Nyt olisi aika sitten muutamalla sanalla pistää pakettiin mennyt kausi. Olen jakanut merkittävimmät pelaajat jotakuinkin OMIA ODOTUKSIANI vastaavaan jaotteluun, joten koittakaa kestää. Jaottelu ei missään nimessä ole siis objektiivinen suoriutumisjako, vaan nimenomaan odotuksiin vastaaminen eli jos huonon odotusarvon pelaaja pelaa huonosti, on hän vastannut odotuksia. Nyt, kun kaudesta on yli päästy ja viikon verran olen koettanut aikaa asialle löytää, niin tässä pienellä tajunnanvirralla kasattu listaus. Myöhemmin pitää tehdä vielä jonkunlainen lista tulevan kauden pelaajakohtaiset odotukset, mutta katsellaan eka valmis kokoonpano.
Odotukset edes jollain tavalla ylittäneet:
Laurikainen: Kauden MVP! Loukkaantumishuolia taustalla ja itsellä pieniä pelkoja, että pääseekö monen vuoden jälkeen takaisin huipputasolle, mutta mitä vielä!
Rooba: Hieman yllätti jopa hyökkäyspään uhka ja aina olen hieman epäileväinen ollut, että saadaanko Roobasta koskaan 3.-4. ketjujen työmyyrää kovempaa kaveria, mutta osoitti, että ruutia riittää tulosketjuihinkin.
Tuppurainen: Vähän kiikun kaakun, että vastasiko odotuksiin vai ylittikö. Olen oppinut, että Allu hoitaa homman kyllä ja syksystä aina vähän vaikeaa, mutta ehkä mielipiteessäni palstan vuoksi taannuin hieman ainakin syksyn mittaa. Teki huonossa joukkueessa tulosta ja oli loppukaudesta jopa ahkerimman näköinen koko joukkueesta. Keväällä TIT-ketjun onnistumisesta isoin kiitos kuuluu ehkäpä Tuppuraiselle!
Allen: Roni yllätti positiivisesti kiekollisella rohkeudellaan ja erityisesti hyökkäyksiinlähdöissä ja keskialueen ylityksissä oli välillä ainut siihen kykenevä kauden aikana. Sekä hyökkäys- että puolustusalueella vielä kehitettävää on, mutta ehdottomasti liigatason all-around puolustaja ja odotukset vain kovenevat!
Jotakuinkin odotuksiin vastanneet:
Immonen: Teki sen mitä piti. Tehoili ja oli varsinkin keväällä alati vaarallinen TIT-ketjun rytmittäjänä. Ailahteli kauden mittaa ja johtajuus ei ehkä toivotulla tasolla, mutta kanniskeli pitkin kautta ajoittain kuitenkin joukkuetta reppuselässä ja teki syksylläkin tarvittavat maalit/pisteet vähäisten voittojen takaamiseksi, kun muut eivät nousseet estradille.
Turkulainen: Vaikka pisteiden valossa kausi oli heikko, näytti Jerry silti hyökkäyspäässä dominoivammalta kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Monen asian summa, miksi pisteitä ei tullut ja eihän Jerry tähänkään mennessä ole itse missään vaiheessa se pisteitä järisyttävästi generoiva pelaaja ole ollut, vaikka peli näyttääkin siltä, että niitä tehtailla pitäisi. Kovaa duunia ja kiekollisesti dominoivampi kuin koskaan aiemmin.
Vainio: Ei petä millään kentän osa-alueella ja tekee yksinkertaisia peliä edistäviä ratkaisuja. Syksyllä omat heikot hetkensä, mutta niistäkin selvittiin ja päällisin puolin kausi oli varmaa työskentelyä, jota kaivattiin, kun muut perseilivät jokaisella kentän osa-alueella.
Perrin: Odotettavaa oli, että 50+ kausien ajat ovat ohi, eikä puolustus koskaan Ekin vahvuus ollut. Lopputulema varsin odotetunlainen ja vanhana poikana jaksoi vielä viipeltää, sekä teki sen mitä soi odottaa.
Louhivaara: Periaatteessa Opalta toivoin parempaakin kautta, mutta toisaalta kausi silti vastasi odotuksia. Vieläkään en uskoani ole Louhivaaraan menettänyt ja pidän häntä kokoonpanoon sopivana työmiehenä, jolla on potentiaalia silloin tällöin pelejä ratkoa. Kuvaillulla tavalla näinhän kausi meni, joskin toivoin vielä pykälän enemmän. Kallishan Opa tällä hetkellä on, mutta se ei kuulu arviooni siitä, kuinka vastasi odotuksiin.
Ikonen: Perusduuni menee, mutta ajoittain tulee hasardeja syöttöjä ja virheitä. Toisin kuin monella, Ikonen tarjoaa hasardeilleen hyvin vähän vastapainoa. Meillä on jo Mäenpää, joten Ikosen kuuluisi olla max. 7 pakki joukkueessa, joka tavoittelee kotietua.
Yonkman: Tullessaan teki juuri sitä, mitä tarvittiin eli yksinkertaista peliä omissa ja oli siinä lähes loistava! Yogi sai kuraa niskaan jostain syystä hyvienkin pelien jälkeen, mutta toisaalta ei vaan enää loppukaudesta riittänyt. Raskas ja vanha ei kaiketi jaksanut enää siinä vaiheessa. Teki silti tarvittavan yllättäen positiivisesti tullessaan ja hieman pettymykseksi valahti loppukaudesta.
Nättinen: Odotin junnumaista secondary-scoring kaveria ja sitä saatiin. Väläytteli kiekon kanssa, väläytteli tuloksellisesti, mutta taso heilahteli.
Newton: Itse en Newton-fanclubiin ole missään vaiheessa kuulunut oman pään pelaamisen suhteen ja Newton jatkoi siitä mihin aiemmalla stintillään jäi. Huono ja haluton omissa, tykittelee ajoittain hyökkäyspäässä. Vastasi siis odotuksia, jotka ovat lähtökohtaisesti negatiivisiä.
Kuukka: Ei riitä jalka, kädet tai pää. Osaa jotakuinkin sijoittua omissa kiekottomana, mutta liukkaat kaverit menee silti ohi. Viljeli totuttuun tapaan pitkiä kiekkoja. Odotukset alhaiset ja niihin Kuukka kyllä vastasi.
M. Jokinen: Myös tässä tapauksessa odotukseni eivät olleet turhan korkealla ja Markus vastasi niihin. Näkymätön, osaa pysyä sapluunassa puolustamassa, mutta harvoja vilahduksia lukuunottamatta enemmän heikensi kuin auttoi hyökkäyspeliä. Karvauksessa paljon myöhässä ja kiekollisena vajavainen liiga-tasolle.
Kolehmainen: Hidas työjuhta. Ehkä hieman enemmän odotin pisteitä, mutta en niin paljoa, että joutuisi selkeiden pettymysten listalle. Harvoja, jotka antoi välillä tunteen näkyä ja ajeli taklaukset muutenkin loppuun suht hyvin.
Mäenpää: Klesana, viivasta ekan maskimiehen pohkeisiin, omissa hasardeja - Mikko Mäenpää. Teki ne pari kaappia, hutiloi syöttöjä omissa ja oli telakalla, täysin odotetusti.
Voutilainen: Oli hyvä kakkosveska ja vaikka joskus joku helppo pääsikin, on kuitenkin täysin hyvä paikkaaja, jos joukkue edessä pelaa menestyksekkäästi.
Selkeän pettymyksen tuottaneet:
Hytönen: Kapteeni, joka näytti kaikista laiskimmalta. En olisi ikinä uskonut näkeväni, että JP vetää selän suoraksi oman miehensä takana omissa ja jättää karvaamatta, jolloin sama kaveri pääsee tälläämään JYPin verkkoon. Hytösen kausi on JYPin kauden ruumillistuma, halutonta paskaa ajoittaisella ja näennäisellä yrittämisellä, kuitenkin tuloksetonta. Toivottavasti joku loukki oli taustalla, koske muuten on pakko kyseenalaistaa JP:n kapteenius. Eikös visertelijöiden mukaan JP ollut RD:täkin ulostamassa aikanaan, joten ei ole kaukaa haettua, että JP on itse ollut ajamassa tätä "kivemman pelaamisen projektia", joka tuotti nähdyn tuloksen.
Kalteva: Tässä on syynä ihan puhtaasti pelkkä syksy. Lähtökohtaisesti Kalteva on jalkanopeutta lukuunottamatta ominaisuuksiltaan lähes täydellinen pakki, joka osaa pelata niin kiekottomana kuin kiekollisena jokaisella kentän osa-alueella. Kaltevan tasonnostoa viesteissänikin odotin monesti syystalvea vedoten aiempiin kausiin, mutta silti oli kyllä vaikea nähdä, että miten Kalteva oli niin luokaton kuin tammikuuhun asti oli. Aivan luokatonta kamppailupelaamista ryyditettynä uskomattoman huonolla kiekollisella pelaamisella on kuitenkin vaikea sivuuttaa. Pieni hopeareunus kuitenkin, että parani kauden loppua kohden.
Lahti: Vaikka vaikeaa loukkaantumista on alla, niin silti odotin hieman enemmän. Ehkä jälkikäteen ajateltuna liikaa pyydetty, mutta olisihan sieltä pitänyt joku kaatuva maali saada aikaiseksi! Kovin kyllä silti raastoi menemään, mutta tietty jos molemmat lonkat leikataan, niin ei siitä varsinkaan nykypäivänä ihan heti olla pelissä uudelleen kiinni. Todella iso harmi.
Honka: Antonin piti olla seuraava kiekollinen iso talentti ja on sitä välikaudesta huolimatta vieläkin. Valmennuksessa toki varmasti oli vikaa kanssa, mutta viimeinen vastuu on Hongalla itsellään, kun syötteli aktiivisesti alimpana kaverina omissa vastustajan lapaan muiden lähtiessä hyökkäykseen tai yritti riplailla alimpana vastustajan kärkikarvaajaa. Tällä kaudella rohkeus ei ollut palkitsemisen arvoista, mutta lopullisesti ei sovi kirvestä kaivoon heittää.
Tomasek: Ennakko-odotukseni olivat hieman enemmän joukkuepeliin kykenevästä artistista. Välillä väläytteli ja syksyllä oli tehokas, mutta hävisi myös luvattoman paljon kaksinkamppailuja kiekollisena. Tässäkin vikaa varmasti valmennuksessa, erityisesti koko kauden kestäneen ketjupompottelun osalta, mutta on Tomasekilla itselläänkin peiliinkatsomisen paikkaa.