Mainos

Kalamiehiä?

  • 522 931
  • 3 043

Zuppana

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saimaan Pallo, Jokerit
Mitkä ovat ylipäätään jatkoaikalaisten suosikkilusikoita?

En voi sanoa, että suosikki, mutta useesti tulee käytettyä PERUS-Professoreita. Niitä löytyy aika hyvä valikoima. Saimaalla on tarttunut kyseisiin lusikoihin aika laajalla rintamalla erilaista matskua, koon ja merkin puolesta.
 

expertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brodeur, Hughes bros., Dawson Mercer, NJD, HPK
Oletko kokeillut? :)

Eilen viimeksi kävin nostelemassa hauennulikoita Kallavedestä Minnow Spoonilla. Tänä kesänä ärsyvärit ovat olleet aika ässiä haukia narratessa; valko-vihreä-oranssivatsainen, räikeän punainen-mustaselkäinen ja kiiltävän hopeavatsainen-oranssiselkäinen ovat olleet ne värit, mihin hauki ei ole voinut olla nykäisemättä.

Mitkä ovat ylipäätään jatkoaikalaisten suosikkilusikoita?

Limatuubille tarjoan lusikoista minnow spoonia, proffaa ja räsästä.

Suosikki lusikat ovat punalihaisille tarjoamani jk:t ja sitten se pienin helmi-räsänen.

Yleisesti ottaen hirveän vähän on lusikoita tullut käytettyä sitten lapsuus/nuoruusvuosien...
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Mitkä ovat ylipäätään jatkoaikalaisten suosikkilusikoita?
Tosi vähän tulee nykyään käytettyä lusikoita, mutta kyllä ne on noita perus-Professoreita, Atomeita ja Räsäsiä.
Sain joululahjaksi hienon Räsäsen juhlamallin, viitsineekö tuota edes uittaa pohjaanjäämisen pelossa..Tuossahan se menee takan reunallakin.
 

Jusu7

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Sport
Tosi vähän tulee nykyään käytettyä lusikoita, mutta kyllä ne on noita perus-Professoreita, Atomeita ja Räsäsiä.
Sain joululahjaksi hienon Räsäsen juhlamallin, viitsineekö tuota edes uittaa pohjaanjäämisen pelossa..Tuossahan se menee takan reunallakin.

Heh, sama vika täällä. Erälehden 24-karaattinen on hyllyssä eikä aikomustakaan lähteä sillä heittelemään. Olen lisäksi kerännyt näitä Kuusamon vuosiuistimia ja niitä on vuodesta -95 saakka kerääntynyt kymmenkunta. Niitä ainakin tuolla Huuto.netin puolella kaupitellaan mutta kovin on suolaiset hinnat...
Vähemmän heittelemässä käyn kun tuo uistelu on enemmän omaa hommaa mutta Professorit ja Räsäset ovat pakissa kun ne vedossakin menevät. Joskus Atomeita ja Crocodilia heittelen.
edit. Niin ja Jakki-lusikka on kelvannut hauille hyvin.
 

RedRave

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Detroit Lions, Die Mannschaft
Mitkä ovat ylipäätään jatkoaikalaisten suosikkilusikoita?

Betten Krokotiilejä on tullut tarjottua ja sitten erilaisia kumikaloja. Viime kalareissun pelasti kirkas lippainen Meps:in 3:, johon täräytti keskikokoinen ahven kiinni. Päästimme urheilumielessä kaverin takaisin, kun olimme täkykaloja alunperin hakemassa. *hymiö*
Minnow spoonin hankintaa pitää näköjään harkita uudestaan, kun kerran kehutaan. Jos sellaisen ale-laarista löytää, niin ei harmita paljoa, jos se ei toimikkaan. Olisi nyt ilmat kohdillaan tuossa 14. päivän nurkilla, kun on saatu poistumislupa kalastamaan. *iso hymiö*
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Meikäläisen suosikkilusikoita ovat hopea-kupari Professori punaisella helmellä ja musta-kuparinen helmi Räsänen. Niillä saa haukia ja taimenia ja joskus isomman ahvenenkin. Minnow Spoonin ruohikkomalli on erinomainen kaislikkoisille ja lumpeisille pikkulammille.
Ehhehehehhee, kesäloma alkaa 38 minuutin kuluttua!
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Oletko kokeillut? :)

Onhan tuota tullut kokeiltua sellaisissa paikoissa, joihin on istutettu kirjoa. Pari kertaa on kirjolohi pamahtanut sinihopeiseen Minnow Spooniin. Minnow spoonia voi käyttää myös pilkkinä etenkin ajopilkinnässä kun antaa paatin ajelehtia hiljakseen joko tuulen tai pienen virran vietävänä.
- - -
Mitkä ovat ylipäätään jatkoaikalaisten suosikkilusikoita?

Professor, Räsänen, Atom, Salamander (tälläkin hyviä jalokalakokemuksia), Tiuran Neiden-lusikat ja tietenkin Abun Toby sekä Minnow Spoon. Tobystä suosikkivärini on musta-kulta. Ei tietenkään pidä unohtaa Beten Krokodilia, jonka sinertävä- ja ruskeasävyiset vaihtoehdot tuntuvat tepsivän parhaiten.

Tiuralla oli vielä pari vuotta sitten mallistossa sellainen erittäin virtaviivainen ja pieni mutta painava lyijypatukka, joka oli omiaan syvissä kanjonijoissa kuten Kitkajoen alajuoksulla. Sellaisella sain yli kolmen kilon järvitaimenen. Harmi, ettei se kuulu enää Tiuran uistinvalikoimiin.

Voisin samalla kysyä tässä, mitkä ovat jatkoaikalaisten muut suosikit lippa- ja vaappu-uistimista.

Itselläni lipoista on kirkkaasti kärjessä sateenkaari-Lotto, kakkosena tulee Blue Foxin Super Vibrax (ns. kirjoväreillä) ja sitten Mepps Aglia (kromi-musta) ja Reflex.

Vaapuista ykkönen on Rapala Original (gold), Nils Master Invincible (puna-kulta) ja Rapala Jointed (silver)

Kireitä hermoja kaikille kalamiehille :)
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Voisin samalla kysyä tässä, mitkä ovat jatkoaikalaisten muut suosikit lippa- ja vaappu-uistimista.
Pohjoisen joille ei parane lähteä ilman kakkos-tai ykköskoon hopeista Mepps Agliaa, mustin pistein varustettuna. Muuten voi jäädä harrit saamatta..
Muuten tietysti nämä tutut Vibraxit ja Kuf-lipat on rasiassa Meppsien lisäksi. Kirjolohelle on kelvannut hyvin perhokoukulla varustettu fluoripunainen Kuf, painonsa vuoksi on myös helppo heitettävä.

Vaapuista eniten tulee uitettua Jessejä, Bombereita, Rapalan Originalia ja viime aikoina siiman päässä on ollut joku puolalainen Salmo tms. Nämä siis hauelle.
Jalokalalle Rapala Jointed 7cm eri värisinä, on melkoisen vatkaava uinti! Sitten tietysti pienimmät Invinciblet, Originalit yms.

Määrällisesti eniten kirjoja ja taimenia olen saanut omatekoisella, punakultaisella 5cm vaapulla. Tekele on varmaan joku 15 vuotta vanha, lakka ja maalikin jo pahasti rapistunut mutta niin vaan tarttuu kalakin silloin tällöin. Ja jos ei muuta niin tunnearvoa kapistuksella on jo reilusti..

Muuten uistinkalastus on jäänyt viime aikoina vähemmälle, kun tuo perhostelu on alkanut tauon jälkeen taas kiinnostaa enemmän. Tuonne Uleåborgirin mainitsemalle Kitkajoelle pitäisi lähteä taas elokuun puolella Jyrävää ihmettelemään, edellisestä Kuusamon reissusta alkaa olla jo joku 6-7 vuotta.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Muuten uistinkalastus on jäänyt viime aikoina vähemmälle, kun tuo perhostelu on alkanut tauon jälkeen taas kiinnostaa enemmän. Tuonne Uleåborgirin mainitsemalle Kitkajoelle pitäisi lähteä taas elokuun puolella Jyrävää ihmettelemään, edellisestä Kuusamon reissusta alkaa olla jo joku 6-7 vuotta.

Täälläkin on alkanut perhokalastusvälineet väikkyä mielessä, kun on piiskannut virvelivälineillä 3-vuotiaasta vesistöjä. Siinä on kohta 26-vuotta virkkutouhua takana. Serkkupojalla ja serkkutytön miehellä on perhovälineet ja perhohommat näyttävät todella mielenkiintoisilta. Tuli melkein kuume, kun katseli serkun aviomiehen kuvaamia väsytyksiä Norjan joilta.

Jos ja kun lähdet Kuusamoon, vältä rysiä kuten Käylä, Kiveskoski ja muut Jyrävän yläpuoliset kosket. Painele suoraan Kitkan alajuoksulle kohti Venäjän rajaa. Metsäteitä saa kyllä ajella... Etenkin elokuussa siellä saa olla rauhassa. Kaksi reissua on tuonne tullut tehtyä, eikä kummallakaan kerralla ole oman retkueen lisäksi näkynyt muita kuin poroja. Sitä paitsi siellä on riittävästi vettä, vaikka vesi olisikin alhaalla.
 

ShowStopper

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kävin tossa tänään ostamassa muutaman minnow spoonin,ja sitten lähettiin mökille.Ja just tulin kalasta .saaliina 2 semmosta 1,5-2.0kg haukea. Molemmat tuli keltasella minnow spoonilla. eli samantien tuli todistettua että minnow on hyvä uistin kaislikoissa täällä merellä turun saaristossa
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Lusikoista on suosikkeja pienet räsäset sekä ihan perus kevennetyt taimenlusikat, mutta erittäin vähän muuten lusikoita uitan. Täällä päin tuo kuha on se ykköslaji, sitä tulee esim Husky Jerkin FT:lla nostettua - joskus reilumminkin. Jos muuten joku veneen omistava haluaa tähän Lauttasaari-Matinkylä -välille oppaan kuhanuisteluun, pistä rohkeasti yv:a. Kaveri myi veneensä, joten nyt ollaan sitten vähän aikaa ilman uistelua.

Juhannuksena syyllistyin kesämökillä (oli kyllä luvatkin) verkkojen uittamiseen, kun ei jaksanut lähteä sen kummemmin kalaan. Kolmena yönä verkoissa oli yhteensä 11 ahventa - huomionarvoista on se, että pienisilmäisin verkko oli 40mm.

Vähän vituttaa se, että ei puntaria ollut mukana. Suurimmalla oli pituutta 44cm (toiseksi pienin 35cm), olisi ollut ihan kiva saada punnitustuloskin. Olisin lähtenyt varmaan jopa kauppaan punnitsemaan, jos a) kaupat olisi ollut vielä auki ja b) olisi ollut kuski. Ja siis umpikännissä ei vesillä oltu, vaikka soutuveneellä liikuittiinkin. Itse arvioin kalan painoksi noin 1,2kg, mikä on ahveneksi aika saatanan iso.

Edit: Kuva ahvenesta
 

Liitteet

  • ahven_pieni.JPG
    ahven_pieni.JPG
    25,5 KB · kertaa luettu: 672

AnaMasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahko
Edit: Kuva ahvenesta
Jumalauta siinä on hillittömän kokoinen appora, tai pienikätinen äijä.

Itse tulin juuri järveltä. Hukutin ensin 2 katiskaa yöksi. Tuskin niihin ihmeitä eksyy, mutta kiva nähdä millaista fisua liikkuu. Tuossa liiterissä olisi jotain verkkojakin lupineen, mutta eihän niitä tämmöinen cityapina saa oikeaoppisesti veteen selvinpäin. Pitää riehua niiden kanssa joskus toiste.

Tuli myös heiteltyä hetki uusilla siiman painoilla, joita hain eilen Espoon Kalapekasta ja Honkkarista. Puolen tunnin pikasessiolla kävi kerran pieni hauki kiinni Nils Master Invincibleen. Päästin kaverin kasvamaan lisäkiloja, mutta hyvä tietää, että ruokahalu on kohdallaan. Huomenna sitten paremmalla ajalla ja kärsivällisyydellä lisää.

Pari tyhmää kysymystä tähän väliin.

1. Onko (hauen) verestäminen tarpeellista 1-2 tunnin reissulla, jos kala kuitenkin käsitellään heti rantautumisen jälkeen?
2. Miksi kalaa peratessa sitä ei tulisi huuhdella järvivedellä?
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Pari tyhmää kysymystä tähän väliin.

1. Onko (hauen) verestäminen tarpeellista 1-2 tunnin reissulla, jos kala kuitenkin käsitellään heti rantautumisen jälkeen?
2. Miksi kalaa peratessa sitä ei tulisi huuhdella järvivedellä?

1. Kyllä se periaatteessa on järkevää, koska lihaksiin jäänyt veri voi edesauttaa lihan pilaantumista. Itse suolistan isommat kalat välittömästi ne saatuani.

Noin lyhyellä aikavälillä sillä tuskin kuitenkaan on merkitystä. Tärkeintä on kalan säilyttäminen mahdollisimman viileässä. Periaatteessa elävänä sumpussa tai saavissa säilyttäminen lisää kalan stressaantuneisuuden takia maitohappoa lihaksiin ja tämä kuulemma vaikuttaa kalan makuun kielteisesti. Enpä ole itse moista huomannut, mutta onhan se kidutusta. Nyrkkisääntö on se, että kalikkaa lujasti päähän tai puukko silmien takaa aivoihin.

2. Järvivedessä on pieneliöitä, - kuten bakteereja ja loisia - jotka hysteerikkojen mukaan saattavat pilata kalan tai aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Käytännössä tällä ei ole mitään merkitystä varsinkaan viileän veden aikana. Tietenkin jos on juoksevaa vettä käytössä, sitä kannattaa käyttää.
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Komea oli E:n ahven!

Jos ja kun lähdet Kuusamoon, vältä rysiä kuten Käylä, Kiveskoski ja muut Jyrävän yläpuoliset kosket. Painele suoraan Kitkan alajuoksulle kohti Venäjän rajaa.
Joo, tämä on selviö. Nimenomaan nousutaimenta lähdetään hakemaan. Tuo Jyrävän yläpuolinen osuushan kuuluu lisäksi eri lupa-alueeseen, ja eikös se ole vielä osittain istutuskalan aluettakin?

Pikkuharreja ja-taimenia lukuunottamatta nollareissuja olen Kitkajoelle tehnyt. Joka tapauksessa paikka on suurtaimenta (+5kg) haluavalle pakollinen Suomessa. Maisemat sinänsä on jo sellaiset että eipä noita Suomesta muualta löydä.

Vähän vituttaa vain nuo jotkut "kalamiehet" jotka ottaa homman liian tosissaan. Edellisellä kerralla oltiin kaverin kanssa Harrisuvannon niskalla, yhdellä Kitkan kuuluisimmista ottipaikoista, kun paikalle tuli kolmen äijän kopla vallaten rannan. Yksi kiipesi välittömästi rannalla olevaan mäntyyn tähystämään niskalla mahdollisesti lekuttelevia taimenia, ja kaksi muuta alkoivat hilittömän täsmäheittelyn puussa olevan miehen ohjeiden perusteella. Emme välitäneet tunkea mukaan, joten istahdimme kauemmas seuraamaan touhua, joka sanalla sanoen oli aika irvokasta. Heittelijät kiroilivat tähystäjälle että "vittu sano nyt tarkemmin mihin pitää heittää, ei me täältä rannalta mitään nähdä!" Touhu muistutti lähinnä rokastusta. Onneksi eivät saaneet mitään.

Nyttemmin on ollut puhetta että tuo tähystysmänty olisi kaadettu, ja jos näin on niin hyvä. Ei tuollaisella täsmäheittelyllä ole oikein kalastuksen kanssa mitään tekemistä.

Paanajärvestä Venäjän puolelta nousevan taimenen matka Kitkajoella siis pysähtyy Jyrävän putoukseen, josta taimenet eivät enää pääse yli vaikka innokkaasti koettavatkin hyppiä. Poikkeuksetta putous näyttää valokuvissa paljon pienemmältä kuin paikan päällä, ja siksi kuvat ovatkin olleet kotona jälkikäteen katsottuina pieniä pettymyksiä. Tuossa kuitenkin googlesta löytynyt otos.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
1. Onko (hauen) verestäminen tarpeellista 1-2 tunnin reissulla, jos kala kuitenkin käsitellään heti rantautumisen jälkeen?
2. Miksi kalaa peratessa sitä ei tulisi huuhdella järvivedellä?

1. Tainnutus ja verestys heti. Kun kalan sydän vielä pumppaa (refleksejä siis tainnutuksenkin jälkeen), lihasta saa veret pois, mikä taas parantaa lihassa sekä makua että säilyvyyttä. Älä kuitenkaan missään nimessä avaa kalan vatsaa ennen kuin rannalla. Kalan vatsa eristää erittäin hyvin kaikki bakteerit niin kauan kuin vatsa ei ole auki. Jos taas vatsa on auki, sinne pääsee pesimään vaikka mitä.

2. Kalan vatsaontelon voi huudella järvi- tai merivedellä, jos a) sen laittaa hetimmiten grilliin tai b) se on mahdollista käytännössä lähes välittömästi huuhdella myös hana-/kaivovedellä. Fileeksi vedettyä kalaa en huuhtoisi kuin nopeasti juuri ennen grilliin laittamista, jos ei ole mahdollista muuten huuhdella. Luonnonvesissä on juurikin bakteereja yms eloperäistä materiaalia, jotka tykkäävät muhia kalan vatsaontelossa, missä tarpeeksi lisäännyttyään (ei havaitse silmillä) saattavat aiheuttaa kaikkea vähemmän epämukavaa ruokailun jälkeen.

Loppujen lopuksi kuitenkin riskit näissä bakteereissa tms on erittäin pieniä, mutta sen kerran kun se ikävä kerta osuu kohdalle, ei naurata. En itse kieltäytyisi syömästä kalaa, vaikka vatsa olisikin avattu veneessä ja kala pesty järvivedessä - toisaalta oma vatsa on käsittääkseni kohtuullisen kovaa tekoa.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Komea oli E:n ahven!

Totta. Itse olen tosin saanut isompiakin, mutta ikinä ei ole silloin ollut vaakaa mukana. Ahven on yllättävän painava pituuteensa nähden, kuten säynävä. Nyt on kallis digivaaka pakissa, mutta paljonkaan punnittavaa ei ole ilmaantunut. Johtuneeko sitten siitä, että on ollut vaaka völjyssä. Kirjolohia ei jaksa punnita. Niistä näkee päälle montako sataa grammaa ne painavat. Muutenkaan ei kyseistä kalalajia kohtaan ole kovin suuria sympatioita, vaikka erinomaisia ruokakaloja ovatkin.

Vähän vituttaa vain nuo jotkut "kalamiehet" jotka ottaa homman liian tosissaan. Edellisellä kerralla oltiin kaverin kanssa Harrisuvannon niskalla, yhdellä Kitkan kuuluisimmista ottipaikoista, kun paikalle tuli kolmen äijän kopla vallaten rannan. Yksi kiipesi välittömästi rannalla olevaan mäntyyn tähystämään niskalla mahdollisesti lekuttelevia taimenia...

Jaa että käkiä. Uskomatonta. Noita en ole onneksi vielä tavannut. Mutta jos tapaan, niin annan ymmärtää, että touhu on kovin piittaamatonta muita kohtaan. Muutamia pitkiä heittoja suurimmalla ja rumimmalla haukilusikalla poikien pelipaikoille, niin eiköhän viesti mene perille.

Toinen juttu on perheet, jotka tulevat "kalastamaan" perheluvilla jollekin kalliille ja vähävetiselle koskelle. Iskä ja äiti roiskivat supervärikkäissä vaatteissa lippaa vastarannan puihin ja läiskivät uistimet puhtaaksi hakkaamalla niitä veden pintakalvoon. Puheenkälkätys ja pentujen kirkuminen on ihan omaa luokkaansa...

Pennut hakkaavat haavilla vettä. Iskä ja äiti eivät sano mitään. Se alkaa turhauttaa, kun on itse mennyt pelipaikoille hissun kissun maastopuku päällä melkein tetsaamalla, jotta kala ei häiriintyisi jo valmiiksi. Sitten paikalle lyöttäytyy perhe.

Lapsille pitäisi opettaa käytöstä luonnossa. Siellä pitäisi olla rauhallisesti ja liikaa meteliä aiheuttamatta ja ottaa huomioon muut kalastajat. Itse sain tällaisia neuvoja jo pikkupentuna ja hyvin ovat mielessä pysyneet. Jos ja kun saan jälkikasvua, tulen opettamaan heille käytöstapoja luonnossa.
 

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Muutenkaan ei kyseistä kalalajia kohtaan ole kovin suuria sympatioita, vaikka erinomaisia ruokakaloja ovatkin.
Sama täällä. Tuo pullalohen pumppaaminen suomalaisiin vesistöihin sai aivan uskomattomat mittasuhteet tuossa 80-ja 90-luvuilla. Joka lätäkköön sitä laitettiin, piittaamatta siitä olisiko paikkaan mahdollisesti hieman isommalla vaivalla pystytty palauttamaan tai vahvistamaan oma taimen/harjuskanta.
Ja kaiken huippuna näitä kasvatusaltaissa muodottomiksi syötettyjä repalepyrstöjä sitten kutsuttiin "lohiksi"..

Toki realiteetit on tunnustettava. Kirjolohi on taimeneen verrattuna halpa istutuskala, ja se pärjää hieman huonommassakin vesistössä. Lisäksi se pistää hanakasti vastaan siiman päässä, ja on ruokakalana ihan maukas.
Kuitenkin on mielestäni piittaamattomuutta, ja aidan ylittämistä matalimmalta kohdalta se, että kirjo on ollut istutuskalana joko ainoa vaihtoehto tai sitten enemmistönä sellaisissakin vesissä, joihin pienellä vaivannäöllä olisi voitu taata elin-ja lisääntymisolosuhteet myös taimenelle. Kirjolohihan ei Suomessa (käsittääkseni) lisäänny luontaisesti, joten senkin vuoksi näkisin mieluummin taimenen poikasistutukset mielekkäämpänä. Ja sitten tietysti onkikokoisia joukkoon kalastajia houkuttamaan.

Nykyisin onneksi alkaa yleinen trendi olla jo se, että taimen ja harjus alkavat olla se ensisijainen vaihtoehto jokia kunnostettaessa.

Lapsille pitäisi opettaa käytöstä luonnossa. Siellä pitäisi olla rauhallisesti ja liikaa meteliä aiheuttamatta ja ottaa huomioon muut kalastajat. Itse sain tällaisia neuvoja jo pikkupentuna ja hyvin ovat mielessä pysyneet. Jos ja kun saan jälkikasvua, tulen opettamaan heille käytöstapoja luonnossa
Kyllä näin on. Itse tapaan myös lähestyä (jalo)kalapaikkaa hiljaa hiipien, kyyryssä ja joskus jopa kontaten jos tiedän kalat aroiksi ja joki/lampi pieni ja matala. Kyllähän siinä sitten tulee mielessään sadateltua jos hetken päästä pusikossa rytisee kun kanssakalastaja ryntää rannalle vispaamaan 20cm ruosteista kopio-tobyaan ranteenpaksuisella, kolmimetrisellä vavallaan. Ja sitten vielä saa kalan.. :0
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Kuitenkin on mielestäni piittaamattomuutta, ja aidan ylittämistä matalimmalta kohdalta se, että kirjo on ollut istutuskalana joko ainoa vaihtoehto tai sitten enemmistönä sellaisissakin vesissä, joihin pienellä vaivannäöllä olisi voitu taata elin-ja lisääntymisolosuhteet myös taimenelle. Kirjolohihan ei Suomessa (käsittääkseni) lisäänny luontaisesti, joten senkin vuoksi näkisin mieluummin taimenen poikasistutukset mielekkäämpänä. Ja sitten tietysti onkikokoisia joukkoon kalastajia houkuttamaan.

Nykyisin onneksi alkaa yleinen trendi olla jo se, että taimen ja harjus alkavat olla se ensisijainen vaihtoehto jokia kunnostettaessa.

Taimenistutusten suurin ongelma ainakin perstuntumalta on ainakin suuremmissa joissa verkkokalastus. Samoin on harjuksen laita. Esimerkiksi Iijoella on eräs ylävirtaa kohti suunnistavien kalojen pääväylä tukittu erään mökkikalastajan verkolla. Verkko on merkitty joen puolelta, mutta mistään ei saa selvää, missä toinen pää on. Niinpä siihen on pari kertaa jäänyt uistin kiinni. Mielenmyrskyssä on tullut sitten irroitettua uistinta puukon kanssa. Sori vaan jos paulat ovat paskana...

Siihen verkkoon jäävät kiinni kaikki kalat lajista riippumatta. Silmäkoko on vielä 25-35 -millistä ja siihen jämähtävät istutus- ja luonnontaimenet. Harria kyseisestä joesta ei ole saatu pitkään aikaan, vaikka velvoitusistutuksia Iijokeen tietääkseni tehdäänkin. Alamittaiset taimenet ovat niin heikossa hapessa vuorokauden verkossa riuhtoessaan, ettei verkottajalla "ole muuta mahdollisuutta, kuin ottaa kala mukaan". Haistakaa vittu.

Sitten nämä verkotussankarit kehuskelevat tai valittelevat kun ei enää jaksaisi millään syödä kalaa, kun on pakastin täynnä kirreä, alamittaista taimenta ja muuta sellaista. Kemissä on eräs istariallas, joka on paikallisten pilkkimiehien lempimestoja. Eräs kaveri kehuskeli, kun oli vetänyt luvattomia talviverkkoja ko. altaaseen ja pakastin oli täynnä kirreä. Voi jeesus mitä itsekkyyttä ja piittaamattomuutta.

Valitanpa vielä siitäkin, että haukia ripustetaan elävänä puun oksaan. Mikäli poranokka ei kiinnosta ruokakalana, niin päästäkää se ehjänä takaisin uimaan tai tappakaa edes, jotta sen ei tarvitse kitua.

EDIT: kirjolohi ei tosiaan pysty lisääntymään Suomen vesissä. Kenties ilmastonmuutos korjaa tämän asian...
 
Viimeksi muokattu:

Hartiapankki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport ja kaikkinainen urheilu vaasalaisittain
Joo, meinasinkin näitä pienempiä jokia täällä Etelä-Pohjanmaalla. Verkkoja ei sentään näillä kapeammilla joilla ja puroilla näy, se nyt vielä puuttuisikin..

On muuten sääli näin vapakalastajan kannalta, että käytännössä kaikki Pohjanlahteen/Perämereen laskevat joet on tuhottu vaelluskalan näkökulmasta. Lueskelin jostain että esimerkiksi Lapuanjoelta (joka nykyään on samea rapajoki mereltä tuonne Lapuan pohjapadolle asti, yläjuoksulla on vielä luonnonvarainen taimen-ja harjuskanta) saatiin vielä 1900-luvun alussa vuosittain 12 tonnia lohta! Ja samainen kala pääsi nousemaan lähes kaikkiin pohjanmaan jokiin.
Nykyisin ainut nousun mahdollistava joki taitaa olla Tornionjoki. Lestijokeen ja muutamaan muuhun voi periaatteessa nousta lohi ja meritaimen mutta ilmeisesti enemmän tai vähemmän sattumakappaleita ovat ylössaadut olleet. No, siihen aikaan kun Suomi todenteolla teollistui ja kasvoi, oli selvää että vesivoimaa ja maataloutta tarvitaan, eikä siinä paljon kannattanut uhrata ajatuksia että pääseekö Hartiapankki tulevaisuudessa lohijoelle vai ei.. Mutta sääli joka tapauksessa. Kun nyt edes muutama nousujoki saataisiin ennallistettua tännekin lakeuksille.

Valitanpa vielä siitäkin, että haukia ripustetaan elävänä puun oksaan. Mikäli poranokka ei kiinnosta ruokakalana, niin päästäkää se ehjänä takaisin uimaan tai tappakaa edes, jotta sen ei tarvitse kitua.
Tuo on kyllä uskomatonta piittaamattomuutta ja luonnon häpäisyä. Ei voi tajuta mitä päässä liikkuu.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Nykyisin ainut nousun mahdollistava joki taitaa olla Tornionjoki. Lestijokeen ja muutamaan muuhun voi periaatteessa nousta lohi ja meritaimen mutta ilmeisesti enemmän tai vähemmän sattumakappaleita ovat ylössaadut olleet.

Torniojoen ohella myös Kiiminkijokeen voi periaatteessa nousta merilohta ja meritaimenta. Kiiminkijoki on kuitenkin niin humuspitoinen, että kyseiset kalat aivastavat joen suulla ja painuvat takaisin Perämereen syömään, mikäli onnistuvat ohittamaan miljoonat verkkometrit ja muut miinat.

Tietenkin myös Teno on lohijoki parhaasta päästä.
 

Filatovi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit & TS
uutta 'matoa' koukkuun.

Asiasta kolmanteen.

Huomenna olisi lähtö mäntyharjulle kaverin mökille, joten eilen kävin hieman varustelemassa pakkia uusilla vieheillä. Mukaan tarttui Perus räsänen, väreinä kultainen/liila ja reunassa musta sahalaita. Toiseksi ostin isoimman calico catin mitä löysin, värinä perus punavalkomusta. Takuuvieheitä, omalla osallani ainakin. Kolmanneksi otin rapalan 12cm X-rapin kaverin suosituksella, värinä on kärjessä punaista, vatsa ja selkä keltaista sekä kyljissä valkoista.. ihan mielenkiinnolla siis lähdetään alkavan viikon koitoksiin!

Kertokaas muutkin miten olette varustelleet pakkejanne, ja kokemuksia esim. juuri x-rapista ja että minkävärisillä vieheillä sitä kalaa on tullut
.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Kertokaas muutkin miten olette varustelleet pakkejanne, ja kokemuksia esim. juuri x-rapista ja että minkävärisillä vieheillä sitä kalaa on tullut

Minulla on sinihopeinen X-Rap ja olen kokeillut sitä kerran. Sillä kerralla ei tullut kalaa, mutta kovasti myyjä sitä kehuskeli. Se on ns. käsialauistin, eli sen uittaminen ja siihen kohdistuva predaatio on aika pitkälle kiinni kalastajasta. Pintauistimena se taatusti tarjoaa hyvällä syönnillä äärimmäisen hauskoja kalastushetkiä.

Tänä kesänä on hyvin ottanut kala punakultaiseen Lottoon, samoin Lottoon sateenkaariväreillä. Perushaukiuistimista Salamander (musta-kulta) on ollut erinomainen. Myös Toby (musta-kulta ja mattahopea) on antanut saalista.
Jokin Kinetic-niminen pieni oranssi vaappu on saanut taimenekin tarttumaan. Keltamusta Jesse tartuttaa niin paljon poranokkaa, ettei sitä viitsi edes uittaa.
Älä unohda violetinsävyistä Super-Vibrax -lippaa tai Mepps Aglioita tai Minnow Spooneja. Jostakin syystä oranssi, punainen (nämä päiväsaikaan), sininen ja musta-kulta (iltasella) ovat olleet kesän ottivärejä.

Riippuu tietenkin aika paljon veden väristä, auringonpaisteesta eli sen puutteesta ja kalan aktiivisuustasosta, mikä toimii. Jotkut sanovat, että kirkkaaseen kirkasta ja sameaan sameeta. Toiset sanovat, että se menee juuri päinvastoin.

Kalan ollessa supersyönnillä ärsyvärit (mm. kelta-musta, ambulanssi, valko-punainen) toimivat parhaiten ja kalojen ollessa passiivisia mahdollisimman luonnonmukainen viehe tuottaa parhaan tuloksen. Luonnonmukaisista nostaisin esiin Rapalan Originalit ja Jointedin, sekä ns. pehmovaaput, joita myös suspeiksi kutsutaan. Muun muassa Storm valmistaa näitä. Suosittelen hopeanväristä, mahdollisimman luonnonmukaista suspia.

Kirkkaassa vedessä on musta-kulta ollut valttia ja sameassa vedessä oranssi.
Pimeällä ja hämärällä kannattaa käyttää sinertäviä tai violetteja uistimia, koska kyseisten värien aallonpituus on suurin, ja värit näkyvät kaikkein pisimpään. Myös hyvin taivasta vasten näkyvät värit kuten musta voivat toimia hyvin iltahämärissä.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Joo, tarkoitinkin näitä jokia mihin Itämeren lohi nousee, eli näitä Suomen länsirannikon vesiä. Tenoon nouseva kalahan on Jäämeren lohta, jota jotkut pitävät arvokkaampana. Miksi, ei ole tiedossa.

Jep.

En tiedä minäkään, miksi Tenon lohi on arvokkaampaa kuin Perämeren lohi. Mielestäni asia on juuri päinvastoin, koska Perämeren lohi on niin vaikea saavutettava.

Kaipa se Tenon lohi on arvokkaampaa, koska matka on pitkä, luvat kalliita ja siellä joutuu sietämään norjalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia.

Sitä paitsi suuri osa Jäämeren lohista on "teollisia" tuotteita, kassilohia mm. Tromssan seuduilta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös