Mainos

Kalamiehiä?

  • 520 345
  • 3 035

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Tuohon alempaan lainaukseen. Tervettä itseluottamusta on hyvä olla, mutta jos jotain on oppinut niin kalastuksessa ja metsästyksessä ei kannata saaliilla etukäteen hehkuttaa, tai myydä sitä eteenpäin, vaikka lähes ammattilainen taidatkin olla :)

Tottahan tuo on, mutta eihän se vaan ole mahdollista että yhtään kalaa ei saisi. Jos ei saa vetämällä niin saa heittämällä, jos ei saa heitämällä niin saa ongella, jos ei saa ongella niin saa pohjaongella. Kalatta jääminen tutussa vedessä on silkka mahdottomuus, ellei saaliskalana ole tavoitteena vaikka taimen tai järvilohi.
Mutta jos ja kun tavoite on vaan saada kala, eli tässä tapauksessa kuha, hauki tai ahven niin ei voi jäädä ilman kalaa.

Tuosta muuten pitää poimia myymistä koskeva kohta niin en ole koskaan myynyt yhtään kalaa. Tulen siitä iloiseksi kun saan viedä kaloja ihmisille jotka eivät niitä itse saa tai eivät esimerkiksi kykene vesille.
Vaikka en myy niitä niitä niin olen tainnut saada vastineeksi, kylmäsavustettuna kaloja takaisin, suklaata, kahvia, juustomaitoa, hirven lihoja, kukkakaalia, konjakkia, viiniä yms. En koskaan ota vastaan mitään kun vien kaloja mutta aina nuo muistavat iskeä takaisin paikan tullen ja jos joku kotivovelle tuo kahvipaketin niin en minä siitä ilkeä kieltäytyä, vaikka todellakin ilon saan siitä että saan kalastaa ja se ihminen ilahtuu kenelle kalaa milloinkin vien.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Tottahan tuo on, mutta eihän se vaan ole mahdollista että yhtään kalaa ei saisi. Jos ei saa vetämällä niin saa heittämällä, jos ei saa heitämällä niin saa ongella, jos ei saa ongella niin saa pohjaongella. Kalatta jääminen tutussa vedessä on silkka mahdottomuus, ellei saaliskalana ole tavoitteena vaikka taimen tai järvilohi.
Mutta jos ja kun tavoite on vaan saada kala, eli tässä tapauksessa kuha, hauki tai ahven niin ei voi jäädä ilman kalaa.

Tuosta muuten pitää poimia myymistä koskeva kohta niin en ole koskaan myynyt yhtään kalaa. Tulen siitä iloiseksi kun saan viedä kaloja ihmisille jotka eivät niitä itse saa tai eivät esimerkiksi kykene vesille.
Vaikka en myy niitä niitä niin olen tainnut saada vastineeksi, kylmäsavustettuna kaloja takaisin, suklaata, kahvia, juustomaitoa, hirven lihoja, kukkakaalia, konjakkia, viiniä yms. En koskaan ota vastaan mitään kun vien kaloja mutta aina nuo muistavat iskeä takaisin paikan tullen ja jos joku kotivovelle tuo kahvipaketin niin en minä siitä ilkeä kieltäytyä, vaikka todellakin ilon saan siitä että saan kalastaa ja se ihminen ilahtuu kenelle kalaa milloinkin vien.
Kyllä joka ukolla joskus menee munat pataan.

Joo myydä oli minulta väärä termi ehdottomasti. Minäkään en myy saalistani mitään. Annan tutuille/sukulaisille/naapureille silloin kun annettavaa on ja siltä tuntuu. Joskus saa vastineita myöhemmin ja joskus ei.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Kyllä joka ukolla joskus menee munat pataan.

Kyllä, mutta ei sellaisella kertaa kuin eilenkin jossa oli vain tavoite saada kummityölle ensimmäisen kerran kala. Meni lähes 20min kun onnistuttiin ja sen jälkeen tyttö oli tyytyväinen ja sanoi että eiköhän lähdetä rantaan.

Tänään oli siis tuo soutu-uistelukisa. Sijoitus komeasti 1. Voittotulos oli vähän päälle 41 tuhatta pistettä, kakkonen oli 33 tuhatta, kolmas ja neljäs 90 pinnan sisään 19,5 tuhatta.
Kaikenkaikkiaan veneitä oli 32 ja määrää varmasti rajoitti naapurikylällä pidetty Saimaa Cupin osakilpailu. 28/32 venettä kuitenkin toi kaloja puntariin. Joka oli ihan jees. Oma tulos syntyi 11 kuhasta, 8 hauesta ja yhdestä ahvenesta.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Myrskyn jälkeen on tyyni sää.. vai miten se meni? Tuli käytyä ensimmäistä kertaa tänä kesänä ihan rehellisesti lippaa heittämässä Virolahdella ahvenille auringonlaskussa, ja reilussa tunnissa niitä 8 nousi veneeseen joista 5 ruokakalaksi sopivaa pannulle. Kyllä oli hyvin syönnillään.
 

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF
Miekankoski Mäntyharjulla, onko täällä minkälaisia kokemuksia kalapaikasta? Onko virvelillä mitään saumaa saada kalaa?
Kerran olen käynyt. Minusta aika tympeä ja lyhyt "koski". Kyllähän tuolla kalaa on, säynettä ja taimenta ainakin. Tankkiautosta riippuen myös kirjoa. Paljon mieluisampi paikka ainakin itselleni on lähistöllä sijaitseva Pyhäkoski. Näillä vedenlämmöillä ei tosin tuonne kannata mennä taimenen poikia kiusaamaan.
 

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF
Eilen kävin renkailemassa vuoksella siian perässä. Pikku upoilla tulikin saatua 6 kalaa haaviinkin asti. Pintureihin kovasti iskevät, mutta tarttumaan ei meinaa saada millään. Saatuihin nähden varmaan kolminverroin karkuutuksia ja todella paljon tärppejä. Oli kyllä todella mukavaa kalastella, kun oli reilummin tapahtumia. Kovin makoisa olivat, kun äskettäin pannulla kävivät.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Kerran olen käynyt. Minusta aika tympeä ja lyhyt "koski". Kyllähän tuolla kalaa on, säynettä ja taimenta ainakin. Tankkiautosta riippuen myös kirjoa. Paljon mieluisampi paikka ainakin itselleni on lähistöllä sijaitseva Pyhäkoski. Näillä vedenlämmöillä ei tosin tuonne kannata mennä taimenen poikia kiusaamaan.

Jep, lyhyt koskihan se on, joka yhdistää kaksi järveä. Pyhäkoskea kanssa mietin, mutta arveluttaa myös se, onko joessa minkä verran vettä näin kuivana aikana? Suuntaamme Miekankoskelle, jos sieltä tulisi vaikka taimen?
 

LiiAaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Pientä päivitystä Pohjois-Kallavedeltä. Kuhaa tulee kuin siimaa ja isompi tuntui syövän nyt 22-01 aikaan. Parhaiten toimi uistelu n. 6m penkalta nousten syvänteen 25-35m päälle. Aivan älyttömän hyvä Kuha kausi on menossa. Väreistä toimi muikku ja keltamusta parhaiten. Eipä kyllä tarvinnut hirveästi pakkia koluta, koska oli niin kovasti oli Kuha purullaan, joten vaappujen värit olivat sivuseikka. Pieni myyrskytuuli toi paljon roskaa järvelle, joten se antoi sen ilkeän tunteen siitä, että joku roska siellä on kiinni. Yleensä oli kuitenkin pieni Kuha. Nyt on menossa ehkä yksi parhaimmista kuhan kalastuskesistä, joten kireitä siimoja kaikille!
 

12961

Jäsen
Täytyypi pistää kesäkoekeittiö käyntiin, jahka pääsee taas pöndelle. Sorvat, joita onkipaikoilta tulee on aika järjestään jotain 300-500g painoisia ja rehevyydestään huolimatta järvi on kyllä varsin kirkasvetinen ja verrattain syvä, joten tummavetisten "mutalampien" makuongelmia ei pitäisi olla. Tai ainakaan särjissä ja lanhoissa ei ole ollut sivumakua. Täytyy pistää sorvat ronskilla kädellä fileiksi ja ajaa joko kalapullamassaksi tai sitten hauduttaa mausteöljyssä muutama tunti uunissa, joka aika hyvin pehmentää ainakin särjen ruodot.

Kaikki särkikalat ovat ihan hyvänmakuista ruokakalaa, kunhan muistaa vanhan saaristolaisen kalastajan ei ehkä niin eettisen vinkin. Pidä särkikalat pohjasta irti olevassa sumpussa paastolla muutama päivä. Mudan maku katoaa myös savipohjaisesta paikasta kalastetuista kavereista n. viikossa.

Tänä vuonna on särkikaloista tullut syötyä katiskoihin löytäneitä lahnoja ja suutareita. Suutari on lahnaa rasvaisempana kaverina yksi parhaista pönttökaloista.
 

ISH

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, HIFK, Arsenal
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän? @Murkula

Tämä äärimmäisen uhanalainen kala joita ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan osui valitettavasti talviverkkoomme Saimaan Pihlajavedellä maaliskuussa 2017. Painoa oli muistaakseni 5 kg.

Upea kohtaaminen kuitenkin. Pitkään ehti Saimaalla vaeltaa ja ties kuinka monta kertaa ui mökkimme ohitse. Kuva ohessa.
 

Liitteet

  • IMG-20170301-WA0006.jpg
    IMG-20170301-WA0006.jpg
    307,7 KB · kertaa luettu: 197
Viimeksi muokattu:

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kaikki särkikalat ovat ihan hyvänmakuista ruokakalaa, kunhan muistaa vanhan saaristolaisen kalastajan ei ehkä niin eettisen vinkin. Pidä särkikalat pohjasta irti olevassa sumpussa paastolla muutama päivä. Mudan maku katoaa myös savipohjaisesta paikasta kalastetuista kavereista n. viikossa.

Tänä vuonna on särkikaloista tullut syötyä katiskoihin löytäneitä lahnoja ja suutareita. Suutari on lahnaa rasvaisempana kaverina yksi parhaista pönttökaloista.
Tuota ”huuhtelua” on tullut harrastettua itsetehdyssä sumpussa, eli olen laittanut kalat saunan päädyssä olevaan isoon vesisaaviin, johon olen porannut yläosaan reiät ylivuotavalle vedelle ja saavin toisessa reunassa olevasta reiästä pumppaan järvestä tai kaivosta pienellä teholla tuoretta vettä. Siellä kun antaa kalojen uiskennella päivän tai pari, niin saa kalat ”suihkunraikkaana” ja tuoreena pataan. En tiedä nyt, onko tuosta suurta iloa sinänsä, mutta penskoista on ollut hauska käydä pällistelemässä saavissa olevia kaloja.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän? @Murkula

Tämä äärimmäisen uhanalainen kala joita ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan osui valitettavasti talviverkkoomme Saimaan Pihlajavedellä maaliskuussa 2017. Painoa oli muistaakseni 5 kg.

Upea kohtaaminen kuitenkin. Pitkään ehti Saimaalla vaeltaa ja ties kuinka monta kertaa ui mökkimme ohitse. Kuva ohessa.

En nyt tiedä miten tuo on "upea" kohtaaminen kun kyseessä on tosiaan äärimmäisen uhanalainen kala saimaan vesistössä. Jokainen yksilö on erittäin tärkeä kun perinnöllinen monimuotoisuus on hyvin ohut ja varsinkin noinkin iso nieriä on todella, todella arvokas yksilö. Sääli, että jäi verkkoon. Kala on upea. Kysymykseen niin en ole saanut ikinä enkä tiedä olenko edes koskaan nähnyt mitään nieriää.

Mites arvon palstalaiset käyttää vetouistelussa noita painoja? Ylipäätään olisi kiva saada vähän vinkkiä, että minne syvyyteen vaaput menevät minkälaisilla painoilla ja kuinka paljon on hyvä jättää vaapun ja painon väliin siimaa? Itse nyt jättänyt sen reilun pari metriä ja ihan ok toiminut, mutta itselleni painojen kanssa kikkailu on niin uutta etten tiedä oikein ollenkaan, että missä syvyydessä uistimeni milloinkin menevät.

Esim. jos uistimen normi uintisyvyys tietyllä vauhdilla on noin pari metriä ja laittaa noin parin metrin päähän uistimesta vaikka 45 g painon ja vetää samaa nopeutta niin kuinka paljon tuollaisessa skenaariossa uintisyvyyttä tulee lisää?
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän? @Murkula

Tämä äärimmäisen uhanalainen kala joita ei periaatteessa pitäisi olla olemassakaan osui valitettavasti talviverkkoomme Saimaan Pihlajavedellä maaliskuussa 2017. Painoa oli muistaakseni 5 kg.

Upea kohtaaminen kuitenkin. Pitkään ehti Saimaalla vaeltaa ja ties kuinka monta kertaa ui mökkimme ohitse. Kuva ohessa.
Lisääntyykö tuo muuten vieläkään missään muualla luonnonvaraisena alkuperäiskantana kuin Kuolimolla?
 

Heddy#77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning, Manchester United
En nyt tiedä miten tuo on "upea" kohtaaminen kun kyseessä on tosiaan äärimmäisen uhanalainen kala saimaan vesistössä. Jokainen yksilö on erittäin tärkeä kun perinnöllinen monimuotoisuus on hyvin ohut ja varsinkin noinkin iso nieriä on todella, todella arvokas yksilö. Sääli, että jäi verkkoon. Kala on upea. Kysymykseen niin en ole saanut ikinä enkä tiedä olenko edes koskaan nähnyt mitään nieriää.

Mites arvon palstalaiset käyttää vetouistelussa noita painoja? Ylipäätään olisi kiva saada vähän vinkkiä, että minne syvyyteen vaaput menevät minkälaisilla painoilla ja kuinka paljon on hyvä jättää vaapun ja painon väliin siimaa? Itse nyt jättänyt sen reilun pari metriä ja ihan ok toiminut, mutta itselleni painojen kanssa kikkailu on niin uutta etten tiedä oikein ollenkaan, että missä syvyydessä uistimeni milloinkin menevät.

Esim. jos uistimen normi uintisyvyys tietyllä vauhdilla on noin pari metriä ja laittaa noin parin metrin päähän uistimesta vaikka 45 g painon ja vetää samaa nopeutta niin kuinka paljon tuollaisessa skenaariossa uintisyvyyttä tulee lisää?
Itse olen jonkun verran käyttänyt painoja uistelussa. Yleensä on tullut käytettyä ihan perus päärynäpainoja kokoluokassa 25-50 g.

Minulla on yleensä ollut uistimen ja painon välissä about 1,5 metriä siimaa ja tuo on ainakin hauelle ja kuhalle pelittänyt ihan hyvin. Kannattaa huomioida, että mitä enemmän uistimen ja painon välissä on siimaa, sitä enemmän uistin pyrkii pintaa päin, etenkin vaapuilla kalastettaessa.

Tuohon viimeiseen kohtaa arviosin, että uistin ui tuolla 45 g painolla about 3,5 metrin syvyydessä. Toki tuossa myös vaikuttaa, puhutaanko vaapusta vai lusikasta.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Tuohon viimeiseen kohtaa arviosin, että uistin ui tuolla 45 g painolla about 3,5 metrin syvyydessä. Toki tuossa myös vaikuttaa, puhutaanko vaapusta vai lusikasta.

Vaapusta on kyse ja kiitoksia vastauksesta. Saanut vähän molempaa infoo, että uistimen normaaliin uintisyvyyteen lisättäisiin uintisyvyyttä noin metri aina 10-15 grammaa kohti. Eli, jos vaappu ui normaalisti kahden metrin syvyydessä ja painoa lisätään esim. 45 g niin se olisi 2 + noin 3 metriä, mutta noin se ei siis olisi vaan kun painoja laitetaan siimaan niin se on sitten vain se paino mikä merkitsee uintisyvyyden kanssa?

Vielä kiinnostaisi myös tietää, jos joku osaa vastata, että miten jalokalojen kanssa painot toimivat? Näin keskikesällä ei tietenkään ajankohtainen kysymys, mutta hyvähän tuostakin olisi tietää, jos joskus kohdekalana olisikin taimen. Häiritseekö paino, jos se on parin metrin päässä vaapusta?
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän?
Hep!
Sain eräästä Itä-Suomen koskesta lusikalla 1,8 kg:n saimaannieriän 2000-luvun alkupuolella. Kylmänä kesäkuisena aamuna nappasi. Meillä päin tätä kalaa kutsutaan "nahkaloheksi"...
 

Heddy#77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampa Bay Lightning, Manchester United
Vaapusta on kyse ja kiitoksia vastauksesta. Saanut vähän molempaa infoo, että uistimen normaaliin uintisyvyyteen lisättäisiin uintisyvyyttä noin metri aina 10-15 grammaa kohti. Eli, jos vaappu ui normaalisti kahden metrin syvyydessä ja painoa lisätään esim. 45 g niin se olisi 2 + noin 3 metriä, mutta noin se ei siis olisi vaan kun painoja laitetaan siimaan niin se on sitten vain se paino mikä merkitsee uintisyvyyden kanssa?

Vielä kiinnostaisi myös tietää, jos joku osaa vastata, että miten jalokalojen kanssa painot toimivat? Näin keskikesällä ei tietenkään ajankohtainen kysymys, mutta hyvähän tuostakin olisi tietää, jos joskus kohdekalana olisikin taimen. Häiritseekö paino, jos se on parin metrin päässä vaapusta?
Täältä varmaan löytyy meikeläistä parempia tietäjiä näihin painoasioihin. Omat empiiriset tutkimukset olen tehnyt mökkijärvellä. Omalla mökkijärvellä on sellainen noin 5 metriä syvä salmi, joka on keskikesällä itselle tuottanut eniten kalaa ja siinä olen käyttänyt noin 2,5 metrissä uivia vaappuja ja jotain about 35-40 g painoja. Ikinä ei ole uistimet pohjaan jääneet ja hervemmin mitään roskaakaan on uistimissa. Nämä on kuitenkin vähän vaikeita arvioitavia tällein ruudun takaa, kun tuohon vaikuttaa siiman pituus, vauhti ja painon etäisyys siimasta. Tuollainen 15 grammaa = 0,75-1 metri lisää syvyyttä voi varmaan olla aika hyvä nyrkkisääntö.

Jalokalaa ei ole juuri tullut uisteltua, mutta veikkaisin, että paino saa olla vähän pidemmällä, kun esimerkiksi hauen tai kuhan uistelussa. Itseäkin kiinnostaisi, että miten ronkeli taimen on siitä, käytetäänkö värikästä kuitusiimaa vai monofiilia. Itse olen Norjassa huomannut, että taimenjärvillä on ehdottomasti oltava monofiilisiimat, koska tunturijärvien isot taimenet ovat vaan yksinkertaisesti sen verran arkoja, että joku keltainen kuitusiima tarkoittaa sitä, että aika rauhassa saa uistin/mato olla.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän? @Murkula

Jos en ihan väärin muista niin 2kpl. Ja molemmista on yli 20 vuotta aikaa. Toinen oli uistinkala ja pääsi takaisin, toinen oli noin 2kg kokoinen muikkuverkossa exoduksen kokenut.
 

LiiAaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Mites arvon palstalaiset käyttää vetouistelussa noita painoja? Ylipäätään olisi kiva saada vähän vinkkiä, että minne syvyyteen vaaput menevät minkälaisilla painoilla ja kuinka paljon on hyvä jättää vaapun ja painon väliin siimaa? Itse nyt jättänyt sen reilun pari metriä ja ihan ok toiminut, mutta itselleni painojen kanssa kikkailu on niin uutta etten tiedä oikein ollenkaan, että missä syvyydessä uistimeni milloinkin menevät.
Itse käytän hakevia syvääjiä 20-45g jotka ovat ns. kiinteästi kiinni, eli kalan tullessa ei ole mahdollista irroittaa painoa. Siimaa painon ja syvääjän välillä n. 1-1,5m, jonka olen todennut hyvin kalastavaksi ja kalan ylös nostamista helpottavaksi pituudeksi. Itsellä uistellessa "järkevällä" siimapituudella 40g syvääjä vetää uistimen 5,2m, joka on todettu ajamalla riittävän matalaan, jolloin syvääjä alkaa hakkaamaan pohjaan. Tällä matalaan ajamalla saat aika lailla faktisen tiedon siitä missä syvyydessä uistin kulkee. Tämä toki vaatii kaikuluotaimen, jotta tiedät missä syvyydessä vene menee, ja sen mahdollisen pohjatärpin harmin. Kerran kun sen tekee, niin sitten on aika hyvä tieto siitä missä syvyydessä paino menee. Ulos lähtevän siiman pituutta kasvattamalla paino menee toki vielä syvemmälle, mutta itse en koe järkeväksi aloittaa kalan väsyttelyä jostain 100m päästä.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Niin tuosta painon käytöstä, siihen on omanlaisia tapoja ja ei varmaan löydy ihan hetkessä se mitä hakee. Itsellä on puntit 8g - 100g välissä.
Lasken uistimen noin potkurivirran mitan ja vähän ylikin, ja laitan painon siihen eli ylöspäin kelatessa matkalla irroitettavaksi. Painon käyttö on hyvin paljon riippuvainen tietenkin uistimen omasta uintisyvyydestä ja siitäkin onko suorassa vedossa, pienessä plaanarissa vain ison kelkan laukurissa lähellä venettä.
Helpoin tapa on oppia kun käyttää mittarikeloja, mutta ite olen opetellut laskemaan mielessä jotain vajaita sekunteja vapaalta puolalta laskua. Eli selitäpä siinä sitten metrejä tms, siitä on vain tullut kokemus.
Mutta tästä aasinsillalla niin ihmisten saalismääriin vaikuttaa paljon se että ei uskalleta hakea pohjaa. Jos uistimet ei hakkaile pohjassa tai niitä ei jää pohjaan niin luultavasti uistellaan liian pinnasta. Lisää ainakin haukimääriä merkittävästi kun ollaan pohjan tuntumassa. Lohikalojen vetämiseen tuo ei liity, ja kuhahan on ajoittain pinnassakin, mutta itse vedän sitäkin aikalailla aina pohjasta. Tai no, jos viuhkassa on 10 vapaa niin yleensä neljä on pinnemmassa ja loput 6 syvässä joista 2 takiloissa.
Taimenelle ja lohelle on sitten noita 8g puntteja raksivetoon.

Edelleen, on varmasti paljon minuakin etevämpiä uistelijoita mutta omakin harrastuneisuus on aika jämyä, laskin eilen että vapoja on kertynyt jo 27kpl.

Mutta joo kun vedän 6-9m vedessä niin kuin usein kuhaa vedän niin 50-90g puntit on riippuen uistimesta. Sitä en sitten osaa sanoa paljon vaparipituus painolta planulle on. Se on omaa laskua mielessä 8-14 jotain sekunnin osaa. Varmaan helpottaa ihan pirusti. Varmaan minun 10 vastaa aikalailla 9 sekuntia. Mutta tuo on sitten ihan oma tapa ja vaatii aika monen uistimen pohjaan jäämistä ennen kuin siitä saa kiinni.
 
Viimeksi muokattu:

Krepo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Málaga CF
Kuinkas moni palstalaisista on saanut saimaannieriän?
Useammankin saimaannieriän olen saanut ja ruokapöytään olen kaikki kiikuttanut. On muuten äärimmäisen hyvä ruokakala tuo.

Ennenkuin kukaan repii pelihousujaan, niin mainittakoon, että kaikki nieriäni olen saanut Enonkosken pirttilahdelta, johon Enonkosken kalankasvattamolta noita kipataan kalastettaviksi. On todella kova vastus pilkkisiiman päässä, pari kiloisen kalan kanssa saa vääntää tosissaan, ennenkuin on jääkannen päällä.

Eilen tuli käytyä taasen renkailemassa vuoksella. Siiat täysin kateissa. Yksi ahven kävi vierellä kääntymässä vain.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Olipas paljon pientä ahventa syönnillä tuossa mökkijärvellä. Haukea koitin ensin, mutta kun uistimen perässä veneen viereen uiskenteli iso parvi ahvenia, niin tuumasin, että koitetaas ahventa pikkujigillä.

No niitähän nyki sitten hyvän aikaa joka ikisellä heitolla. Ei tarvinnut kuin veneen vieressä uittaa jigiä vähän vedenpinnan alla, niin niitä kävi siinäkin koko ajan närkkimässä. Pieniähän ne oli ja veneeseen asti taisin ehkä n. 10 ahventa saada. Takaisin vaan kasvamaan.

Muistan, että joskus junnuna kun tuli enemmänkin käytyä kalalla, niin heti kudun jälkeen keväällä oli monesti tuolla tavalla ahven syönnillä, että jatkuvasti on tapahtumia. Näin keskellä kesää en ole vastaavaan ennen törmännyt.
 

Escapist

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Colorado Avalanche
Taas yksi huikea päivä järvellä takana, vettä tuli paikoitellen jopa runsaasti mutta kun älysi ottaa sadekamppeet matkaan niin ei haitannut yhtään, päinvastoin taisi jopa piristää kalan syöntiä. Ahventa tuli aivan älyttömästi, keskikoko ei järin suurta ollut mutta 13 kpl 200g+ ahventa lähti fileiksi. Sitten sattui iskemään pari jättiläistäkin jigiin. Ensin veneessä kävi näytillä 63cm kuha joka oli todella lihava, jäätävä porsas suorastaan. Hetki sen jälkeen tärähti kunnolla ja 15min väsyttelyn jälkeen sain nostettua näkyville hauen, joka pinnalla käytyään aloitti semmoisen rallin että meni toinen vartti ennenkuin sain haavilla kopattua kyytiin. Mittaa hauella oli 111cm ja kun punnitusta piti ruveta suorittamaan joutui toteamaan että puntarista patterit loppu. Jälkeenpäin haukiseuran kaavoilla laskeskelin että tuon mittainen kala olisi keskimäärin 10,8kg. Vähän harmittaa ettei nyt sitten varmuutta saanut menikö se kymppi rikki vai ei, varsinkin kun edellinen ennätys suurinpiirtein samanpituisella hauella on 9,7kg. Noh, oli miten oli niin mahtava kala oli jokatapauksessa ja mieletön kokemus tuommoinen väsytystaistelu kuha/ahven vavalla ja 2000 kelalla. Kädet oli kovilla ja tiukkaa teki nostaa kaveri pönökuvaa varten tuon taistelun jälkeen. Kyllä kalastus vaan on mahtava harrastus.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös