Pystyin kuvittelemaan mielessäni sen kiekon ylös tuonnin, kulmaan heittämisen, siellä hetken aikaa kestävän ähellyksen ja siitä seuraavan vastustajan vastahyökkäyksen.
Hetkittäin peli näytti hyvältäkin, mutta kyllähän ne hyökkäykset pitkälti jäivät sinne kulmiin pyörimisiksi. Paljon ei tunnu löytyvän syöttömahdollisuuksia / rahkeita kiekon siirtämiseksi maalintekopaikalle. Liian usein hyökkäys päätyy siihen, että herra X luistelee kulmasta kiekon saatuaan laitaa pitkin kohti siniviivaa ja syöttää taaksepäin herralle Y, joka puolestaan menee takaisin kulmaan ja pörrää hetken ennen kuin menettää kiekon.
Kotisohvalta ihmettelin monesti esimerkiksi ylivoimalla, että miksi takatolpalla on niin harvoin KalPan pelaajaa. Viime viikonloppuna ihmetelin ääneen ystävälleni samaa ensimmäisten ylivoimien aikana, ja jo seuraavassa ylivoimassa syntyi sitten maali...takatolpalta. Syöttö on tietysti vaikea ja se peitetään usein, mutta jos sitä ei edes ajoittain haeta, jää ylivoimasta yksi vaarallinen elementti pois. Poikittaissyöttö lienee vieläkin se vaikein maalivahdille. Tästä KalPan ennalta-arvattavuudesta onkin ollut jo puhetta.