4. Perustelut, joilla muutosta vaaditaan
1. Jyväskylän kaupunki sitoutuu 155 milj. euron leasingsvelvollisuuksiin ilman, että
päättäjillä on mitään yksityiskohtaisia taloustietoja salausten vuoksi
Sitoumuksesta ei ole muuta tietoa kuin kyseinen lause, vaikka kyse on 155 miljoonan euron
sitoumuksesta. Todellisuudessa kyse on takauksesta, sillä sopimusoikeudellisesti tehty
sitoumus voi olla kaupungille huomattavasti lainatakausta sitovampi. Asiaa ei tiedetä, koska vastain julkisuuslakia asiakirjat on salattu.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto käsitteli ensimmäistä kertaa 30.9.2024 leasingrahoitusmallia, jossa leasingmenettelyllä SEB Leasing Oy (SEB) rahoittaa Hipposkeskushankkeesta 155 milj. euroa. SEB on tehnyt rahoituspäätöksen 21.8.2024. Tehty
rahoituspäätös tai siihen aiemmin liittyvät asiakirjat, kuten rahoitustarjouspyyntö, saadut
rahoitustarjoukset, rahoitusvertailut, eivät ole olleet valtuutettujen tai kaupunkilaisten
nähtävillä. Jopa tarjouspyyntö on pidetty salaisena
2. Hippos-kokonaisuuden yhtiöryppään yhtiöjärjestelyistä ei ole riittävästi tietoa
Yhtiöjärjestelyillä on merkittävä rooli kokonaisrahavirroissa Hippoksen alueella. Tietoa
osakkaista tai muunlaisista edunsaajista ei ole, mitä tarvittaisiin esteellisyyksien ja
jääviyksien selvittämiseksi. Osakas- ja yhtiösopimukset olisivat olleet ehdoton edellytys
päätöksenteolle, koska kyseessä on useita kiinteistöosakeyhtiöitä. Osakassopimuksilla on
sovittu eri yhtiöiden toiminnasta, rahoittamisesta, hallinnosta ja päätöksenteosta,
yhtiöosuuksien omistuksesta ja luovuttamisesta, Exit-järjestelystä sekä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista suhteessa toisiinsa.
3. Yli 211 mil. euron hankekokonaisuuden kilpailutus ja hankinta
Rahoitusasiakirjoja eikä Hippos-yhtiöiden osakas- ja yhtiösopimuksia ei ole julkistettu, mikä
loukkaa EU:n hankintadirektiiviä ja Suomen hankintalakia.
Suuruudeltaan Hipposhankekokonaisuus on kansainvälisen tason hankintapäätös. Asiassa loukataan julkisuuslain
6.1 §:ää, koska hankintapäätöstä ei ole julkistettu. Päätöksentekotapa loukkaa kuntalakia,
koska kaupunkilaisille ei anneta tietoa ja mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin, eikä
valtuutetuille annettu asiallisia ja riittäviä tietoja päätöksenteolle.
4. Virkamiesten toiminta julkisuussäädösten valossa
Kaupunginvaltuutetuilla ei ollut mitään mahdollisuutta käytettävissä olevilla tiedoilla tehdä
näin isoja periaatepäätöksiä kokonaisarvioltaan 211 miljoonan euron hankkeesta.
Kaupungin hanketta valmistelevat virkamiehet ovat merkinneet asiakirjat salaisiksi ja siten
kieltäytyneet antamasta rahoitussopimusta tai vastaavaa edes päätöstä tekeville
valtuutetuille, saati julkiseen keskusteluun, mikä on julkisuuslain tarkoitus. Kaupungin
virkamiehet ovat käyttäneet harkintavaltaansa väärin, jolloin kyse voi olla jopa
virkavelvollisuuden rikkomisesta
5. Tontinmyyntitulon realistisuutta ei pysty arvioimaa
Tätä ei ole avattu päätöksen esittelytekstissä, ainoastaan
liitetiedoston kaaviossa on yllä mainittu, yksi lause. Missään ei ole kerrottu edes
kiinteistötunnusta, jolloin ei tiedetä, mitä aluetta tarkalleen ottaen myydään ja millä
ehdoilla