Ei ollut illan pelistä ketjua, en osaa niitä luoda, enkä nyt jaksa opetellakaan. Kirjoittelen vähän pelistä tähän, ja pääsen samalla kumoamaan aikaisempia väitteitäni.
Olin aivan väärässä KalPan pelitavan muuttumisen kanssa, ja hyvä niin. Ilmeisesti joukkue vaan oli JYPiä vastaan niin huono. Nyt oli aivan eri ääni kellossa. Pelin edetessä KalPa otti hallinnan yhä selkeämmin, nimenomaan kiekkoa kontrolloimalla. Tämä kertoo paljon, koska vastus oli kova. Ajoituksissa ja syöttötarkuudessa on toki tekemistä, mutta kokonaisuutena näytti hyvältä.
Pelaaminen oli aiempia näkemiäni pelejä selkeämpää. Maalivahtipelistä lähtien tekemisessä oli raikkautta toisella tavalla kuin aiemmin tällä harjoituskaudella. Nyt joukkueesta huokui ilo ja vapautuneisuus myös eletasolla.
Meillä on huikeita seppiä kahdessa ekassa kentässä, kun Salminen lasketaan mukaan, eikä taso romahda lopuissakaan. Voutilainen on härkämäinen sälli, joka liikkeensä ja pelinäkemyksensä avulla on jatkuvasti maalipaikoissa. Kaveri on myös niin älykäs, että näyttää olevan jo kiinni pelitavassa, vaikka siinä tekemistä vielä tietysti riittää. Velho tuo hyökkäämiseen myös fyysisyyttä kaiken muun hyvän lisäksi. Jos mies on nyt keskenkuntoinen jne., mitähän vielä onkaan luvassa? Kun Kerälä näyttää kykenevän tekemään peliä, tämä ketju tulee esittämään melkoista ilotulitusta.
Artturi on sitten oma tapauksensa. Tuntui, että kaveri oli alkupelin ehkä tavallista enemmän pimennossa. Kolmannessa erässä sälli kampeaa tahtomaalin, jatkoajalla hankkii jäähyn ja rankkareissa suolaa sisään. Taitaa jäädä junnupelit ensi kaudella vähemmälle kuin kausiennakoissa arvellaan.
Timonen ja Riekkinen vaikuttavat uskaltavan tehdä peliä enemmän kuin aiemmin. Peliälyähän molemmilla on. Kolehmaisesta tulee kansan suosikki. Mies myös haluaa kiekkoa, haastaa kiekollisena ja ilman. Hän toteuttaa pelitapaa ehkä ylikorostaenkin, mutta kovista timmeistä tinkimättä. Halonenkin alkaa vähitellen saada juonesta kiinni. Maalin edessä fyysisyyttä totisesti löytyy, isäntä. Paljon hyviä asioita.