Käyn Ahon laitaa... Jyrki Aho Ässien päävalmentajana

[aceman81]

On kylmä tosiasia, että Suomesta löytyy aina joku Ässiä rikkaampi tai muuten vain paremmin hoidettu seura. Sitä suuremmalla syyllä katse tulisi aina suunnata ensisijaisesti eteenpäin.

Kyllä. 90-luvulla TPS-akatemia ja massi-Jokerit haali pelaajia, sit ollut Kärppien dynastiat, JYP ja mitä lie. Kummasti mahdollisuus menestyä = mahdollisuus kehittyä menestyvässä organisaatiossa + kunnon hillot. Menestyvässä joukkueessa tulee myös huomatuks tulevaisuutta ajatellen. En tiedä mihin esim. Lukon ja HIFK:n vetovoima sijaittee näillä kriteereillä. Rahaa voi olla mutta niin myös turbulenssia.

 

[San Jose Shark #50]

Kärppiä ja HIFKiä en itse saa aivan automaationa Ässien edelle. Kärppien hyökkäyskaluston tuloksentekokyky on kysymysmerkki siinä missä Ässienkin, ja HIFK taas on ollut lähes "heittopussi" CHL:n puolella, ei kyllä vakuuta. Eli saumoja Ässillä kyllä on ihan mainioonkin runkosarjaan, ja juuri siksi kauden alku tuleekin tässä korostumaan aivan erityisellä tavalla..

En minäkään ole kovin vakuuttunut IFK:n iskukyvystä. Massia on mutta homma ei vaan toimi. TPS on inansa vakuuttavampi, mutta riittääkö Kaskisen auktoriteetti? Epäilen.
Mutta samaan aikaan en näe yhtään hyvää syytä miksei HPK pelaisi ihan yhtä hyvin kuin viime kaudellakin.

 

[Arnold]

En tiedä mihin esim. Lukon ja HIFK:n vetovoima sijaittee näillä kriteereillä. Rahaa voi olla mutta niin myös turbulenssia.

Lukon vetovoima? Jätän tämän nyt tähän.

 

[Pata-Ässä]

Eiköhän sitä organisaatiosta kuin organisaatiosta Suomen maasta ole mahdollisuus kirkkaampiin valoihin. Ajoin takaa tässä sitä siirtymistä kotimaassa seurasta toiseen. Haasteita pelaaja todellakin löytää, jos sitä haluaa muutenkin kuin siirtymällä "uusien haasteiden" pariin.

Kyllä varmasti mistä tahansa organisaatiosta voi päästä parempiin sarjoihin. Olosuhteet ja valmennus voivat olla monessa organisaatiossa samalla tasolla eikä silloin niiden puolesta ole iso merkitystä missä pelaa. Minusta kuitenkin nuori pelaaja, joka on aina pelannut kotikaupungissaan ja mahdollisesti jopa asuu vanhempiensa luona, saa merkittävän lisähaasteen muuttaessaan omilleen vieraaseen kaupunkiin ja siirtyessään vieraaseen organisaatioon ja ympäristöön. Siinä vaiheessa vanhat kaverit ja kuviot väkisinkin jäävät ja kiekko saa suuremman roolin.

Pääseminen pois omalta mukavuusalueelta on oleellista kehityksen kannalta. Varma paikka suuressa roolissa itseä heikompien pelaajien ympäröimänä ei juuri pistä kehittymään verrattuna tilanteeseen, jossa joutuu taistelemaan paikastaan ja ympärillä pelaa itseä parempia pelaajia, joita pitäisi kiriä kiinni pystyäkseen pelaamaan heidän kanssaan. En nyt viittaa näihin meidän lähtijöihin vaan ihan yleisellä tasolla.

 

[Rannari]

Kyllä varmasti mistä tahansa organisaatiosta voi päästä parempiin sarjoihin. Olosuhteet ja valmennus voivat olla monessa organisaatiossa samalla tasolla eikä silloin niiden puolesta ole iso merkitystä missä pelaa. Minusta kuitenkin nuori pelaaja, joka on aina pelannut kotikaupungissaan ja mahdollisesti jopa asuu vanhempiensa luona, saa merkittävän lisähaasteen muuttaessaan omilleen vieraaseen kaupunkiin ja siirtyessään vieraaseen organisaatioon ja ympäristöön. Siinä vaiheessa vanhat kaverit ja kuviot väkisinkin jäävät ja kiekko saa suuremman roolin.

Pääseminen pois omalta mukavuusalueelta on oleellista kehityksen kannalta. Varma paikka suuressa roolissa itseä heikompien pelaajien ympäröimänä ei juuri pistä kehittymään verrattuna tilanteeseen, jossa joutuu taistelemaan paikastaan ja ympärillä pelaa itseä parempia pelaajia, joita pitäisi kiriä kiinni pystyäkseen pelaamaan heidän kanssaan. En nyt viittaa näihin meidän lähtijöihin vaan ihan yleisellä tasolla.

Minä taas olen sitä mieltä, että jos nuo mainitsemasi asiat ovat menestyksen este kotikaupungissa, ei pelaajasta tule sen parempaa muuallakaan. Jos tuo tukiverkosto on kunnossa kotona, on mielestäni paljon helpompaa uhrata itsensä jääkiekolle täysipäiväisesti, kun ei pidä huolehtia tasan muusta kuin jääkiekon pelaamisesta.

Kotimaassa tilanne on se, että jos saat sopimuksen johonkin joukkueeseen on lähinnä myytti tuo pelipaikasta taisteleminen. Sitä joutuvat tekemään lähinnä juniorisarjoista mukaan tulevat uudet pelaajat. Rosterissa on keskimäärin varmaankin 15-16 hyökkääjää ja noin 9-10 puolustajaa. En ole tarkistanut, mutta uskoisin näin. Tuosta telakalla on lähes aina pelipaikasta riippumatta 1-2 pelaajaa, joten pelaava kokoonpano on yleensä juuri se määrä pelaajia, jotka ovat pelikykyisiä lukuunottamatta kauden alkua, jolloin kaikki ovat lähestulkoon pelikykyisiä, joka ei tietenkään sekään toteudu Ässissä. Ei siinä paljon kilpailua oikeasti ole.

Ymmärrän kyllä ajatuskuvioita, mutta mun mielestäni ne eivät oikein toimi perustelluilla tavoilla. Tässä kun taas kohtaavat erilaiset mielipiteet miten asoita voidaan hoitaa, niin ei kai näistä päästä yksimielisyyteen, eikä kai tarvitsekaan. Asioita voi hoitaa ja ne hoituvat niin monella eri tavalla ja kaikille löytyy oma tapa toimia, joka johtaa tavoiteltuun lopputulokseen tai sitten ei.

 

[Vellihousu]

Minä taas olen sitä mieltä, että jos nuo mainitsemasi asiat ovat menestyksen este kotikaupungissa, ei pelaajasta tule sen parempaa muuallakaan.

Paljon on silti esimerkkejä pelaajista joille maisemanvaihdos on tehnyt hyvää. Ei tämä nyt varmaan suoraan korreloi siihen peseekö äiti kotona pyykit vai ei, mutta kyllä nämä aikuistumiseen ja itsenäisen elämään liittyvät pointit ovat nekin tärkeitä. Kotikylässä on myös aina helpompi olla sankari kuin muualla, siihen riittävät vähemmätkin näytöt, ja aina löytyy joku vanha koulukaveri tai joku sen tapainen joka taputtelee olalle, että ihan hyvä sä oot, tarjootko toisen paukun. Väärällä tavalla turvallinen ympäristö voi olla nimenomaan este kehitykselle.

Tämäkään ei ollut nyt suora kannanotto näihin pelaajiin jotka nyt lähtivät, jollain lailla vain tympii ajatus, että pelaajista täytyisi pitää kiinni väkisin.

 

[Punakone78]

Kotimaassa tilanne on se, että jos saat sopimuksen johonkin joukkueeseen on lähinnä myytti tuo pelipaikasta taisteleminen. Sitä joutuvat tekemään lähinnä juniorisarjoista mukaan tulevat uudet pelaajat.

Käys kertomassa esim. Kiilholmallekin tuo.

 

[San Jose Shark #50]

Kotimaassa tilanne on se, että jos saat sopimuksen johonkin joukkueeseen on lähinnä myytti tuo pelipaikasta taisteleminen. Sitä joutuvat tekemään lähinnä juniorisarjoista mukaan tulevat uudet pelaajat. Rosterissa on keskimäärin varmaankin 15-16 hyökkääjää ja noin 9-10 puolustajaa. En ole tarkistanut, mutta uskoisin näin. Tuosta telakalla on lähes aina pelipaikasta riippumatta 1-2 pelaajaa, joten pelaava kokoonpano on yleensä juuri se määrä pelaajia, jotka ovat pelikykyisiä lukuunottamatta kauden alkua, jolloin kaikki ovat lähestulkoon pelikykyisiä, joka ei tietenkään sekään toteudu Ässissä. Ei siinä paljon kilpailua oikeasti ole.

Paitsi sitten kun koutsi vaihtuu eikä uusi koutsi olekaan niin ihastunut pelisuorituksiisi vaan joudut todistamaan tarpeellisuutesi yhä uudestaan... Kaikki pelaajat eivät tällaiseen asemaan halua sopeutua.

 

[Rannari]

Paitsi sitten kun koutsi vaihtuu eikä uusi koutsi olekaan niin ihastunut pelisuorituksiisi vaan joudut todistamaan tarpeellisuutesi yhä uudestaan... Kaikki pelaajat eivät tällaiseen asemaan halua sopeutua.

Tällaisessa tilanteessa ollaankin mahdottoman edessä, sillä mitkään näytöt eivät tällöin riitä, sillä yksittäinen ihminen äärimmäisen harvoin antaa omista näkemyksistään periksi. Sillä jos hän näin tekee, hän todistaa olleensa väärässä ja se harvoin osuu kenenkään kohdalle itselle tärkeissä asioissa.

 

[Sökö]

Minä taas sanoisin, että tuo riippuu eniten pelaajasta ja hänen persoonastaan. Joku tarvitsee tuon maisemanvaihdoksen ja sen mukanaan tuoman henkisen kasvun, jollakin toisella tuo taas saattaa laittaa pasmat ihan sekaisin, kun ei ole vielä valmis hoitamaan kaikkai pyykkäämisiä sun muita pelaamisen ohella. Ja sitten kolmas on välimuoto, jolle käy kumpi vaan ja homma rokkaa.

 

[PataJaska]

Minä taas sanoisin, että tuo riippuu eniten pelaajasta ja hänen persoonastaan. Joku tarvitsee tuon maisemanvaihdoksen ja sen mukanaan tuoman henkisen kasvun, jollakin toisella tuo taas saattaa laittaa pasmat ihan sekaisin, kun ei ole vielä valmis hoitamaan kaikkai pyykkäämisiä sun muita pelaamisen ohella. Ja sitten kolmas on välimuoto, jolle käy kumpi vaan ja homma rokkaa.

Totta tämä. Siis kyllähän pelaajan persoona vaikuttaa jopa kaikkein keskeisimmin siihen minkälaisia tavoitteita hän itselleen asettaa, ja minkälaista urakehitystä itse itselleen suunnittelee (eri asia on sitten se, mikä lopulta realisoituu). Juuri tähän viitaten olen täällä ennenkin sanonut, että sellaisten "pasipeltosten" aika on ohi, ne nuoret kiekkoilijat jotka tosissaan haluavat panostaa kiekkouraansa ovat kyllä varmasti suurin osa tavattoman kunnianhimoisia. Edelleenkään ei voi liikaa korostaa, että esimerkiksi Ojamäki sanoi jo aikanaan radiossa käytännössä aivan suoraan ja peittelemättä, että hänellä ei ole aikomustakaan jäädä Poriin (lähes sanatarkasti näin). Eli spekulaatioille ei sikäli jäänyt sijaa, ehkä nyt se ettei Aho sitten huhujen mukaan miellyttänyt häntä valmentajana vain vahvisti näitä lähtöhaluja, jotka siis kuitenkin olivat olemassa myös Ahosta riippumatta

Maisemanvaihdos ja se että "käännät elämässäsi kokonaan uuden lehden" on sellainen asia, joka saattaa tehdä terää aivan kenelle hyvänsä meistä, esimerkiksi minulle se on sitä todellakin tehnyt. Kiekkoilijatkin ovat ihmisiä joihin pätevät tässä suhteessa samat lainalaisuudet kuin muihinkin ihmisiin. Toki maisemanvaihdos tarkoittaa monesti, että aloitat esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ja tukiverkoston rakentamisen osittain alusta, mutta jos on valmis sen riskin/haasteen ottamaan vastaan, niin kyllä minä maisemanvaihdosta suosittelen kokemuksena, itsetutkiskeluna ja elämää rikastuttavana tekijänä. Olet sitten kiekkoilija tai kuka tahansa.. ei se menneisyys ja ne tärkeät ihmiset sieltä kuitenkaan mihinkään silti katoa

On todella tärkeää, että itse kykenee tiedostamaan milloin on valmis ottamaan millaisiakin askeleita omassa elämässään. Ymmärrän erittäin hyvin, että aivan nippa nappa 18-vuotias Patrik Laine otti äidin mukaan lähtiessään Winnipegiin (eikös näin mainittu asian olleen, ihan jo kun Patu ei oikein esimerkiksi osannut pestä pyykkiä). Eri ikäisenä meillä on kuitenkin valmiuksia eri asioihin, ja se minkä ikäisenä kenelläkin on valmiuksia mihinkin, niin se vasta persoonakysymys sitten onkin..

 

[Pata-Ässä]

On todella tärkeää, että itse kykenee tiedostamaan milloin on valmis ottamaan millaisiakin askeleita omassa elämässään. Ymmärrän erittäin hyvin, että aivan nippa nappa 18-vuotias Patrik Laine otti äidin mukaan lähtiessään Winnipegiin (eikös näin mainittu asian olleen, ihan jo kun Patu ei oikein esimerkiksi osannut pestä pyykkiä). Eri ikäisenä meillä on kuitenkin valmiuksia eri asioihin, ja se minkä ikäisenä kenelläkin on valmiuksia mihinkin, niin se vasta persoonakysymys sitten onkin..

Juuri näin. Kaikki ovat yksilöitä ja se mikä toimii yhdelle ei ehkä toimi toiselle. Jotkut lähtevät NHL:ään tai AHL:ään jo alle parikymppisinä ja heille tulee todella suuri muutos jo nuorena. 22-24 vuotiaana voi hyvinkin jollekin tulla mieleen, että jos en vielä pääse rapakon taakse niin ehkä pitäisi siirtyä edes Suomen sisällä johonkin, josko siitä tuulisi uutta potkua uralle.

 

[Chickendinner]

Minä taas olen sitä mieltä, että jos nuo mainitsemasi asiat ovat menestyksen este kotikaupungissa, ei pelaajasta tule sen parempaa muuallakaan. Jos tuo tukiverkosto on kunnossa kotona, on mielestäni paljon helpompaa uhrata itsensä jääkiekolle täysipäiväisesti, kun ei pidä huolehtia tasan muusta kuin jääkiekon pelaamisesta.

Mitä, jos nuori jääkiekkoa rakastava hyökkääjä joka tykkää pelata kiekolla ja tehdä maaleja pääsee junioreista ammattilaiseksi. Ensimmäiset kolme vuotta hän pelaa joukkueessa, joka on kasattu pienehköllä budjetilla joten kanssapelaajien kiekollinen taito on rajallinen ja pelitapa sen mukainen. Pari vuotta pelaa niin, että suurimman osan pelistä kiekko on vastustajalla ja sen saatuaan on ohjeistettu heittämään se päätyyn ja lähteä painimaan.

Sitten tulee tilaisuus lähteä maan menestyneimpään ja parhaaseen organisaatioon, jossa kanssapelaajat ovat vähintään samalla tasolla ja puolustajien avaukset napsuu lapaan eikä vastustajan päätyplankkiin. Myös valmennus ja pelitapa rohkaisee hyökkäämään ja pelaamaan kiekolla.

Jatkaisitko vanhassa seurassa vai lähtisitkö muualle? Kummassa seurassa olisi mielestäsi paremmat mahdollisuudet kehittyä sellaiseksi pelaajaksi kuin olet haaveillut tulevasi?

 

[San Jose Shark #50]

Totta tämä. Siis kyllähän pelaajan persoona vaikuttaa jopa kaikkein keskeisimmin siihen minkälaisia tavoitteita hän itselleen asettaa, ja minkälaista urakehitystä itse itselleen suunnittelee (eri asia on sitten se, mikä lopulta realisoituu). Juuri tähän viitaten olen täällä ennenkin sanonut, että sellaisten "pasipeltosten" aika on ohi, ne nuoret kiekkoilijat jotka tosissaan haluavat panostaa kiekkouraansa ovat kyllä varmasti suurin osa tavattoman kunnianhimoisia. Edelleenkään ei voi liikaa korostaa, että esimerkiksi Ojamäki sanoi jo aikanaan radiossa käytännössä aivan suoraan ja peittelemättä, että hänellä ei ole aikomustakaan jäädä Poriin (lähes sanatarkasti näin). Eli spekulaatioille ei sikäli jäänyt sijaa, ehkä nyt se ettei Aho sitten huhujen mukaan miellyttänyt häntä valmentajana vain vahvisti näitä lähtöhaluja, jotka siis kuitenkin olivat olemassa myös Ahosta riippumatta

Ei kai kukaan eteenpäin pyrkivä kiekkoilija Poriin jääkään. Ässien paidassa ei taistella mestaruuksista kuin poikkeusolosuhteissa - toisin kuin Tapparassa, joka on huomattavasti todennäköisempi mestarikandidaatti. Ja Ojamäki ei tosiaankaan ole mikään Joppe Armia, joka on kentän kingi heti ekoista miesten peleistä alkaen ja 2-3 vuoden liigassa pelailun jälkeen valmis taistelemaan (vaihtelevalla menestyksellä) paikasta todella kirkkaissa valoissa Atlantin toisella puolen. Ojamäki tuskin tulee mitään uraa P-Amerikassa tekemään. Hyvä jos saa Tapparassa nimensä kannun kylkeen ja pääsee koittamaan onneaan KHL:aan.

 

[Surprise Me]

Ei kai kukaan eteenpäin pyrkivä kiekkoilija Poriin jääkään. Ässien paidassa ei taistella mestaruuksista kuin poikkeusolosuhteissa - toisin kuin Tapparassa, joka on huomattavasti todennäköisempi mestarikandidaatti. Ja Ojamäki ei tosiaankaan ole mikään Joppe Armia, joka on kentän kingi heti ekoista miesten peleistä alkaen ja 2-3 vuoden liigassa pelailun jälkeen valmis taistelemaan (vaihtelevalla menestyksellä) paikasta todella kirkkaissa valoissa Atlantin toisella puolen. Ojamäki tuskin tulee mitään uraa P-Amerikassa tekemään. Hyvä jos saa Tapparassa nimensä kannun kylkeen ja pääsee koittamaan onneaan KHL:aan.

Ässät on samalla viivalla muiden suomalaisten seurojen kanssa. On toki totta, että resurssit ovat pienemmät, mutta marginaalit käyvät vuosi vuodelta pienemmäksi. Tämä näkyy konkreettisesti siten, että taso nousee, varsinkin Keski-Euroopassa, Suomalainen "rivipelaaja" ei enää mahdu jäähdyttelemään Saksan pääsarjaan, vaan sarjatasoa alemmaksi.

Tapparan hype ei tule jatkumaan ikuisesti. Kärpät, TPS ja Jokerit ovat hyviä esimerkkejä siitä, että jokaisella dynastialla on oma aikansa. Kärppien kyntäminen alkoi viimekaudella ja tulee jatkumaan vielä melko pitkään. TPS on käynyt läpi vielä synkemmän tarinan ja pelaa edelleen runkosarjaotteluita puolityhjälle hallille, joka on rakennettu Artukaisten pellolle, minne kukaan ei haluisi mennä.

 

[San Jose Shark #50]

Ässät on samalla viivalla muiden suomalaisten seurojen kanssa. On toki totta, että resurssit ovat pienemmät, mutta marginaalit käyvät vuosi vuodelta pienemmäksi. Tämä näkyy konkreettisesti siten, että taso nousee, varsinkin Keski-Euroopassa, Suomalainen "rivipelaaja" ei enää mahdu jäähdyttelemään Saksan pääsarjaan, vaan sarjatasoa alemmaksi.

Tapparan hype ei tule jatkumaan ikuisesti. Kärpät, TPS ja Jokerit ovat hyviä esimerkkejä siitä, että jokaisella dynastialla on oma aikansa. Kärppien kyntäminen alkoi viimekaudella ja tulee jatkumaan vielä melko pitkään. TPS on käynyt läpi vielä synkemmän tarinan ja pelaa edelleen runkosarjaotteluita puolityhjälle hallille, joka on rakennettu Artukaisten pellolle, minne kukaan ei haluisi mennä.

Totta. Tapparalla on vain niitä hype-jaksoja ollut historiassa aika usein eikä seura ole oikeastaan koskaan ollut lähelläkään putoamista divariin. Sami Hirvosen (Sami kuka?) valmennuskaudella joukkue jäi kahdesti peräkkäin pleijareiden ulkopuolelle, mutta kun Tukka-Jukka sen jälkeen tuli takas puikkoihin, niin olivat heti kahdesti finaalissa. TPS on tosiaan yhtä yllätysmestaruutta lukuunottamatta kyntänyt syvissä vesissä liki koko 2000-luvun. Paljolti syynä on ollut seurajohdon tekemiset ja sisäinen ristiveto, josta tuoreimpana esimerkkinä tämä valmentajaratkaisu. Myös Oulussa kaaduttiin vääriin valmentajavalintoihin. Marjamäen tyyliin koottu joukkue ja koutsina aivan toisenlaista koulukuntaa edustava Suikkanen. Ei voi toimia.
Suomalaiset pelaajat eivät ole koskaan olleet misään kovin korkeassa kurssissa DEL:ssa. Kanukki-valmentajat haluavat joukkueisiin ennenmuuta kanukki-pelaajia ja joku vanha NHL-/AHL-jyrä ajaa aina edelle jostain kotimaisesta liigajyrästä. Sveitsissä on ollut paljon enemmän kysyntää suomalaiselle osaamiselle, kunhan pelaajan taso vain on ollut riittävän hyvä (a la Kimmo Rintanen).
Turggusessa yleisö on tottunut 90-luvulla menestykseen ja sijoista ynnä muut pelaava joukkue ei ole kiinnostanut kuin ihan HC-faneja. Hallina "Typhoon" on ihan ok eikä satunnaisen matkailijan näkökulmasta se sijaintikaan nyt niin paha ole. Ei se Tukholman Globenikaan ihan ydinkeskustassa ole tai ryssien nykyisin omistama Jaffala.

 

[Zeta03]

Liigavalmentaja lyttäsi tylysti pelitapakeskustelun – ”Puhutaan pelinopeudesta ja kaikesta muusta höpöhöpö-taktiikasta!” | SuomiKiekko

"– Kun täällä aina puhutaan kaikesta pelinopeudesta ja höpöhöpö muusta kaikesta taktiikasta, niin kuitenkin viime kädessä taistelulla on paljon isompi merkitys kuin sillä, missä se ukko seisoo. Kuitenkin nimenomaan tunnetila merkitsee, Aho paalutti."

Samaa mieltä Ahon kanssa. Usein aivan liikaa asioita analysoidaan (pelikirja) ja tilastoidaan, kun yksittäiset ratkaisut tehdään pelaajan selkärangasta tulevilla käskyillä. Tottakai joukkuepelissä pitää pelitapa olla suunniteltu ja kunnossa.

 

[Zeta03]

Ahon mietteitä Laganieren taklauksesta ja muutenkin taklauksiin sekä arvoihin liittyvää turinointia

Ässien Jyrki Aholla painavaa asiaa taklauksista – "Saan tästä kurat niskoille, mutta sanon silti" | Yle Urheilu | yle.fi

 

[San Jose Shark #50]

Komppaan jossain määrin Ahoa. Riskan pelityylissä ja toiminnassa on havaittavissa tiettyjä jarkkoruutumaisia piirteitä, jotka eivät ole omiaan ainakaan lisäämään kanssapelaajien kunnioitusta häntä kohtaan.

 

[angnus]

Hienoa tekstiä Aholta!
Nyt iltapäivälehdet odottavat kieli pitkänä päähän osuvia taklauksia, tai jotain edes sinne päin, että voisivat heittää vettä kiukaalle lisää. Jääkiekon vastustajat hykertelevät innoissaan, kun huonoa julkisuutta sataa ykköslajimme päälle.

 

[Jan Koller]

Kyllä minäkin ymmärrän Ahon pointin ja hyvä, että uskalsi ottaa esiin. Arvostan myös Ässien tapaa tukea Lambergia, josta on nyt tehty suurin konna tässä asiassa. Toivottavasti median pääpaino siirtyisi pian taas itse peliin, eikä näistä jauhamiseen joka kierroksella. Korostan kuitenkin, että on hyvä, että nämä otetaan kovalla kädellä pois ja siten itse hyväksyn mm. Lambergin 10 pelin pannan. Uusijalisä on sitten vähän asia erikseen tässä ja esim. Kangen tapauksessa.

 

[Pata-Ässä]

Kyllä minäkin ymmärrän Ahon pointin ja hyvä, että uskalsi ottaa esiin. Arvostan myös Ässien tapaa tukea Lambergia, josta on nyt tehty suurin konna tässä asiassa. Toivottavasti median pääpaino siirtyisi pian taas itse peliin, eikä näistä jauhamiseen joka kierroksella. Korostan kuitenkin, että on hyvä, että nämä otetaan kovalla kädellä pois ja siten itse hyväksyn mm. Lambergin 10 pelin pannan. Uusijalisä on sitten vähän asia erikseen tässä ja esim. Kangen tapauksessa.

Myös minusta on hyvä, että päähänkohdistuneet ja muuten vaaralliset tapaukset pyritään siivoamaan pelistä pitkillä rangaistuksilla. Vähän vaan pelottaa, että mahtaako homma olla menossa hysteerian puolelle. Laganieren tapauksesta ei taida olla edes selvyyttä osuiko hän Riskaa päähän tai oliko osuma kova isku vai hento kosketus. Siitä huolimatta Laganiere pistettiin väliaikaiseen pelikieltoon, joten kurinpidon on pakko antaa lisää kakkua, ettei alkaisi narina oikeusmurhasta. Tilanteet voisi tutkia jälkikäteen ja antaa pelikielto ilman mitään väliaikaisia pelikieltoja ennen asian käsittelyä.

 

[angnus]

Hysteria on oikea sana tähän tilanteeseen. Laganierille jos mätkäistään joku ylikova tuomio, niin kyllä vtuiksi menee sen jälkeen loppukausi, kun jokaisesta vastaavasta aletaan jatkossa kyttäämään ja odottamaan samanlaista penalttia. Lopettakaa nyt jmalauta tämä pelleily!

 

[San Jose Shark #50]

Hysteria on oikea sana tähän tilanteeseen. Laganierille jos mätkäistään joku ylikova tuomio, niin kyllä vtuiksi menee sen jälkeen loppukausi, kun jokaisesta vastaavasta aletaan jatkossa kyttäämään ja odottamaan samanlaista penalttia. Lopettakaa nyt jmalauta tämä pelleily!

Ja jos ihan vahingossakin jollakulla pikkuisen kopahtaa vaikka maila kypärään, niin sitten näytellään kuolevaa joutsenta (ja vaikka "varmuuden vuoksi" poistutaan koppiin loppu erän ajaksi) jotta varmasti saadaan vastustajalle iso penaltti ja pannarit päälle.... Kyllä siinä voi muutaman vaihdon uhrata jos vastustajan avainpelaajat saadaan 10 ottelun pannarikieltoon.

 

[Ässät1967]

Ja jos ihan vahingossakin jollakulla pikkuisen kopahtaa vaikka maila kypärään, niin sitten näytellään kuolevaa joutsenta (ja vaikka "varmuuden vuoksi" poistutaan koppiin loppu erän ajaksi) jotta varmasti saadaan vastustajalle iso penaltti ja pannarit päälle.... Kyllä siinä voi muutaman vaihdon uhrata jos vastustajan avainpelaajat saadaan 10 ottelun pannarikieltoon.

Riskan toimintaa parhaimmillaan... toivottavasti ei mene "ammattilais kurinpitäjille" läpi.