Manner voisi näin ensialkuun ottaa sen runkosarjan pelityylin takaisin käyttöön. Tähän asti ollaan nähty playoffeissa kaikkea muuta kuin sitä raikasta runkosarjan vauhtilätkää (pl. yksi ottelu), jolla Kärpät oli miltei pysäyttämätön. Nyt sitä ei viitsitä sitten toteuttaa?
Lainaan tuolta toisesta ketjusta kun sopii tänne paremmin.
Tuskin se nyt aivan näinkään yksinkertaista on, että ei viitsitä. Viisikkopelin rakenne on jostain syystä tuntemattomasta ottanut kolauksen. Tukitoimet eivät ole tarpeeksi lähellä ja näin ollen esimerkiksi peliä ei pystytä kääntämään nopeasti puolustusalueen riistojen jälkeen. Nopeista käännöistä seuraa yleensä harppuunamallinen yksilön hyökkäys jotka tuovat tulosta ehkä kerran sadasta. Sama juttu omissa. Syöttösuunnat on vastustajan toimesta pelattu pois tai tukitoimet eivät ehdi paikalle niin, että pakille jää vaihtoehdoksi heitellä ränniä ja viivytellä kunnes karvaus on niskassa. Tästä menee luonnollisesti pisteet vastustajille mutta kyllä Kärpillä runkosarjassa oli enemmän aseita purkaa tuota kovaa paineistamista. Joko puolustajat jalalla tai keskustan kautta laitaan tai laidalta keskustaan. Joka tapauksessa variaatioita oli enemmän, joten vastustajan tiukka ylöspäin puolustaminen ei päässyt samalla lailla haavoittamaan Kärppiä. Nyt tilanne on aivan toinen. Pakka on levällään ja puolustajille ei tunnu olevan selkeää ajatusta pitääkö missäkin tilanteessa lähteä hitaasti viisikkona vai toimittaakko kiekkoa päätyyn josta pyritään riistokiekolla hakemaan hallintaa ja pitkää hyökkäystä. Yleensä tilanne on se, että viisikon etäisyydet ovat karanneet ja pakilla ei kannata edes yrittää päätykiekkoa koska seisahtuneet laitahyökkääjät ei tule ehtimään riistoon ja tuloksena on vastahyökkäys omaa repaleista keskialueen trappia vastaan. Lopputulos tästä kaikesta on se, että pelin virtaus sataa jatkuvasti vastustajan laariin. Tähän ei ainakaan auta se, että ketjuja rukataan ja pelaajat jotka eivät koko kaudella ole pelanneet 5vs.5 keskenään laitetaan yrittämään, josko palaset loksahtelisi taikaiskusta paikalleen. Jalkaa Kärpiltä löytyy kyllä mutta koska kiekollinen pelaaminen on niin hidasta, näyttää välillä melkein siltä, että HPK luistelee Kärpät nurin.
Ei se pelaaminen kokoajan täyttä paskaa ole. Eilenkin Kärpät pakotti muutaman kerran Kerhon aikailemaan omalla alueellaan niin, että paineistus ehti oikeaan aikaan paikalle. Näistä seurauksena oli riistoja ja kulmaralleja mutta kunnon maalintekopaikoille ei päästy. Tässä mielestäni näkyy se koko kevään jatkunut oman peli-identiteetin rakoileminen. Riistoja ja hallintaa on vaikea saada, joten kun hyökkäys on päällä niin kiekkoa ei haluta toimittaa maalille koska useammin se johtaa menetykseen ja purkuun kuin laadukkaaseen maalipaikkaan. Kerho puolustaa omalla aluetta tiiviisti ja Kärppien hyökkäyksestä puuttuu rentous ja iloisuus. Peli on puskemista ja tuskastuminen paistaa yksilöistä ja tämä on näkynyt myös Kärpille epätyypillisenä turhautumisena otteluiden lopussa.
Itseluottamuksen puute heijastuu myös kiekolliseen pelaamiseen. Eilinen Riskan maali oli oikein tyyppi esimerkki tästä. Teoriassa vaaraton tilanne jossa Hakanpää oli alimpana kiekollisena ja laitahyökkääjä oikeaoppisesti antamassa lähituen. Hakanpään helpoksi tarkoitettu siirto oli kuitenkin epäonnistunut ja HPK pääsi katkomaan. Eikä ollut ainoa laatuaan. Kiekollinen huolellisuus on välillä Mestis-tasoa. Monta hyökkäyspään orastavaa pyöritystä katkesi siihen kun kiekko yksinkertaisesti karkasi vastustajalle tai heitettiin se väärään ränniin, jossa ei ollut kuin Kerhon pelaajia katkomassa. HPK on hyvä. Siitä ei ole kahta sanaa ja monesti se niin menee, että vastustaja pakottaa tekemään virheitä joista tilanteita syntyy. Juuri tällä hetkellä Kärppien viisikon peli on sen verran sekaisin, ja yksilöt epävarmoja, että HPK:n ei tarvitse kummoista painetta antaa, että virheitä tulee helpossa tilanteissa. Toinen merkillepantava asia on miten passiivista Kärppien PAPP on runkosarjaan verrattuna. Iholle ei mennä tai iholle ei päästä ja tästä seuraa todella paljon merkkausvirheitä. Ihmeellinen kovan paineistuksen ja sumputtamisen välimuoto eli sekametelisoppa. HPK ei onneksi ole tätä osannut yhtä tehokkaasti hyödyntää kuin HIFK. HIFK pääsi välillä kävelemään kunniakujaa huipputonteille ja vain Veini + tolpat pelastivat.
Ylivoimasta ja sen koostumuksista on varmasti kaikki jo sanottu..
Kärpät on ennenkin olleet vaikeissa paikoissa eikä tätä sarjaa ole taputeltu. Erona edellisiin vaikeisiin finaalisarjoihin on se, että Kärpillä on ollut peli kuosissa ja ottelut on hävitty pieniin asioihin. Pieniä asioita on alettu tekemään laadukkaammin niin tiukat matsit on kääntyneet itselle. Nyt tilanne on se, että kaksi edellistä matsia Kärpät on ollut suurilta osin pelillisesti ja taktisesti vastaantulija. Pitäisi parantaa paljon muutakin kuin pieniä pelin sisäisiä asioita. Rehellisesti sanoen Kärpät olisi eilenkin voinut kairata voiton vain sillä, että Larmi pelaa paskan ottelun ja muutenkin käy armoton joulu.
Pahalta näyttää mutta taistelu jatkuu. Yrityksen puutteesta se ei jää kiinni eikä asenteesta sillä vapaamatkustajia tuossa joukkueessa ei onneksi ole. Työnteko on kovalla tasolla mutta se ei pääse realisoitumaan tuloksena kun pelillinen selkäranka on notkahtanut.