On kylmä tosiasia, että Suomesta löytyy aina joku Ässiä rikkaampi tai muuten vain paremmin hoidettu seura. Sitä suuremmalla syyllä katse tulisi aina suunnata ensisijaisesti eteenpäin.
Kärppiä ja HIFKiä en itse saa aivan automaationa Ässien edelle. Kärppien hyökkäyskaluston tuloksentekokyky on kysymysmerkki siinä missä Ässienkin, ja HIFK taas on ollut lähes "heittopussi" CHL:n puolella, ei kyllä vakuuta. Eli saumoja Ässillä kyllä on ihan mainioonkin runkosarjaan, ja juuri siksi kauden alku tuleekin tässä korostumaan aivan erityisellä tavalla..
En tiedä mihin esim. Lukon ja HIFK:n vetovoima sijaittee näillä kriteereillä. Rahaa voi olla mutta niin myös turbulenssia.
Eiköhän sitä organisaatiosta kuin organisaatiosta Suomen maasta ole mahdollisuus kirkkaampiin valoihin. Ajoin takaa tässä sitä siirtymistä kotimaassa seurasta toiseen. Haasteita pelaaja todellakin löytää, jos sitä haluaa muutenkin kuin siirtymällä "uusien haasteiden" pariin.
Kyllä varmasti mistä tahansa organisaatiosta voi päästä parempiin sarjoihin. Olosuhteet ja valmennus voivat olla monessa organisaatiossa samalla tasolla eikä silloin niiden puolesta ole iso merkitystä missä pelaa. Minusta kuitenkin nuori pelaaja, joka on aina pelannut kotikaupungissaan ja mahdollisesti jopa asuu vanhempiensa luona, saa merkittävän lisähaasteen muuttaessaan omilleen vieraaseen kaupunkiin ja siirtyessään vieraaseen organisaatioon ja ympäristöön. Siinä vaiheessa vanhat kaverit ja kuviot väkisinkin jäävät ja kiekko saa suuremman roolin.
Pääseminen pois omalta mukavuusalueelta on oleellista kehityksen kannalta. Varma paikka suuressa roolissa itseä heikompien pelaajien ympäröimänä ei juuri pistä kehittymään verrattuna tilanteeseen, jossa joutuu taistelemaan paikastaan ja ympärillä pelaa itseä parempia pelaajia, joita pitäisi kiriä kiinni pystyäkseen pelaamaan heidän kanssaan. En nyt viittaa näihin meidän lähtijöihin vaan ihan yleisellä tasolla.
Minä taas olen sitä mieltä, että jos nuo mainitsemasi asiat ovat menestyksen este kotikaupungissa, ei pelaajasta tule sen parempaa muuallakaan.
Kotimaassa tilanne on se, että jos saat sopimuksen johonkin joukkueeseen on lähinnä myytti tuo pelipaikasta taisteleminen. Sitä joutuvat tekemään lähinnä juniorisarjoista mukaan tulevat uudet pelaajat.
Kotimaassa tilanne on se, että jos saat sopimuksen johonkin joukkueeseen on lähinnä myytti tuo pelipaikasta taisteleminen. Sitä joutuvat tekemään lähinnä juniorisarjoista mukaan tulevat uudet pelaajat. Rosterissa on keskimäärin varmaankin 15-16 hyökkääjää ja noin 9-10 puolustajaa. En ole tarkistanut, mutta uskoisin näin. Tuosta telakalla on lähes aina pelipaikasta riippumatta 1-2 pelaajaa, joten pelaava kokoonpano on yleensä juuri se määrä pelaajia, jotka ovat pelikykyisiä lukuunottamatta kauden alkua, jolloin kaikki ovat lähestulkoon pelikykyisiä, joka ei tietenkään sekään toteudu Ässissä. Ei siinä paljon kilpailua oikeasti ole.
Tällaisessa tilanteessa ollaankin mahdottoman edessä, sillä mitkään näytöt eivät tällöin riitä, sillä yksittäinen ihminen äärimmäisen harvoin antaa omista näkemyksistään periksi. Sillä jos hän näin tekee, hän todistaa olleensa väärässä ja se harvoin osuu kenenkään kohdalle itselle tärkeissä asioissa.Paitsi sitten kun koutsi vaihtuu eikä uusi koutsi olekaan niin ihastunut pelisuorituksiisi vaan joudut todistamaan tarpeellisuutesi yhä uudestaan... Kaikki pelaajat eivät tällaiseen asemaan halua sopeutua.
Minä taas sanoisin, että tuo riippuu eniten pelaajasta ja hänen persoonastaan. Joku tarvitsee tuon maisemanvaihdoksen ja sen mukanaan tuoman henkisen kasvun, jollakin toisella tuo taas saattaa laittaa pasmat ihan sekaisin, kun ei ole vielä valmis hoitamaan kaikkai pyykkäämisiä sun muita pelaamisen ohella. Ja sitten kolmas on välimuoto, jolle käy kumpi vaan ja homma rokkaa.
On todella tärkeää, että itse kykenee tiedostamaan milloin on valmis ottamaan millaisiakin askeleita omassa elämässään. Ymmärrän erittäin hyvin, että aivan nippa nappa 18-vuotias Patrik Laine otti äidin mukaan lähtiessään Winnipegiin (eikös näin mainittu asian olleen, ihan jo kun Patu ei oikein esimerkiksi osannut pestä pyykkiä). Eri ikäisenä meillä on kuitenkin valmiuksia eri asioihin, ja se minkä ikäisenä kenelläkin on valmiuksia mihinkin, niin se vasta persoonakysymys sitten onkin..
Minä taas olen sitä mieltä, että jos nuo mainitsemasi asiat ovat menestyksen este kotikaupungissa, ei pelaajasta tule sen parempaa muuallakaan. Jos tuo tukiverkosto on kunnossa kotona, on mielestäni paljon helpompaa uhrata itsensä jääkiekolle täysipäiväisesti, kun ei pidä huolehtia tasan muusta kuin jääkiekon pelaamisesta.
Totta tämä. Siis kyllähän pelaajan persoona vaikuttaa jopa kaikkein keskeisimmin siihen minkälaisia tavoitteita hän itselleen asettaa, ja minkälaista urakehitystä itse itselleen suunnittelee (eri asia on sitten se, mikä lopulta realisoituu). Juuri tähän viitaten olen täällä ennenkin sanonut, että sellaisten "pasipeltosten" aika on ohi, ne nuoret kiekkoilijat jotka tosissaan haluavat panostaa kiekkouraansa ovat kyllä varmasti suurin osa tavattoman kunnianhimoisia. Edelleenkään ei voi liikaa korostaa, että esimerkiksi Ojamäki sanoi jo aikanaan radiossa käytännössä aivan suoraan ja peittelemättä, että hänellä ei ole aikomustakaan jäädä Poriin (lähes sanatarkasti näin). Eli spekulaatioille ei sikäli jäänyt sijaa, ehkä nyt se ettei Aho sitten huhujen mukaan miellyttänyt häntä valmentajana vain vahvisti näitä lähtöhaluja, jotka siis kuitenkin olivat olemassa myös Ahosta riippumatta
Ässät on samalla viivalla muiden suomalaisten seurojen kanssa. On toki totta, että resurssit ovat pienemmät, mutta marginaalit käyvät vuosi vuodelta pienemmäksi. Tämä näkyy konkreettisesti siten, että taso nousee, varsinkin Keski-Euroopassa, Suomalainen "rivipelaaja" ei enää mahdu jäähdyttelemään Saksan pääsarjaan, vaan sarjatasoa alemmaksi.Ei kai kukaan eteenpäin pyrkivä kiekkoilija Poriin jääkään. Ässien paidassa ei taistella mestaruuksista kuin poikkeusolosuhteissa - toisin kuin Tapparassa, joka on huomattavasti todennäköisempi mestarikandidaatti. Ja Ojamäki ei tosiaankaan ole mikään Joppe Armia, joka on kentän kingi heti ekoista miesten peleistä alkaen ja 2-3 vuoden liigassa pelailun jälkeen valmis taistelemaan (vaihtelevalla menestyksellä) paikasta todella kirkkaissa valoissa Atlantin toisella puolen. Ojamäki tuskin tulee mitään uraa P-Amerikassa tekemään. Hyvä jos saa Tapparassa nimensä kannun kylkeen ja pääsee koittamaan onneaan KHL:aan.
Ässät on samalla viivalla muiden suomalaisten seurojen kanssa. On toki totta, että resurssit ovat pienemmät, mutta marginaalit käyvät vuosi vuodelta pienemmäksi. Tämä näkyy konkreettisesti siten, että taso nousee, varsinkin Keski-Euroopassa, Suomalainen "rivipelaaja" ei enää mahdu jäähdyttelemään Saksan pääsarjaan, vaan sarjatasoa alemmaksi.
Tapparan hype ei tule jatkumaan ikuisesti. Kärpät, TPS ja Jokerit ovat hyviä esimerkkejä siitä, että jokaisella dynastialla on oma aikansa. Kärppien kyntäminen alkoi viimekaudella ja tulee jatkumaan vielä melko pitkään. TPS on käynyt läpi vielä synkemmän tarinan ja pelaa edelleen runkosarjaotteluita puolityhjälle hallille, joka on rakennettu Artukaisten pellolle, minne kukaan ei haluisi mennä.
Kyllä minäkin ymmärrän Ahon pointin ja hyvä, että uskalsi ottaa esiin. Arvostan myös Ässien tapaa tukea Lambergia, josta on nyt tehty suurin konna tässä asiassa. Toivottavasti median pääpaino siirtyisi pian taas itse peliin, eikä näistä jauhamiseen joka kierroksella. Korostan kuitenkin, että on hyvä, että nämä otetaan kovalla kädellä pois ja siten itse hyväksyn mm. Lambergin 10 pelin pannan. Uusijalisä on sitten vähän asia erikseen tässä ja esim. Kangen tapauksessa.
Hysteria on oikea sana tähän tilanteeseen. Laganierille jos mätkäistään joku ylikova tuomio, niin kyllä vtuiksi menee sen jälkeen loppukausi, kun jokaisesta vastaavasta aletaan jatkossa kyttäämään ja odottamaan samanlaista penalttia. Lopettakaa nyt jmalauta tämä pelleily!
Riskan toimintaa parhaimmillaan... toivottavasti ei mene "ammattilais kurinpitäjille" läpi.Ja jos ihan vahingossakin jollakulla pikkuisen kopahtaa vaikka maila kypärään, niin sitten näytellään kuolevaa joutsenta (ja vaikka "varmuuden vuoksi" poistutaan koppiin loppu erän ajaksi) jotta varmasti saadaan vastustajalle iso penaltti ja pannarit päälle.... Kyllä siinä voi muutaman vaihdon uhrata jos vastustajan avainpelaajat saadaan 10 ottelun pannarikieltoon.