Avataanpa oma ketju myös Jukurien kotihallille.
Alkuun hieman historiaa hallin rakentamisesta. Hallihan valmistui syksyllä 1982 paikalla sijainneen Kalevankankaan tekojääradan päälle, joka oli valmistunut joulukuussa 1973. Jukurit oli hallin perään haikaillut jo vuosia ennen sen valmistumista, sillä olivathan olosuhteet Mikkelissä 70-luvun lopulla divaritasolle aika heikot. Kaupungin valtuuston jalkapallomieliset kuitenkin ajoivat Mikkeliin jalkapallon suurhallia. Mikkeli jäi kuitenkin alakynteen Palloliiton liitohallituksessa ja suurhalli rakennettiin lopulta Lahteen.
Niinpä kunnallishallinto alkoi vihdoin kuunnella Jukureita ja jäähalli nousi esityslistoille kaupunginvaltuutettu Pentti Kääriäisen aloitteesta v.1979.
Liikuntalautakunta suhtautui nyt aloitteeseen myönteisesti ja esitti palloiluhalliin varattujen rahojen käyttämistä jäähallin rakentamiseen. Jäähallin rakentaminen kuitenkin viivästyi vielä muutamalla vuodella eduskunnan säätämän investointiveron ja inflaatiosta johtuneen rakennuskustannusten nousun vuoksi. Valtuusto hyväksyi keväällä 1981 tiukan äänestyksen jälkeen hallituksen esityksen, vaikka hallin kustannusarvio oli parissa vuodessa liki kaksinkertaistunut. Kalevankankaan jäähalli otettiin käyttöön syksyllä 1982.
Hallia on vuosien varrella paikkailtu vähän sieltä sun täältä, mutta yleisilme ei ole juurikaan muuttunut. Eniten on muuttunut näkymättömät osat, kuten laatta+jäähdytyslaitteisto, Jukurien pukukoppitilat, äänentoisto ja ottelutapahtuman palvelut. Jäähalli itsessään oli aikoinaan yllättävänkin hieno, mutta 24 vuoden jälkeen peruskorjaus olisi jo paikallaan.
Suurimmat puutteet lienevät tulostaulu, valaistus ja äänentoisto. Mahdollista SM-liigaan tavoittelua varten hallista puuttuu kunnolliset mediatilat, aitiot sekä ravintola. Katsomotiloja on mahdollista viilata siten, että kriteerinä ollut 5000 ihmistä halliin mahtuu jos vaan viranomaiset sen sallivat. Tässä tuli vain muutamia parannusehdotuksia. Todellisuudessa kohteita on varmasti paljon enemmän.
Mikä on tilanne hallin kohentamisen/peruskorjauksen suhteen. Asiasta on kirjoiteltu jo vuosia ja rahaakin hallin kunnostukseen on luvattu. Viime vuonna uusittiin laatta, mutta tänä vuonna ei tietääkseni ole paljoa tapahtunut. Kevään aikana hallin kehittämisestä (aitiot ym.) ilmeisesti teetettiin suunnitelma arkkitehtitoimistolla, mutta onko asia mitenkään edennyt?
Kouvolassa jäähallin peruskorjaukseen liikeni 4,3 miljoonaa euroa. Mikkelissä tuskin tuollaisia rahoja on mahdollista halliin irrottaa, mutta pienemmälläkin rahalla saataisiin jo paljon aikaiseksi. Taitaa vaan olla taas kovin jukuri-vetoinen tämä halliprojekti. Kaupungin päättäjien suunnalta kaipaisi enemmän aktiivisuutta. Ymmärrän tietysti hiljaiselon jos rahaa ei yksinkertaisesti ole.
Alkuun hieman historiaa hallin rakentamisesta. Hallihan valmistui syksyllä 1982 paikalla sijainneen Kalevankankaan tekojääradan päälle, joka oli valmistunut joulukuussa 1973. Jukurit oli hallin perään haikaillut jo vuosia ennen sen valmistumista, sillä olivathan olosuhteet Mikkelissä 70-luvun lopulla divaritasolle aika heikot. Kaupungin valtuuston jalkapallomieliset kuitenkin ajoivat Mikkeliin jalkapallon suurhallia. Mikkeli jäi kuitenkin alakynteen Palloliiton liitohallituksessa ja suurhalli rakennettiin lopulta Lahteen.
Niinpä kunnallishallinto alkoi vihdoin kuunnella Jukureita ja jäähalli nousi esityslistoille kaupunginvaltuutettu Pentti Kääriäisen aloitteesta v.1979.
Liikuntalautakunta suhtautui nyt aloitteeseen myönteisesti ja esitti palloiluhalliin varattujen rahojen käyttämistä jäähallin rakentamiseen. Jäähallin rakentaminen kuitenkin viivästyi vielä muutamalla vuodella eduskunnan säätämän investointiveron ja inflaatiosta johtuneen rakennuskustannusten nousun vuoksi. Valtuusto hyväksyi keväällä 1981 tiukan äänestyksen jälkeen hallituksen esityksen, vaikka hallin kustannusarvio oli parissa vuodessa liki kaksinkertaistunut. Kalevankankaan jäähalli otettiin käyttöön syksyllä 1982.
Hallia on vuosien varrella paikkailtu vähän sieltä sun täältä, mutta yleisilme ei ole juurikaan muuttunut. Eniten on muuttunut näkymättömät osat, kuten laatta+jäähdytyslaitteisto, Jukurien pukukoppitilat, äänentoisto ja ottelutapahtuman palvelut. Jäähalli itsessään oli aikoinaan yllättävänkin hieno, mutta 24 vuoden jälkeen peruskorjaus olisi jo paikallaan.
Suurimmat puutteet lienevät tulostaulu, valaistus ja äänentoisto. Mahdollista SM-liigaan tavoittelua varten hallista puuttuu kunnolliset mediatilat, aitiot sekä ravintola. Katsomotiloja on mahdollista viilata siten, että kriteerinä ollut 5000 ihmistä halliin mahtuu jos vaan viranomaiset sen sallivat. Tässä tuli vain muutamia parannusehdotuksia. Todellisuudessa kohteita on varmasti paljon enemmän.
Mikä on tilanne hallin kohentamisen/peruskorjauksen suhteen. Asiasta on kirjoiteltu jo vuosia ja rahaakin hallin kunnostukseen on luvattu. Viime vuonna uusittiin laatta, mutta tänä vuonna ei tietääkseni ole paljoa tapahtunut. Kevään aikana hallin kehittämisestä (aitiot ym.) ilmeisesti teetettiin suunnitelma arkkitehtitoimistolla, mutta onko asia mitenkään edennyt?
Kouvolassa jäähallin peruskorjaukseen liikeni 4,3 miljoonaa euroa. Mikkelissä tuskin tuollaisia rahoja on mahdollista halliin irrottaa, mutta pienemmälläkin rahalla saataisiin jo paljon aikaiseksi. Taitaa vaan olla taas kovin jukuri-vetoinen tämä halliprojekti. Kaupungin päättäjien suunnalta kaipaisi enemmän aktiivisuutta. Ymmärrän tietysti hiljaiselon jos rahaa ei yksinkertaisesti ole.