Kadonneet elintarvikkeet

[Stonecold]

Itselleni tuli mieleen PK-purkka, joka taisi olla keltaisessa/oranssissa pakkauksessa ja olikohan se logo pyöreä...sitä tuli jauhettua joskus ammoisina aikoina.

 

[Turambar]

Viestin lähetti Stonecold
Itselleni tuli mieleen PK-purkka, joka taisi olla keltaisessa/oranssissa pakkauksessa ja olikohan se logo pyöreä...sitä tuli jauhettua joskus ammoisina aikoina.

Joo. Pyöreä oli logo. Itse muistan tämän tuotteen siitä, kun naskalina istuin auton takapenkillä PK:ta jauhaen ja purkkamälli lipsahti kurkkuuni. Isä läppäisi selkään ja vältin kuolon kouran täpärästi :D

 

[Mahtiankka]

Löysin jostain laatikosta tässä muutama päivä sitten Winner Taco -pinssin. Mihin on mahtanut kadota sellainen jäätelö, ei se nyt muistaakseni mitään erikoista ollut, mutta nopeasti katosi myynnistä.

Hyviä olivat myös rapeat suolatut Lay's ja Ruffle's sipsit, joita myytiin muutama vuosi takaperin ainakin Ruokavarastossa. Ne olivat sellaisissa 100g:n pusseissa, maksoivat painoonsa nähden paljon, mutta olivat parempia kuin suomalaiset vastaavat. Nykyään on jotain maustettuja Lay's sipsejä ainakin ärrällä myynnissä, tai en tiedä onko niitäkään enää, en ole pitkään aikaan katsonut.

Sitten on nämä ylihintaiset Käck-patukat (jäätävä nimi), niitä ei ole enää kuin sitä tavallista, mihin on kadonnut se sitruunatäytteinen, joka oli todella hyvää. Huonoa ei ollut myöskään vadelmatäytteinen.

Joku taisi kysellä noista jalkapallon ja jääkiekon keräilykansioista. Football Manager lehden mukana tuli Euro 2004 Sticker album. Siinä oli muutama tarra mukana, mutta en tiedä saako niitä tarroja ostettua jostain. Jalkapallon MM-kisoihin 2002 oli myös tuollainen vastaava tarrakirja, itseltäni löytyy myös se, siinä on muutamia tarrojakin, kun niitä myytiin tuolloin R-kioskilla.

Ehdoton toive noihin limsoihin liittyen olisi se, että niitä myytäisiin aina lasipulloissa. Muovipulloissa kun limonadi menettää makunsa. Jotain juomia sentään saa vielä lasipulloissa, ja eron huomaa kyllä.

 

[Pate]

Viestin lähetti Stonecold
Itselleni tuli mieleen PK-purkka, joka taisi olla keltaisessa/oranssissa pakkauksessa ja olikohan se logo pyöreä...sitä tuli jauhettua joskus ammoisina aikoina.

Purkkaa mainostettiin teeveessäkin lauseella "PK auttaa keskittymään", josta sitten oli väännös jonkun Jerry Cottonin kannessa > KP auttaa keskittymään, ja kuvassa gangsterilla konepistooli kädessä.

 

[roudarinteippi]

Taas tuli pari mieleen:
-Schweppes cranberry, parasta limua mitä tuli maistettua.
-Turtles lakut, kivikovia (ei katkennut aina edes pöydän reunaan!) pitkähköjä, ohuita ja hyviä.

 

[RaLu]

Kadonneita makeisia

Itse olen jäänyt kaipaamaan pieneen vihreään askiin pakattuja Pluto-pastilleja, jotka olivat erittäin hyviä. Näitä ei taida enää mistään saada?
Black Pete-patukat olivat myös erittäin mieluisia ja niitä tuli aina R-kioskilta ostettua kuten myös sellaisia pyöreitä pitkiä salmiakki-tankoja, joiden sisällä oli jauhetta. Muistaako kukaan tälläistä? Näitä molempia myytiin muistaakseni vain R-kioskeilla.

 

[Miguel]

Viestin lähetti roudarinteippi
-Schweppes cranberry, parasta limua mitä tuli maistettua.

Kyllä näitä vielä pitäisi olla myynnissä. Työskentelen tällä hetkellä virvoitusjuomatehtaassa, ja jokin aika sitten minulta kyseltiin ircissä, mihin on kadonnut mango-passion-ananas -limu. Kyllä sitäkin vielä myydään, mutta ilmeisesti monet kaupat ovat hylänneet nämä vähemmän suositut tuotteet.

Itse en tosin viimeksi mainittua tuotetta ole ikävöinyt. Sen markkinoille tulon aikoihin käytin sitä jokusen kerran kirkkaan viinan lantrinkina. Ei tullut varmasti edes kymmenenä eri iltana tuota sekoitusta maisteltua, mutta hyvän limun maku oli lopullisesti pilalla suussani. Alitajuntani kehitti limulle ikävän sivumaun vielä vuosi edellisen käyttökerran jälkeen.

Muistaako kukaan muuten Spiderman-limsaa? Erikoisempaa ja ällöttävämpää tököttiä ei helposti löydä.

Tuleepa mieleeni vielä yksi markkinoilta kadonnut karkki. Bonboneja ei taideta enää myydä muuten kuin sekoituksina, mutta yhdessä vaiheessa markkinoilla oli kaiken maailman linnunlöysiä ja rotanrykäisyjä omissa pusseissaan. Vanhat tiskirätit hävisivät hyllyiltä melko nopeasti; liekö tuotteen kirpeys poikinut nopeasti valituksia. Kovia ja kirpeitä karkkeja on ties kuinka paljon ja kuinka hyviä (esimerkiksi ufot ja monet bonbonit), mutta tiskirätit olivat aivan omaa luokkaansa. Kyllä oli kitalaki kovilla pussillisen jälkeen.

 

[Jeda]

Jykevää evästä

Ainakin tamperelaisten uskoisisin muistavan Linkosuon valmistaman Jukolannäkin. Se oli kuten varrasleipä mutta yli tuplaten paksumpi. Ilmeisesti nykyihmiselle 1,5-2 senttiä paksu ja melko kova leipä on pelottava vastus koska ko. leivän valmistus on lopetettu. Jos sitä sittenkin vielä saa niin heti tietoa tänne.

White Cap-siideri vihreässä pullossa ja valkoisella korkilla & kääreellä on myös tainnut kadota keskuudestamme. Silloin ei siidereitä juotu. Kun itse aloitin lestinheiton monopolissa oli meillä varastossa yksi kori Golden Cap-siideriä, sitä markkinoiden ainutta merkkiä. Koskaan sitä koria ei saatu myytyä ennen kuin se ehti mennä vanhaksi.

 

[Tykki]

Kuka muistaa jauhaneensa leukansa paskaksi Hubba Bubba purkalla? Entä niillä levypurukumeilla, joiden mukana tuli jollakin aforismilla varustettu tarra, tyyliin "Suu säkkiä myöten ja toisinpäin"?

Ja vielä vanhempaa tavaraa: Löytyykö niitä, jotka ovat maistaneet Vaaleanpunaisen Pantterin suklaavohveleita? Sellaisia, joita myytiin n. kymppikuvan kokoisessa pakkauksessa jonka mukana tuli samankokoinen pantteritarra? Herkkua!

 

[Tuamas]

Kunnon "Porin poika"-leipää kaipailen...
Nykyinen versio on vain säälittävä kopio entisestä, kuivaa ja maku muutenkin heikompi versio...

 

[Vintsukka]

Viestin lähetti Mahtiankka
Löysin jostain laatikosta tässä muutama päivä sitten Winner Taco -pinssin. Mihin on mahtanut kadota sellainen jäätelö, ei se nyt muistaakseni mitään erikoista ollut, mutta nopeasti katosi myynnistä.

Se muuten oli nimenomaan erikoista! Nyt kun mainitsit, tuli tätä jäätelöä ikävä. Näitä tuli vedeltyä naamariin kovalla tahdilla.

 

[HABS #11]

Purkasta tulikin mieleen chewitch. Vai mitenkä se kirjoitetaan...? Se joka toi paisetta päivään. Keskieuroopasta kyseistä tuotetta saa vielä. Meillä kaikki purkat on pussiin pakattuja tyynyjä...

 

[Ted Raikas]

Mehujään ystävänä kaipailen Joke-limujäitä. Näitähän oli kahta makua, tai siis makuyhdistelmää. Toisessa oli colaa, sitruunaa ja appelsiiniä ja toisessa päärynää, ananasta ja mansikkaa. Kumpaisetkin oli todella suussasulavan hyviä. Lisäksi tikuissa luki toinen toistaan kömpelömpiä puujalkavitsejä.

Muitakin kaipaamiani juttuja on, mutta niitä on jo lueteltu täällä. Kuten: Royalsuklaan ne isot levyt, lakritsipiiput, kartiomaisissa tetrapurkeissa olevat mehut (pienenä ne oli tosi kova juttu) ja moni muu juttu, salmiakkijauheitakin kaipailen. En ole niitä nähnyt oikein missään.

 

[Borgie]

Taffel Ranch pippuriset perunalastut. Niitä tuli popsittua pussikaupalla, ja ottaa päähän kun lempi sipsejä ei enää tehdä.

 

[Playmaker]

Viestin lähetti vision
Mac mehujäätä kaipailen ja korvikkeena toimiikin fanta-cola sekoitus. Jos joku tietää mistä macceja saa ostaa niin kertokoon sen minulle oitis.

Kasarmintorin S-Marketista pitäisi löytyä. Luulisi, että muistakin ketjun kaupoista, tuo nyt vaan on se missä itse asioin. On muuten nannaa mehujäätä.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa.

Täällä kaivataan esim. California-juomia. Niitä myytiin kioskeissa 70-luvulla. Makuina oli ainakin cola ja päärynä. Mahdollisesti myös appelsiini ???

Velipuoli varasi näitä aina ryyppyillan jälkeen krapulajuomaksi. Mä kävin kakarana aina sunnuntaiaamusin pihistämässä pienet siivut velipuolen limpparipulloista. Hyvää oli.

Alkoholipuolelta tulee mieleen muistaakseni Champion-soda, tai joku sen tapainen long drink ?

Herkkusuille oli tarjolla Satupala-niminen suklaavohveli, jonka kääreen sisältä löytyi vohvelin lisäksi pienenpieni satukirja.

Lapsena juotiin muuten Huomio-kahvia.

Oluista palautuu mieleen Rautakoura ja Kosken Kohina tms... ? Kumpakaan olen tuskin maistanut. Ekan olutpöhnän saattoi tarjota Musta Hevonen ?

 

[Rocco]

Jossakin vaiheessa, noin 15v sitten, myytiin purkkaa jota sai puristaa ulos tuubista. Vaaleanpunaista liisterimäistä tököttiä. Sitä kaverit osti monta tuubia viikossa. Ja kerralla kaikki suuhun tottakai!

Muistan Sepe Susi-limsan... Olin Johanna Raunion kanssa saunassa ja muistan että sitä limsaa oli jääkaapissa odottamassa. (Muuta en muista, sori pojat...)

kuten myös sellaisia pyöreitä pitkiä salmiakki-tankoja, joiden sisällä oli jauhetta. Muistaako kukaan tälläistä?

Muistan! Näissä oli kirkas muovi päällä ja itse kirosin aina kun niitä availin. Jos tämä, olisko ollut nimeltään Dracula-jotakin, oli ollut liian lämpimässä, tätä kääremuovia oli todella vaikea saada pois.

 

[Sistis]

Liiga-patukat olivat legenda. Niiden aikakausi osui jonnekin 90-luvun alkuun. Muistaakseni olin neljännellä luokalla (90-91), kun tuo sarja tuli markkinoille. Silloin niistä löytyi vain joukkueiden logoja. Seuraavana vuotena oli sitten mukana jokaisesta joukkueesta ykköskentällinen ja näitä tarroja kerättiin julisteeseen. Koulussa meillä oli oikein suuri rinki, jonka kesken vaihdettiin tarroja. Rinkelinmäellä sain joskus kaksi kappaletta Petr Brizan tarroja, joista toisen vaihdoin jonkun tuntemattoman pikkupojan kanssa Markus Kettereriin.

Seuraavana vuonna tuli sitten markkinoille oikein kansio, johon mahtui jokaisesta joukkueesta n.20 pelaajaa. Silloin minä en enää keräillyt noita. Äiti ja isä eivät halunneet tuhlata enää rahojaan pojan kasvavaan harrastukseen.

Seuraavana vuonna kuluttaja-asiamies puuttui 'bisnekseen', jonka jälkeen käärepaperista hävisi teksti: "Kerää SM-liigapelureiden tarrat!"

Nuo suklaat maistuivat muuten aivan Kismetiltä.

Muistaako joku vielä 'Ralli'-jäätelöt? Kyseessä oli vaniljajäätelöä, jossa oli päärynähillosydän. Vitsi oli kuitenkin siinä, että jäätelö oli ralliauton muotoisessa muovikipossa. Noita syötiin pikkusiskon kanssa pienenä paljon. Nuo autot laitettiin silloin talteen ja niitä taisi kertyä kaksi tai kolme muovisäkillistä.

Pinkki-jäätelön muistan hyvin, vaikka olin vain 2-3 -vuotias, kun sitä oli markkinoilla. Mietin yli 15 vuotta, että "Mikä helvetti siinä vaaleanpunaisessa jäätelössä oli, kun aina naksui päässä sen syönnin jälkeen?!?". Sitten luin NYT-liitteestä kadonneista elintarvikkeista ja siellä selitettiin tuo mysteeri: paukkurakeet kuorrutuksessa.

Batman-purkka oli kova sana joskus 86-88. En muista pätkääkään, miltä tuo purkka maistui, mutta kyytipoikana tuli eräänlainen 'tatuointi'. Niitä sitten aina länttäiltiin otsaan ja käsiin kaikkien mehukestien jälkeen.

Muita:

-Pluto-karkit (R.I.P Vaari)
-Pyramidimuotoiset TRIP-mehut
-Amiraali-olut. Itse en juonut, vaan keräilin etikettejä. Isi hoiti juomapuolen. Oli oikein ylpeä, kun meillä oli yhteinen harrastus.

Niin, ja ihan nykyajasta:

-Vital-mehu: omena-vihreä tee-ginseng. En ainakaan ole noin vuoteen löytänyt sitä enää K-Market Tapsantorilta. Mielestäni oli kaikkein tehokkain pienen krapulan poistaja. Yhyy! Tapsa, hanki sitä taas!

 

[Playmaker]

Viestin lähetti Sistis
Seuraavana vuonna tuli sitten markkinoille oikein kansio, johon mahtui jokaisesta joukkueesta n.20 pelaajaa.

Meillä oli naapurin äpärän kanssa viiden markan veto kumpi saa ensiksi kansion täyteen. Itselläni puuttui Anatoli Bogdanov ja kaverilla Mika Kortelainen. Mulla oli kolme Kölliä ja naapurilla kaksi Anatolia. Yhtenä päivänä huomasin, että kokoelmistani on hävinnyt yksi Kölli ja seuraavana päivänä naapuri sattumalta sai kyseisen tarran kansioonsa. Meni kaveruussuhde pariksi viikoksi poikki naapurin skloddiin kunnes äippä löysi Kölli-tarran sohvan alta.

Kyllä vitutti vaivaisen 5 markan häviäminen vaikka tuohon paskan makuiseen suklaaseen oli mennyt koko omaisuus. :)

 

[Cosmo]

PK auttoi tosiaan keskittymään, ja mainosnukkena oli joku mäkihyppääjä, oisko ollut peräti Kala Puikkonen. Ukko jauhoi purkkaa ennen kuin lähti laskemaan mäkeä alas. Karmeeta leikkiä sellanen. Tulikohan nimi PK ihan kylmästi vain "purukumista", ja olikohan kyseessä ihan kotimainen tuote?

Vanhoja lehtiä jos jostain löytää, niin sieltä voi pongata mainoksista vanhoja tuotteita. Nokiakin valmistanut joskus jotain reteitä Retu-kenkiä, jotka kai klassikkoja olivat joskus 70-luvulla.

Tulikohan nämä nykyiset Upciderit Woodpeckerin tilalle siinä huikeassa siiderihuumassa 90-luvun lopussa? Eikös kyseessä ole saman panimolafkan tuotteet?

Pastirolithan saivat uutta ja trendikästä ilmettä uusien makujen kera "jokunen" vuosi sitten (varmaan 10 vuotta), mutta enäähän niitä ei mistään löydä. Taisi olla joku omena-salmiakki tms., joka oli tosi hyvä yhdistelmä. Ja mainoksissa hoilattiin sitä paa-paa-paa, paa-pastirol -rokkia. Voi miksei enää!? Tilalla vain jotain zumbo wambu zellybeans scwhszooo0000tsies!

Jenga ja mansikkainen Handy olivat ygösjätskejä silloin joskus. Ja nyt maistuis "chicken tonight, chicken tonight!"

 

[Pateettinen]

Viestin lähetti Cosmo
Tulikohan nimi PK ihan kylmästi vain "purukumista", ja olikohan kyseessä ihan kotimainen tuote?

Ei tullut, sillä kyseessä taitaa olla jenkkiyritys. Muutama vuosi sitten sitä piti Lontoosta muutama paketti roudata kotiin nostalgiamielessä. Kääk, Wrigley'sin sivuilta näyttää löytyvän aika pelottavan niminen purkka:
http://www.wrigley.com/wrigley/products/products_big_red.asp

 

[Karamahti]

Knight Rider

80-luvun puolenvälin jälkeen oli Ritari Ässä purkkaa jonka mukana tuli keräily-tarroja. Ne purkat oli sellasia vaaleenpunasia ja aivan helvetin isoja. Ainakin 10 vuotiaan suussa. Mulla on vieläkin ne tarrat jäljellä.

 

[Moto]

Karamahti ehti juuri edelle, sillä Ritari Ässä-purkasta piti minunkin kirjoittaman. Kivikovia ja aika äklön makuisiahan ne vaaleanpunaiset purkat oli, mutta urheasti ne tuli aina jauhettua. Taisi tosin jäädä isohko pussillinen niitä ylikin ja roskiinhan ne piti heittää, kun tarpeeksi kovettuivat. Harvinaisimmat tarrat taisi olla sellainen, missä luki sinisellä pohjalla punaisin kirjaimin 'Knight Rider' sekä sivukuva K.I.T.T:istä. Niillä oli hyvä tehdä kauppaa koulun pihalla. Täysi sarja niitä kai lopulta tuli, mutta eipä ole tarrat enää jäljellä.

Jonkin verran myöhemmin sain kerättyä muistaakseni kaksikin korttipakallista "Rock Bubble"-kortteja. Niitä taisi saada 5 kpl jokaisen purkkatyynyn mukana. Yksi täysi pakka löytyy edelleen ja tämä nuori musiikinkuuntelijan alku kuuli monesta artistista ensimmäistä kertaa juuri niiden korttien kautta... Niiden korttien vaikein tapaus taisi olla Supertrampia esittävä jokerikortti. Eddie Murphy-jokereita sen sijaan löytyi joka toisesta pakkauksesta...

Äipälle piti aina vakuutella, että en minä niiden tilpehöörien takia viikkorahojani tuhlaa, vaan ostaisin niitä, vaikka pakkauksessa ei olisi muuta kuin purkkaa. Just joo...

 

[Karamahti]

Joku vielä väitti että niitä tarroja on 50 erilaista ja meikäläinen sitkeesti veti niitä naamaan vaikka tosipeleissä niiitä olikin vaan muistaakseni 32.

 

[Kuvernööri]

Tarrapurkkien ykköset, Turtles-purkat on myös kadonnut olemasta. Niistä tuli jokaikinen pentuna kerättyä, 50 penniä maksoi purkka.