Mainos

Köyhyyden raja???

  • 2 258
  • 23

mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Mitkä ovat mielestäsi Suomen oloissa köyhyyden raja/"merkit"? Meistä harva on omavarainen, joten olemme riippuvaisia melkeinpä kaikkien asioiden suhteen siitä, miten paljon rahaa on kuukaudessa käytössä, ja mitä sillä saa. Viimeisimmästä lamasta toipuminen ei ole tapahtunut toiveiden mukaan, vaan lukemattomat ihmiset ovat jääneet "potemaan" konkurssin ja työttömyyden kahleita. Ilman lamaakin rankkaa on myös opiskelijoilla, jotka eivät voi/jaksa/ehdi tekemään töitä opiskelun ohella. Vaan ovatko puheet köyhyydestä mediassa mielestäsi realistiset tai yliampuvat? Mikä osoittaa sen, että on k ö y h ä tai v a r a t o n? Onko se sitä, että ei ole varaa ostaa videoita, televisiota, uusia vaatteita tai tilata sanomalehtiä? Vai onko se siinä, että ei ole rahaa ruokaan? Mitä mietitte? Onko suomalaisten valitus varattomuudesta turhaa vai oikeutettua?
Itse olen ollut jokusen kertaa tilanteessa, että penniä on täytynyt venyttämään ihan tosissaan, mutta toisaalta - olen ajatellut, että silloin täytyy ikään kuin "jäädyttää" hankinnat ja suunnitelmat, jotka vaativat rahaa. Olen kyllä myös sitä mieltä, että ihmisen on mahdollista kokea olonsa hieman onnellisemmaksi, jos ja kun raha-asiat ovat tasapainossa. Ottakaa kantaa!
 

Wolves

Jäsen
Viestin lähetti mauri
Ilman lamaakin rankkaa on myös opiskelijoilla, jotka eivät voi/jaksa/ehdi tekemään töitä opiskelun ohella. Vaan ovatko puheet köyhyydestä mediassa mielestäsi realistiset tai yliampuvat? Mikä osoittaa sen, että on k ö y h ä tai v a r a t o n?


Niin, hyvä kysymys. Itselleni jää 800 mk kuussa käteen. Opintotuella ei paljoa juhlita.

No toisaalta huomenna menen hakemaan uuden telkkarin ja videot, kiitos opintolainan.
 

Johnny99

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Köyhyyden objektiivinen määritteleminen on erittäin hankalaa, ellei mahdotonta. Asiaan on valittavissa useita erilaisia näkökulmia. Itse yhdistän sanan köyhyys elämän perusedellytyksiin. Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei mielestäni voi puhua enää köyhyydestä. Parempi ilmaus on vähävarainen, tai suomeksi persaukinen.

Persaukisuus on tila, jossa elämän välttämättömimmät asiat ovat kunnossa, mutta edes lehden tilaamiseen tai vaatteiden ostoon ei tahdo olla varaa. Tuttu tila useimmille opiskelijoille, ajoittain myös allekirjoittaneelle.

Persaukista hieman paremmassa asemassa on pienituloinen. Pienituloisella on varaa juuri ja juuri lehtensä tilata, ja käytettynä ostetut videotkin löytyvät huushollista. Etelässäkin käydään muutaman vuoden välein, osamaksulla.

Seuraava aste alkaakin olla keskituloiset, ja tästä eteenpäin oman hyvinvoinnin riittävyys/riittämättömyys onkin subjektiivista. Toiselle riittää vähempi, toinen ei ole tyytyväinen paljoonkaan.

Ja ainahan valittaa saa, jos matti majailee kukkarossa. Eihän siitä välttämättä hyötyä ole, mutta tuleepahan parempi mieli.
 

Chip

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ihminen voi olla vähävarainen, mutta ei köyhä, jos hän omistaa kännykän, jonka puhelinlaskut on varaa maksaa ja käy vielä vuosittain etelässä tai vaihtaa autoa säännöllisin väliajoin uudempaan. Suomestakin löytyy näitä ihmisiä, jotka kutsuvat itseään köyhäksi, vaikka ovat säännöllisessä työssä ja maksavat asunto- ym. lainoja. Lainat yleensä otetaan, jos niihin on varaa (aina ei tietenkään pysty ennustamaan tulevaisuutta...) mutta jos ottaa lainaa, jota ei pystykään maksamaan, ja esim. palkka on kuitenkin pysynyt samana, ei silloin passaa köyhyyttä valittaa.

Nyt mä jauhan paskaa...enää en tajua itekään mitä kirjotan :rolleyes: Mutta köyhyys on sitä, ettei ole varaa edes perustarvikkeisiin, esim. ruokaan ja vaatteisiin.
 

jlammi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Jokerit, TPS, TuTo
hmm, käteen jää kuussa 1200mk tuhlattavaa jos säästää.. tosin aina viimeisellä viikolla rahaa on alle 100mk ;p.

ensi viikolla helpottuu kurssin myötä käteen jäävä osuus on ~2000mk menojen jälkeen. (dösäkortti+safkat).
dösäkortti 51e
safkat 100e

asuminen on onneksi 0mk kiitos sukulaisten.

eli voisi sanoa että paremmin ovat asiat kuin monella muulla opiskelijalla/työttämällä..
joilla ei ole opintolainaa jne
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Varattomiksi

on usein paljastunut henkilöitä, joilla kuitenkin on "varaa"
pysäköidä Mersu tai Jagge Stokkan ovien eteen.

Toisaalta varallisuusveroa aletaan maksaa jossain yli 200 kEur
verotettavan omaisuuden rajan tullessa vastaan.

Suomalaisten varallisuudesta taitaa 90% olla kiinni
asunnoissa ja kulkuneuvoissa.

Jos omaa asuntoa ei ole ja perheessä on isi ja äiti ja
kaksi kouluikäistä lasta ja vielä asuvat pääkaupunki-
seudulla, voisi köyhyyden raja kulkea n. 3.5 KEur
yhteenlaskettujen bruttokuukausitulojen kohdalla.
On moneen kertaan todistettu, että on suht sama,
tienaako perhe 0 vai 3500 Eur vai jotain siltä väliltä.
Kun kohtuulliseen asumiseen menee tollasella porukalla
n. 1 kEur, veroihin menee n. 1 kEur ja jos on auto,
menee sen ylläpitoon taatusi 0.5 Keur/kk --> muuhun
jääkin sitten n. 1 Keur/kk = 7.5 e/nuppi/pv.
Vaikka söisi aamulla kaurapuuron pelkästään, ei tota
voi paljon muuksi kuin kuin aika köyhäksi mainostaa.
3.5 KEur taitaa olla suomalaisen pariskunnan keskiarvo-
ansiotaso, joten....

Edit: eurot ja tuhannet eurot oli hieman sekas
 
Viimeksi muokattu:

Master God

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallokerho
Edelleen olen sitä mieltä, että Suomessa ei todellista köyhyyttä ole. Tietenkin Hannu Karpon haastattelemat itkijät väittävät tietävänsä asiat paremmin, mutta minun järkeeni se ei mahdu. Ei sillä, etteikö täällä olisi mahdollista olla köyhä, mutta sitten se johtuu joko tyhmyydestä tai siitä, että joistakin asioista ei missään tapauksessa haluta luopua. Köyhä on silloin, kun on tehnyt kaiken, mitä tehtävissä on, eikä vieläkään ole rahaa ruokaan eikä vaatteisiin. Useimmiten nämä "köyhät" a) asuvat keskellä kaupunkia tai muuten pk-seudulla, jolloin kaikki rahat menevät vuokraan ---> muuttakoot jonnekin halvemmalle alueelle - tai b) eivät käy töissä, koska alaa vastaavaa työpaikkaa ei ole ---> kyllä täältä aivan varmasti löytyy töitä, jos ei yhtään valikoi.
 

finnishninja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gunnilse IF
Mielenkiintoinen kysymys...

Joskus ammoisina aikoinahan köyhän ja rikkaan välillä ei ollut suurta väliä. Köyhä kulki samoissa vaatteissa eikä ruokaa ollut joka päivälle. Rikkaalla oli hevonen, ruokaa ja ehjät ja puhtaat vaatteet.

Opiskelijaa en kutsuisi köyhäksi. Minusta on opiskelu on elämänvaihe, jonka jokainen käy läpi ja yleensä aina vähissä rahoissa, niinkuin intinkin.

Viime vuosinahan me olemme saaneet ns. uusrikkaita. Miksei myös uusköyhiä. Näitä uusköyhiä voi olla periaatteessa myös lapsiperheet, jotka asuvat omassa talossa. Heillä on uusi auto, mökki ja muutenkin kaikki elämän perusedellytykset kunnossa. Tosin varaa mihinkään ylimääräiseen ei ole, vaan viimeisiä lantteja venytellään aina kuun lopussa. Pakasteesta kiskotaan esiin hirvenlihaa ja itse poimittuja marjoja. Etelänmatkat eivät tule kysymykseenkään.

Myös minä olen sitä mieltä ettei todellista köyhyyttä enää ole. Mielummin voisimme puhua vähävaraisuudesta - joka valitaan itse omilla toimenpitellä.
 

VTVH

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Opiskelijoista sen verran että useilla menee lähes koko opintotuki vuokraan, joten opiskelija joka ei käy töissä elää koko ajan tappiolla vaikka eläisi kuinka säästöliekillä. Opiskelija-asuntoja ei ole monellakaan paikkakunnalla tarpeeksi joten kaikille ei niitä riitä. Lisäksi itselleni sanottiin suoraan opiskelija-asuntoa kysyessäni että samalla paikkakunnalla asuvalle ei asuntoa tipu. Ei vanhemmillekaan voi antaa velvollisuutta asuttaa aikuista ihmistä vain sen takia että sattuvat asumaan samalla paikkakunnalla.

Eli jos valtio on sitä mieltä että opiskelijan asumiseen riittää 1200mk vanhaa rahaa niin antakoon kunnille rahaa että saadaan tarpeeksi näitä halpoja asuntoja.

Kouluttamattomana työttömänäkin elää leveämmin kuin opiskelemalla.
 

mauri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Re: Mielenkiintoinen kysymys...

Viestin lähetti finnishninja
Myös minä olen sitä mieltä ettei todellista köyhyyttä enää ole. Mielummin voisimme puhua vähävaraisuudesta - joka valitaan itse omilla toimenpitellä.

Tätä meikäläinenkin on kovasti pohtinut, ja siitä viestiketjun aloitus lähtikin. Uskoisin, että sosiaaliturva on Suomessa kuitenkin sitä luokkaa, että perustarpeet tulee täytetyksi. Mutta elämmekö sellaisessa "maailmassa", joka vaatii esimerkiksi television, tietokoneen ja kännykän omistamista, jotta pysymme "ajassa mukana", mikä puolestaan pitää huolen siitä, että esimerkiksi työttömillä on paremmat mahdollisuudet päästä takaisin työelämään, ja lapsetkin pysyvät "ajan imussa mukana"? Kommentteja?
 

werther

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Luulin olevani köyhä, koska opiskelun myötä olin ylittänut Stockkan tilirajan. Kiitokseksi Stockmanin porukka lähetti minulle Exclusive Platinakortin jossa on rajaton luotto! Holtiton rahankäyttö on pop.
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Opiskelu

Viestin lähetti VTVH
Opiskelijoista sen verran että useilla menee lähes koko opintotuki vuokraan, joten opiskelija joka ei käy töissä elää koko ajan tappiolla vaikka eläisi kuinka säästöliekillä. Opiskelija-asuntoja ei ole monellakaan paikkakunnalla tarpeeksi joten kaikille ei niitä riitä. Lisäksi itselleni sanottiin suoraan opiskelija-asuntoa kysyessäni että samalla paikkakunnalla asuvalle ei asuntoa tipu. Ei vanhemmillekaan voi antaa velvollisuutta asuttaa aikuista ihmistä vain sen takia että sattuvat asumaan samalla paikkakunnalla.

Eli jos valtio on sitä mieltä että opiskelijan asumiseen riittää 1200mk vanhaa rahaa niin antakoon kunnille rahaa että saadaan tarpeeksi näitä halpoja asuntoja.

Kouluttamattomana työttömänäkin elää leveämmin kuin opiskelemalla.

Opiskeluhan on selkeästi investointi tulevaisuuteen ja
Suomessa investointiin riittää huomattavasti vähempi
panostus kuin esim. USAssa tai UK:ssa.

Kautta aikojen on opiskeluun jouduttu ottamaan lainaa,
lisäksi monet ovat asuneet jopa soluasunnoissa ja
joutuneet tekemään lisäksi hanttihommia rahoittaakseen
opintonsa jne.

Opiskelijoiden edut ovat pitkällä juoksulla koko ajan parantuneet.

Jos valtio alkaa maksaa koko opiskelun kustannukset,
ei sitten näin opiskelleiden ehkä tarvitse palkkauksessakaan
saada mitään koulutetun lisää, vai...
 

tsei_tsei

Jäsen
Noniin. Jos nyt alottaisi, kun kerta tänne lupasin kirjottaa.

Köyhyyden määritelmä voisi paremminkin olla tämän keskustelun otsikko. Rajat ovat kuitenkin aina riippuvaisia määritelmästä. Köyhyyden voisi kuitenkin konkreettiseen köyhyyteen, jossa ihmiset kärsivät selvää puutetta ja sitten köyhyyden tunteesta johtuvaan köyhyyteen. Jälkimmäisistä täällä onkin jo puhuttu melko runsaasti.

Ihmisillä on kuitenkin tiettyjä tarpeita. Biologiset perustarpeet ovat perusravinto ja suoja. Nämä ovat välttämättömiä elämisen kannalta. Biofyysisten hyödykkeiden puute (vesi, ravinto, fyysinen suojautuminen) on köyhyyden ehkä merkittävin laji. Tästä puutteesta kärsivät jotkut Suomessakin, vaikka periaatteessa se ei ole mahdollista Suomen yhteiskuntajärjestelmässä. Kodittomat ovat kuitenkin totta, vaikka moni ei sitä ymmärräkään. Seurakuntien soppajonotkin vetävät ihmisiä.

Sitten ihmisillä on myös kulttuurillisia tarpeita. Näihin yhdistyvät ja sekoittuvat sosioekonomiset tarpeet. Tässä on kyse sosiokulttuurillisten hyödykkeiden ja oikeuksien puutteesta. Esimerkkeinä voi mainita kommunikoinnin. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus kommunikointii toistensa kanssa. Samoin pitää olla mahdollisuus informaatioon. Ihmisen pitää olla osa yhteiskuntaa, eikä ns. syrjäytynyt.

Lisäksi tähän liittyy suhteellinen köyhyys, eli haluat sitä mitä naapurillasikin on. Tiedät jostain tuotteesta, niin haluat sen. Hieno auto nostaa statustasi. Haluat harrastaa jotain, joka vie rahaa. Haluat ostaa hienoja vaatteita. Tämä köyhyys aiheuttaa myös paljon maailman rikollisuudesta. Harvat rikokset tehdään perustarpeiden tyydyttämiseksi, mutta todella suuri osa tehdään juuri suhteellisen köyhyyden takia.

Tuloerojen kasvaminen vaikuttaa suhteellisen köyhyyden kasvamiseen ja ihmiset alkavat jakaantua a- ja b-luokan kansalaisiksi. Tällöin luottamus yhteiskunnallisiin pelisääntöihin ja vaikutusmahdollisuuksiin heikkenee ja ongelmia alkaa syntyä. Suomessa suhteellinen köyhyys tuskin aiheuttaa ainakaan lyhyellä tähtäimellä suuria ongelmia. Ihmiset toki tuntevat itsensä köyhiksi ja ehkä jopa toisen luokan kansalaisiksi, mutta yleensä tarpeet ovat kuitenkin suhteellisen hyvin tyydytettyjä, eikä katkeroitumista suurempia lieveilmiöitä synny.

Suuremmat ongelmat syntyvät kehitysmaissa. Nykyisen viestintätekniikan ansiosta ihmiset ovat tietoisia lähes kaikista olemassaolevista hyödykkeistä, mutta suurella osalla ihmisistä ei ole mitään mahdollisuutta hankkia niitä. Paikallinen rikollisuus ja levottomuus ovat varmasti osa ongelmista, mutta terrorismissa on myös taustalla huonot olot, köyhyys. Tunnetta vahvistaa juuri se, että katsotaan jonkin osapuolen vielä syventävän köyhyyttä ja huonoja oloja.


Köyhyyden rajana voitaisiinkin pitää köyhyyden tunnetta. Toisaalta sosiaalisista oloista johtuen ei köyhyyttä voitaisi kokonaan poistaa. (ellei sitten maailmanlaajuisessa kommunismissa) Absoluuttisen köyhyyden (siis perushyödykkeiden puute) raja taasen on liian rankka, varsinkin Suomessa. Mielestäni köyhänä voidaan pitää ihmistä, jolle ei jää rahaa yhtään ansioistaan perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen.

Tämän määritelmän mukaan suuri osa opiskelijoista voitaisiinkin laskea köyhiksi. Opintotuki tuskin riittänee muuhun, kuin vuokraan ja ruokaan. Tai jos jotain yli jää, niin se menee kulttuurillisiin tarpeisiin (opiskelu, kommunikointi, liikkuminen). Lainan ottaminen ei muuta tilannetta, sillä opintolaina ei millään tavalla ole kestävä ratkaisu. Ei kai kukaan voi elää koko elämäänsä lainalla. Lisäksi lainojen korot lisäävät köyhyyttä ja kokonaissummatkin joutuu maksamaan takaisin myöhemmin.

Lisäksi köyhäksi voitaisiin mielestäni laskea myös muut ihmiset (työssäkäyvät, työttömät jne.), joilla ei yksinkertaisesti jää rahaa laskujen, lainanlyhennysten, ruuan ja asumisen kulujen jälkeen. Tällaisia ihmisiä on kuitenkin melko vähän, sillä sosiaalitoimistotkin auttavat esim. vaatteiden hankkimisessa. Työssäkäyvän kohdalla tätä tuskin kuitenkaan tapahtuu, ja työssäkävijä voi ollakin erilaisten lainojen johdosta olla työtöntä selvästi köyhempi.

Jokatapauksessa lienee selvää, että köyhyydelle ei voi vetää selkeää rajaa, sillä se riippuu niin monesta asiasta. Toivottavasti joku jaksoi lukea ja peräti ymmärsikin mitä yritin sanoa.
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Viestin lähetti tsei_tsei
Tämän määritelmän mukaan suuri osa opiskelijoista voitaisiinkin laskea köyhiksi. Opintotuki tuskin riittänee muuhun, kuin vuokraan ja ruokaan. Tai jos jotain yli jää, niin se menee kulttuurillisiin tarpeisiin (opiskelu, kommunikointi, liikkuminen). Lainan ottaminen ei muuta tilannetta, sillä opintolaina ei millään tavalla ole kestävä ratkaisu. Ei kai kukaan voi elää koko elämäänsä lainalla. Lisäksi lainojen korot lisäävät köyhyyttä ja kokonaissummatkin joutuu maksamaan takaisin myöhemmin.

Opintolainoja ja niiden korkoja on kautta aikojen maksettu
takaisin, muttei se varmaan ihmisista ole koyhia tehnyt.
Lainat otetaan yleensa paikkaamaan tilapaista rahan-
tarvetta (eli ne on oikeastaan jalkisaastamista). Voit tehda
hankinnan jo nyt ja maksaa sitten vahittain takas myohemmin.
Monet ihmiset elavat koko ajan erilaisten lainojen kanssa,
mutta se on ollut heille/meille tapa toteuttaa haluttuja
hankintoja (opinnot, asunto, auto, loma-asunto).

Suomi voi olla kilpailukykyinen maa teoriassa, mutta hieman
alkaa huolestuttaa onko yrittajahenki ja riskinotto kokonaan
katoamassa ja valtion pitaisi tuoda kaikki valmiina nenan
eteen.

Suurin osa opiskelijoista on tietenkin koyhia, jos vertaamme
vaikkapa Bill Gatesiin. Jos vertaamme vaikkapa Somalian
kanta-asukkaisiin, ovat opiskelijamme yltakyllaisen rikkaita.
 

tsei_tsei

Jäsen
Viestin lähetti nedomansky

Opintolainoja ja niiden korkoja on kautta aikojen maksettu
takaisin, muttei se varmaan ihmisista ole koyhia tehnyt.
Lainat otetaan yleensa paikkaamaan tilapaista rahan-
tarvetta (eli ne on oikeastaan jalkisaastamista). Voit tehda
hankinnan jo nyt ja maksaa sitten vahittain takas myohemmin.
Monet ihmiset elavat koko ajan erilaisten lainojen kanssa,
mutta se on ollut heille/meille tapa toteuttaa haluttuja
hankintoja (opinnot, asunto, auto, loma-asunto).


Suurin osa opiskelijoista on tietenkin koyhia, jos vertaamme
vaikkapa Bill Gatesiin. Jos vertaamme vaikkapa Somalian
kanta-asukkaisiin, ovat opiskelijamme yltakyllaisen rikkaita.


Totta kai lainoja otetaan, jotta voitaisiin käyttää enemmän rahaa hyödykkeisiin. Mielestäni kuitenkin opiskelussa on hieman eri asiasta kyse. Jos sinulla ei ole muita tuloja (tai omaisuutta) kuin opintotuki, niin joudut nostamaan lainaa pakosta. Opintoja en näe samanlaisena hyödykkeenä kuin esim. autoa, tai käyttöluotolal ostettua uutta televisiota.

Tuossa aikaisemmin puhuinkin juuri suhteellisesta köyhyydestä. Me tuskimme vertaamme itseämme Somalian asukkaisiin, mutta harvoin myös varmaan Bill Gatesiin.
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Investointi tutkintoon

JJ:
Niin, jos asuisimme esim. USAssa, pitäisi lainaa ottaa
vielä enemmän, koska pitäisi maksaa myös lukukausimaksut
opinahjoon (kymmeniä tuhansia/vuosi).
Opinnothan ovat selkeästi investointi tulevaisuuteen ja
uraan, jonka aikana helposti tienaa vaikkapa 40v*50kEur/v
enemmän kuin opiskelematta ja olemalla vaikkapa bussikuskina.
Eli 2 milj.Euron et
u miinus veroprogressio ja menetyt muut
tukiaiset.
Tietenkin opinnot kartuttavat myös henkistä pääomaa
ja opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa. Ei sitä
ainakaan 20v sitten paljon opintolainat haitanneet.

Mutta jos mielestäsi koko opintojen ajan pitäisi saada
valtiolta täysi ylöspito, kaljarahat jne voit minusta
luonnollisesti pitää mielipiteesi.
 

VTVH

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Re: Opiskelu

Viestin lähetti nedomansky


Opiskeluhan on selkeästi investointi tulevaisuuteen ja
Suomessa investointiin riittää huomattavasti vähempi
panostus kuin esim. USAssa tai UK:ssa.

Kautta aikojen on opiskeluun jouduttu ottamaan lainaa,
lisäksi monet ovat asuneet jopa soluasunnoissa ja
joutuneet tekemään lisäksi hanttihommia rahoittaakseen
opintonsa jne.

Opiskelijoiden edut ovat pitkällä juoksulla koko ajan parantuneet.

Jos valtio alkaa maksaa koko opiskelun kustannukset,
ei sitten näin opiskelleiden ehkä tarvitse palkkauksessakaan
saada mitään koulutetun lisää, vai...

Joo, eivät opiskelijoiden olot Suomessa mitkään mahdottomat sentään ole. Harmittaapahan vaan kun itse tekee velkaa koko ajan ja kaverit tekevät samalla rahaa minkä kerkeävät.

Monet tosiaan asuvat soluasunnoissa mutta tällaiseen ylellisyyteen minulla ei ollut mahdollisuutta. Siihen viittasin sillä että rakentakoot lisää halpoja(=solu) asuntoja opiskelijoille jotta opintotuen asumislisä olisi riittävä. Opintotuen asumislisä ei ole kuitenkaan mielestäni noussut samaa tahtia yleisten asumiskustannusten kanssa.

Suomessa maksetaan käsittääkseni palkkaa työtehtävän mukaan, ei koulutuksen.
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Mikään muu ei ole pakollista kuin köyhän kuolema, sanoi aikanaan yläasteen liikunnanopettajamme, kun kysyimme häneltä että pitääkö tehdä sitä tai tätä.

Niin miten se nyt onkaan.. raha ei tee onnelliseksi, mutta sen puute tekee takuulla onnettomaksi. Kaikki on kuitenkin niin suhteellista. Viime vuodet lähinnä pätkätyösuhteita tehneenä olen oivaltanut sen tosiasian että jos tuloja ei voi lisätä, pitää menoja vähentää.

Viime syksynä "rikastuin" huomattavasti, kun myin yli 10 litraa sadalla kuluttaneen autoni pois. Vaihdoin vanhan peltilehmäni Satakunnan seutulippuun, jolloin bussilla kulkeminen tulee selvästi halvemmaksi kuin oman auton käyttö kaikkine kuluineen.

Eli miettikää siellä kotimikrojenne ääressä, oletteko köyhiä vai rikkaita? Eihän se, jolla on PC, voi olla PA. Eli jos sinulla on edes katto pään päällä ja ruokaa kaapissa, olet jo todella paljon rikkaampi kuin tuhannet muut lajitoverisi tällä planeetalla.

Maallista mammonaa kokoa en..täältä tähän!
E-M
 
Suosikkijoukkue
HIFK
köyhyyden raja kulkee siinä jos joutuu muuttamaan Helsingistä Vantaalle;)
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Koulutus/palkat

Viestin lähetti VTVH
Suomessa maksetaan käsittääkseni palkkaa työtehtävän mukaan, ei koulutuksen.

Ilman muuta työstä maksetaan sen mukaan, miten
vaativaksi ko. rooli koetaan ja miten paljon sen arvioidaan
tuottavan teettäjälleen lisäarvoa. Lisäksi vaikuttaa työmarkkina-
tilanne eli miten paljonko on ko. tehtävään sopivaa väkeä
tarjolla. 10v uran jälkeen jo yksilöiden henk.koht kunnianhimo
ja yrittäjähenki ja tarmokkuuskin aletaan palkita.

Koulutus on yksi parametri tässä analyysissa, mutta jos otamme
palkannauttijoiden suurituloisimman 25%, ovat siellä
enemmistönä esim. lääkärit, juristit, kauppatieteen maisterit
ja diplomi-insinöörit. Myös virkamieskunnan ylimpien
palkkaluokkien töihin on aina edellytyksenä yliopisto/korkea-
koulututkinto.

Voihan ihminen, joka ulkoaoppimalla lukee itsensä 3 vuodessa
maisteriksi, olla tosin (lähes) täysin hyödytönkin työnantajalleen
tai sitten hyöty on niin pieni, ettei koulutuslisää tule. Eli
ei se koulutus sinällään voi ainut tekijä tässä määrityksessä olla.

Jos tämän koulutuksen hankkinut henkilö poistuu vaikkapa
Saksaan tai Sveitsiin, nettonansiot vielä moninkertaistuvat.

vrt. suom. autopeltiseppien palkat Monacossa ;-)
 
Viimeksi muokattu:

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
No köyhyys on sitä kun opiskeluaikana ei ollut muuta safkaaa kuin popcorn. Sillä saa muuten hyvin mahan täyteen. Nykyiset opiskelijat eivät uskalla ottaa lainaa kun pappa inte betalar. Kannattaisi kuitenkin luottaa itseensä enemmän ja nauttia elämästä ennen kuin herää Espoossa insinöörinä viagrapaketti povarissa.
 

tsei_tsei

Jäsen
Re: Investointi tutkintoon

Viestin lähetti nedomansky
JJ:
Niin, jos asuisimme esim. USAssa, pitäisi lainaa ottaa
vielä enemmän, koska pitäisi maksaa myös lukukausimaksut
opinahjoon (kymmeniä tuhansia/vuosi).
Opinnothan ovat selkeästi investointi tulevaisuuteen ja
uraan, jonka aikana helposti tienaa vaikkapa 40v*50kEur/v
enemmän kuin opiskelematta ja olemalla vaikkapa bussikuskina.
Eli 2 milj.Euron et
u miinus veroprogressio ja menetyt muut
tukiaiset.
Tietenkin opinnot kartuttavat myös henkistä pääomaa
ja opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa. Ei sitä
ainakaan 20v sitten paljon opintolainat haitanneet.

Mutta jos mielestäsi koko opintojen ajan pitäisi saada
valtiolta täysi ylöspito, kaljarahat jne voit minusta
luonnollisesti pitää mielipiteesi.

Alkuun. Onneksi emme asu USA:ssa. Siellä tuloerot ovat valtavat. Köyhyyttä todella paljon ja sitä kautta myös rikollisuus erittäin korkealla tasolla. Opinnot ovat todellakin investointi tulevaisuuteen, mutta opintolainoja saattaa joutua maksamaan takaisin aika pitkänkin ajan, varsinkin silloin, jos on perhettä, eikä saa palkkaa käytettäväksi kokonaisuudessaan omiin tarpeisiin. Se bussikuski on sinä aikana tienannut jo aika paljon rahaa ja saanut kasaan omaisuutta. Toki siinä 40 ikävuoden kohdalla korkeammin koulutettu ajaa varmasti ohi.

Opiskeluvuodet ovat toki hienoa aikaa. Enkä ole sitä mieltä, että valtion pitäisi mitään olutrahoja maksaa, ainakaan suuressa määrin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että opintotukeen ei olla tehty aikoihin edes inflaatiotarkistusta ja nykyisellään opintotuki on suurien opiskelukaupunkien vuokratasoon nähden surkea. Tällä hetkellä maksimi opintotuki asumislisineen on hieman yli 400€/kk. Mielestäni nostaminen 600€ tasolle olisi kohtuullista. Tällöin pakolliselta lainanottamiselta tai työssäkäymiseltä samanaikaisesti opintojen aikana vältyttäisiin. Nämä jäisivät tietenkin mahdollisuuksiksi niille, jotka haluat korkeamman elintason.
 

tsei_tsei

Jäsen
Viestin lähetti Eino_Mies
Eli miettikää siellä kotimikrojenne ääressä, oletteko köyhiä vai rikkaita? Eihän se, jolla on PC, voi olla PA. Eli jos sinulla on edes katto pään päällä ja ruokaa kaapissa, olet jo todella paljon rikkaampi kuin tuhannet muut lajitoverisi tällä planeetalla.

No kyllä PC:n omistaja voi olla köyhä. Viittaan edelleen omaan alkuperäiseen viestiini ja köyhyyteen. Ei yksi tietokone josta voi saada 500€ hyvällä säkällä tee ihmisestä rikasta, tai siis tässä tilanteessa epäköyhää. Toimeentulotukea saa kyllä sosiaalitoimistolta, vaikka omistaisikin tietokoneen, ja niin pitääkin. Aikasemmassa viittasinkin juuri noihin perushyödykkeisiin (biofyysiset tarpeet). Niiden täyttäminen on tietenkin prioriteetti, mutta mielestämme emme voi vedota siihen, että jos nuo tarpeet ovat toteutettu, niin ei köyhyyttä ole. Vaikka nämä tarpeet olisivat täytetty voi ihmisellä olla vielä lukuisia sosiaaliskulttuurellisia tarpeita, joiden täyttämättä jättäminen tekee ihmisestä köyhän.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös