Syksyllä -19 aloitin tämän ketjun ja on mukava, että ketju on yhä ns voimissaan, sillä aihekkin on menestyksen kannalta erittäin oleellinen. Silloin kun tämän aloitin, syy oli kriittinen. Kärppä yv oli silloin melkoista kuraa, vaikka taitoa olisi pitänyt olla riittävästi. Usein jopa pelkkä alueelle tuonti teetti tuskaa, saati saada tilanne rauhoittumaan, että päästään pyörittämään. Ja niin, usein oli niin, että miksi piti päästä alueelle, oli se, että aloituksia hävittiin ,jolloin... no tiedätte että mitä. Ja sitten kun alueelle päästiin, oli yv pelkkää pyörittelyä ilman pahempaa laukaisu-uhkaa. Ja melko mielikuvituksetonta.
No, se historiasta. Viime vuonna yv oli jo aivan eri luokkaa kun oli erilaisia variaatioita ja mm parin Koivunen-Turunen ansiosta, muiden panosta väheksymättä. Ja miltä tämä vuosi näyttää? Niinpä. Ainakin laatua riittää ja erilaisiin variaatioihin on vaihtoehtoja. On laukaisu-uhkaa, on vaihtoehtoja, vieläpä hyviä sellaisia, laittaa maalineteen maskimieheksi jne ja Luleå pelien pienellä otannalla myös alueelle tuonti näytti hyvältä. Ainoa uhka kuva on viivamiesten toiminta. Nyt kahdessa yvssä kaksikko Berglund-Koivisto on se suurin kysymysmerkki, mutta jospa, oi jospa sekin toimisi, sillä näiltä sankareilta on nähty melkoisia hazardeja niin 5-5 pelissä, mutta myös yvssä. Toki myös loistosuorituksiakin on nähty. Niitä odotellen/toivoen.
Yhteenvetona, odotukset tulevaan kauteen on kovat ja niin on myös yvn osalta. Totuushan on se, että hyvällä yvllä pelejä ratkotaan melko usein. Ja kukapa ei pisteitä tarvitse, kun loppukaudesta niitä ynnätään.
Ps: Nyt käsittelin ylivoimaa, kuten tämän otsikon mukaan kuuluukin, mutta yhtä tärkeä on alivoimakin. Se on kuitenkin oman otsikkonsa alla, jos sellainen joskus tulee. Ja se on ollut viimevuosina ihan hyvin toimiva, joten siihen on ollut syytä olla suht tyytyväinen.