuuden hyväksyä työluvan täällä, mutta se ei lupaa mitään, Laine kertoo.
Maahanmuuttoviraston mukaan oleskelulupa pitää hakea pääsääntöisesti lähtömaasta käsin. Myönteisen oleskelupäätöksen voi saada kuitenkin poikkeuksellisesti Suomesta haettuna, kuten aiemmin urheiluseurat ovat tehneet. Ongelma piilee siinä, ettei poikkeuskäsittelyä ole kuitenkaan tarkkaan määritelty.
– Se on täysin arpapeliä, Laine toteaa.
– Kyse on kohtuuttoman haitan määritelmästä, mutta sitä ei ole tarkkaan määritelty. Tarkkaa tietoa ei ole, saako pelaaja Suomeen tullessaan työluvan tai miten pitkään prosessissa menee.
Maahanmuuttovirasto kertoo, että oleskeluluvan käsittelyaika on keskimäärin 30 vuorokautta ja selkeästi myönteiseen päätökseen johtavissa tapauksissa korkeintaan kaksi viikkoa. Urheilumaailmassa odotusaika on ylivoimaisesti liian pitkä.
Ulkomaalaislain uuden tulkinnan epäillään heikentävän suomalaisseurojen vetovoimaa, jos se johtaa siihen, että pelaajat alkavat hylkiä Suomea. Laineen mielestä tästä ei ole epäilystäkään.
– Jos pelaajalla on toinen vaihtoehto mennä vaikka Ruotsiin tai Saksaan suoraan, varsinkin kesken kauden, ei pelaaja ota mitään riskejä. Pelaaja menee sinne, minne pääsee heti pelaamaan.
Syyskuun alusta lähtien jääkiekon Liigaan ei ole siirtynyt kuin yksi pohjoisamerikkalainen pelaaja, Tapparaan lauantaina siirtynyt kanadalaishyökkääjä Joel Quenneville. Muutoin harvat ulkomaalaishankinnat ovat olleet vapaan työvoiman liikkumisen mahdollistavien Schengen-maiden kansalaisia.
Laine ei osaa arvioida, onko lakimuutos vaikuttanut suoraan Liigan alkukauden pelaajahankintoihin, sillä monella seuralla talous on muutenkin tiukilla. Hänen mukaansa kynnystä se on kuitenkin nostanut.
– Mitä olen kollegoiden kanssa keskustellut, niin kynnys on monelle seuralle aika iso, että näillä tiedoilla hankitaan pelaajia Pohjois-Amerikasta.
KalPan urheilujohtajan mukaan tiukentuneen työluvan haasteet Liigassa korostuvat erityisesti siirtorajan kynnyksellä, jolloin pelaajat pitää saada nopeasti maahan. Ulkomaalaisten pelaajien siirtoikkuna menee kiinni helmikuun 15. päivä.
– Kukaan ei uskalla siirtorajan lopulla hankkia Pohjois-Amerikasta pelaajia. Se supistaa liigaseurojen mahdollisuuksia reagoida, Laine sanoo.
Tiukentuneella lakimuutoksella on myös taloudellisia vaikutuksia urheiluseuroille. Ulkomaalaisten pelaajien sopimukseen kuuluu, että seura vastaa työlupien hakemuksista, auttaa pelaajia ja maksaa kustannukset niistä. Yhdysvalloissa työlupaa voi hakea tällä hetkellä New Yorkista tai Los Angelesista, joten pelaajan paikkakunta vaikuttaa merkittävästi seuran kuluihin.
– Jos pelaajalla on pitkä lentomatka, siitä kertyy yhtäkkiä tuhansien eurojen kulut seuralle, Laine toteaa.
Kustannuksiin vaikuttaa myös pelaajan perheen koko, sillä seurat hoitavat kaikkien perheeseen kuuluvien lupa-asiat kuntoon.
– Ei se ihan halpaa lystiä ole, jos vaikka neljä–viisihenkinen perhe lennätetään Keski-Lännestä Los Angelesiin, Laine sanoo.