Nonni, meikäpoikapa referoi teille molemmat jutut.
Ensimmäisessä jutussa on ihan hyvä alustus nykytilanteeseen. Oli kuntopuntari sitten viisi, kymmenen tai 15 ottelua, JYP on niissä toiseksi viimeisenä. Vain SaiPa on suoritanut huonommin.
Heiskasta haastatellaan jutussa, ja valmentajan mukaan JYPin pitää ensiksi tunnistaa ongelmansa, jonka seura on nyt tehnyt. Seuraava vaihe on, että joukkue rupeaatekemään sovittuja juttuja.
– Henkisen puolen lukkojen avaaminen on ensimmäinen juttu, ja vasta sen jälkeen tulee peli. Mielen on oltava vakaa. Jos rupeamme liikaa miettimään, kiukuttelemaan tai emme kestä vastoinkäymisiä, niin silloin koko pelipaketti hajoaa täysin, Heiskanen kertoo.
– Ennen jääharjoitusta pidimme tunnin palaverin, jossa jokainen joukkueen jäsen pääsi puhumaan. Ja halusikin puhua ja avata tilannetta. Palaveri oli oikein antoisa. Ja nyt on puheet puhuttu. Joukkueessa on hyvä tekemisen meininki ja ilmapiiri, mutta nyt tekeminen on saatava vieläkin paremmaksi – ennen muuta peleiss, Heiskanen jatkaa.
Heiskanen näkee JYPin tiukan tammikuun (12 ottelua) enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Pelaaminen on mahdollisuus avata näitä henkisiä lukkoja, ja nyt kun ongelmakohdat on löydetty, koko joukkueen tulisi pitää hermot kurissa ja kääntää ongelmat voitoiksi.
***
Sitten Kulmalan kolumniin. Siinä kirjoittaja kirjoittaa, että tunnelma hallissa oli eilen jännittynyt, eikä kaikki vaikuta nyt hyvältä, joskin tiedostaa myös hyvin lyhyen kolmen ottelun otannan. Kulmala arvostaa JYPin uudistushenkeä, mutta on samaan aikaan huolissaan siitä, että
realismi muuttuu utopiaksi, illuusioksi jostain, jota ei ole olemassa. Kulmala pohtii artikkelissaan myös sitä, että mikäli JYP ei saa rivejään nopeasti suoraksi, playoff-juna ehtii mennä menojaan, josta tulisi
arvaamattoman pahoja lommoja [JYPin] maineeseen ja brändiin. Sen lisäksi myös seuran tulevaisuus olisi huolilla vuorattu.
Otan Kulmalan kolumnista vähän pidemmän lainauksen, koska se on asiaa alusta loppuun saakka:
Palataan vielä kerran faktoihin.
Jukka Rautakorpi on osaava jääkiekkovalmentaja ja JYPin seurajohto on näkemyksissään kunnianhimoinen. Valitettavasti nämä palaset eivät asettuneet missään vaiheessa samalle pelilaudalle.
Ensimmäinen kysymys kuuluu, miksi edes yritettiin.
Toinen kysymys kuuluu, että jos tämä kerran oli välttämätöntä, miksi radikaalin ratkaisuun eli valmentajan vaihtoon ja pelikirjan räjäyttämiseen päädyttiin kesken kauden eikä viime keväänä tai ensi keväänä.
Rautakorven johdolla JYP olisi lähes takuuvarmasti jyristellyt pudotuspeleihin. Nyt se on luojassaan.
Mikko Heiskasta ei käy kateeksi. Urheilukielellä ilmaistuna seurajohto antoi hänelle “kaverisyötön”. Tuossa sinulle pallo, ota se haltuun otteluruuhkan keskellä, motivoi pelaajat, modernisoi peli ja tee tulosta.
En sano, että tehtävä on mahdoton, mutta jonkinlaisen ilmestyksen se nyt vaatii.