Oma ennätykseni tuskin on yli 300€.
Tarjoamisesta tekee kuitenkin mieli lausua muutama sana. Käytännön kokemukseni on, että vähän liian usein tarjoamisesta jää ainakin jollekin vähän huono fiilis. Pahimmassa tapauksessa kaikille, kun joku on katkera kokiessaan maksaneensa liikaa, ja toiset siitä, että heitä syytetään siipeilysta, vaikka omasta mielestään ovat hoitaneet osuutensa. Suurin osa ihmisistä tuntuu olevan sitä mieltä, että juuri he itse ovat tarjonneet enemmän kuin ovat saaneet, ja jotkut muut vetävät välistä. Joko siitä valitetaan heti samana iltana, tai asiaan palataan myöhemmin. Loppujen lopuksi varmimmin kaikki ovat tyytyväisiä, kun jokainen maksaa itse.
Edellä mainitusta huolimatta mielestäni pöytään voi hyvin hakea kaverille sanomalla, että "mä haen ekat, maksa sä seuraavat." Aina on toiminut - enkä muista, jos joskus ei. Samaten isommalle porukalle se, että loppulasku jaetaan tasan kaikkien osallistujien kesken. Yllättävän hyvin on onnistunut Suomessakin, että tarjoilija jakaa laskun esim. kahdeksaan saman suuruiseen osaan. Silloin kukaan ei arvioi omaa osuuttaan liian alhaiseksi. (Tosin tulee helposti juotua enemmän kuin normaalisti, koska jokaiseen kierrokseen pitää osallistua, kun kerran joutuu maksamaankin - mutta se on eri juttu...)