Routainen Sydän kirjoitti:
Yleisellä tasolla on jopa väitetty, että Kärppien pronssikausi loppui liian lyhyeen fyysittömyyden ja arsenaalin samankaltaisuuden takia. Ehkäpä nämä ovat niitä pieniä pelikohtaisia palasia, joista koostui iso murheenkryyni, pommi, joka levisi käsiin vieden Ässät loppuotteluun.
Miellän kuitenkin edelleen Kärppien loppukauden ja varsinkin playoffs-pelit henkiseksi takalukoksi, joka saatiin pääsiäissunnuntaina näennäisesti auki Bäckströmin takia - juuri mitalin verran.
Mielestäni olet oikeassa....osittain. Niken loukkaantumisella oli suurempi vaikutus kuin voisi kuvitella, nimittäin henkisellä puolella. Toisaalta, en allekirjoita sitä, että vain valmentajalla on vastuu joukkueen henkisen " Takalukon" aukaisemisessa. Kyllä joukkueen kokeneiden pelaajien, kapteenisto esimerkiksi, pitäisi tällaisessa tilanteessa pistää itsensä "Peliin" ja valaa uskoa joukkueeseen, näyttää omalla pelillään esimerkkiä muille.
Ymmärrän sen, että puolustuspeli on hyökkäyksen perusta ja jos se mättää, niin se näkyy myös hyökkäyspelissä, mutta pitääkö se myös näkyä silloin, kun kiekko on omilla ja hyökkäys on vauhdissa vastustajan siniviivan alla? Ajetaanko silloin kulmiin, miettien sitä kuka on maalissa, sen sijaan, että pyrittäisiin maalia kohti päättämään mahdollisimman moni hyökkäys laukaukseen? Tässä eräs kysymys joka itseä mietityttää.
Edelleen tuohon pelaajien vastuuseen, estikä se henkinen takalukko heittäytymään vastustajien laukauksien eteen niinkuin tapahtui siinä kolmannessa pelissä Ässiä vastaan, varsinkin toisesta erästä lähtien. Jäikö uhrautuminen ja mustelmien otto sen vuoksi pois kun maalissa oli joku muu kuin Nikke?
Heitän nyt rinnalle toisen teorian Niken loukkaantumisen rinnalle, sitä yhtään vähättelemättä, se oli iso takaisku mestaruuden kannalta. Oliko joukkue valmis tosipeleihin? Itsellä jäi kuva runkosarjasta, että moni joukkue ei panostanut Kärppäpeleihin täysillä, laskettiin, että säästellään voimia niihin peleihin, joista pisteet olisi todennäköiseti helpompi saada. Kuitenkin Kärppiä pidettiin, ainakin mediassa, jotenkin ylivertaisena mestarisuosikkina.
Kärppien tyyli pelata oli kyllä tehokas, ei sitä voi kiistää, liigan tehoikkain ylivoima ja vähän omia alivoimia, mutta silti, jotenkin jäi "Kiusaamaan" se suvereeni runkosarjan voitto, hämäsikö se joukkueenkin ja myös valmennuksen. Täsää omia pohdintojani asiaan... totuus on jossain tuolla...
näin keväisenä päivänä sanoisin...ulkona.