Toisissa tulosorganisaatioissa tehdään niin, että jos taktisella tasolla tilannetta ei kyetä korjaamaan niin siihen vastataan operatiivisella tasolla, ja tarvittaessa vielä strategisella tasolla. Jypissä tämän voisi vaikka katsoa niin, että valmentaja vastaa taktisesta toiminnasta ja UTJ operatiivisesta. Nyt kun taktisen tason korjausliikkeet eivät ole vielä täysin vakuuttaneet, vaikka Jukurit niukasti kaatuikin, ja operatiivisella puolella pelaajaresurssien osalta vastaamiselle on selkeä aikaraja eli 15.2., niin olisi harvinaisen selkeä hetki tehdä vielä muutama liike. Se osoittaa samalla kaikille, että tekemisen tasoa seurataan ja johtamisessa ollaan tosissaan (toisin kuin viime kaudella). Ylempi taso ottaa valmentajan ja muiden näkemykset huomioon arvioitaessa pelaajia, mutta tulokset ja tilastot puhuvat puolestaan selkeästi: pelkästään sympatialla ei pelipaikkaa tai -aikaa tipu. Ja koko idea ylemmän tason reagoinnissa on tehdä asioista eri tavalla kuin alemmalla tasolla on tehty, jotta tilanne muuttuisi.
Tätä asiaa tarkastellessani Ikonen jo liikkuikin HPK:n, mikä oli perusteltua joukkueen ja pelaajan kannalta.
Muita mahdollisia petrauskohteita voisivat olla:
1. Luotettava kokenut kakkosmolari: nykyisen syöksykierteen alussa mv Ruusu valitettavasti ei kyennyt korvaamaan Laurikaista kyllin hyvin ja sitä kautta joukkueen tekemiseen tuli särö. Parkkonen on lupaava nuori maalivahti ja mielenkiintoinen persoona, mutta ei ole järkevää lähteä pudotuspeleihin koostumuksella, joka voi johtaa
31.3.2014 Saipa-Jyp katastrofin toistantoon (Jypin molemmat peelavat maalivahdit Rajaniemi ja Saikkonen olivat nuoria koska Tarkki oli loukkaantunut).
Korjausliike: tyhjärijoukkueissa on kaksi mielenkiintoista maalivahtia. Saipan Westerholm ei ikänsä puolesta tuo tähän tilanteeseen tarvittavaa kokemusta, mutta Jyp voisi vaihtaa Ruusun Jukurien Rajaniemeen esim. loppukauden aikaisella sopimuksella. Ruusu saisi liigapelejä paineettomassa ympäristössä ja Jyp kovan koulun käyneen kokeneen maalivahdin, joka on tottunut pelaamaan fokuksella vaikka toinen joukkue tekisikin ensimmäisen maalin. Lisäksi Rajaniemi entinen Jypin pelaaja, joka oli nimenomaan maalissa 31.3. eli näyttöhaluja varmaan olisi, myös senkin puolesta, että Jukureissa mitalikaudet ovat harvassa. Samalla voisi Jukurien suuntaan laittaa siirtomaksuna 1-2 nuorta pelaajaa vuokrasopimuksella täyttämään heidän rosteriaan ja pelaamaan liigapelejä Keupan lisäksi.
2. Sytyttäjä/Yonkman: pudotuspeleissä voi tulla vastaan tilanteita, missä vastustaja laajentaa keinovalikoimaa ja silloin olisi hyvä jos vaikkapa Bergerin tai Karvisen vie kävelylle joku muu kuin tuloksentekoyksikön keskushyökkääjä Siikonen tai elintärkeä voimahyökkääjä Rooba. Mutta toisaalta rosterispottia ei voi tuhlata nollakojo-hyökkääjään tai pylon-pakkiin (kierretään ympäri kiekon kanssa myötä- tai vastapäivään). Ensiksi tulee mieleen Monni-Virtasen paluu, mutta tämä riippuu hänen tämän hetkisestä kunnostaan ja sopimusteknisistä asioista, sekä valmentajien/pelaajien suhtautumisesta ao. henkilöön. Amerikassa olisi pari tuoreempaa hahmoa, jotka voisivat olla kiinnostuneet pelaamaan taitokiekkoa Euroopassa ennen kuin on liian myöhäistä, esimerkiksi
Kanzig Keegan (114-kiloinen pakki joka viime kaudella teki pisteitäkin) tai
Justin Vaive (108-kiloinen hyökkääjä, tehnyt 15+13 tällä kaudella ja on +13 plussalla, Anaheimin v. 2007 varaus).
3. Neljäs ylivoimapakki: vaikka pakkeja on puoli bussia, niin Mäenpään tilanteen vuoksi ylivoimaviivalla on yhden pyssyn paikka tarjolla. Saipan
Veeti Vainio olisi ykkösvaihtoehto tähän tehtävään, puolustamiseenkin raamit riittävät: pelaa 21min/peli, pisteet 6+14 ja vain -1 plusmiinusta Saipassa. Ässien
Viljanenkin hoitaisi homman.
4. Yksi hyvä aloittaja ja/tai tulosta tekevä hyökkääjä: Jypillä on 3 keskushyökkääjää, joiden aloitusprosentti on yli 50. Jos Pelicansin
Björnisen toipumisennuste on positiivinen tälle kaudelle, niin siinä olisi ehdottomasti kovin lisäys hyökkäykseen mikäli saadaan Jyväskylän bussiin nousemaan: toinen 60+ % aloittaja Immosen lisäksi olisi arvokas resurssi ratkaisuhetkillä. Ja kyllähän Björninen pelatakin osaa: 11+17 ja plusmiinus +4 huonossa tiimissä. Jos Björninen on todennäköisyyksien mukaisesti poissa tai ei halua siirtyä, niin voisi tarjota mahdollisuutta pleijareissa esimerkiksi Mestiksen
Kainulaiselle tai
Paasovaaralle, jotka voisivat tukea raskaita play off sarjoja - siis jos katsotaan Keupaa pidemmälle.
5. Kalapudaksen kohdalla kanta oli, että kierto jatkukoon, jos ei tehdä pidempää jatkosopimusta - nyt kun tehtiin, niin täytyy miettiä mikä olisi paras ratkaisu. Kaveri on lahjakas ja tekee työtä, mutta
tulokset eivät vain riitä: Jyp-siirron jälkeinen joulukuu oli ainoa plus-merkkinen kuukausi, tammikuussa taas -3 ja helmikuussa jo -2, eli tämän vuoden puolella -5 ja 1 piste. Monista muista tilastoista voi sanoa, että ne johtuvat huonosta joukkuuesta (tai vaikeasta jaksosta) mutta aloitusprosentista ei paljon voi muita syyttää: tammikuussa se oli 44,83 ja koko kaudella 47,35 (Jypissä 4 - 5. sijalla keskushyökkääjistä). Voisi olla parempi, että pelaisi Keupassa loppukauden suuremmassa roolissa ja olisi sitten vielä tarvittaessa saatavissa Jypiinkin siirtorajan jälkeen
uusien sääntöjen mukaan.
6. Stråkan kohdalla tilanne on pitkälti sama kuin Kalapudaksen, mutta hänellä ei ole käsittääkseni tällä kaudella yhtään mestiksen ottelua pelattuna eli Keupa-optio ei onnistu helposti (vaikeus = Keupalla ei ole perjantaina peliä, eli Stråka pitäisi saada esim. Kiekko-Vantaaseen pelaamaan kaksi peliä ja sitten siirtää Keupaan lauantaina matsin jälkeen). Jos Jypiin tulee keskushyökkääjä ja kun niitä muita on vielä 5, niin ehkä Stråka voisi liikkua toiseen suuntaan jonkun muun siirron yhteydessä, vaikkapa vain loppukaudeksi. On kuitenkin tunnollinen pelaaja, mutta 41:ssä ottelussa pisteet 1+3 nyt vain eivät riitä Jypissä.
6. Muut lähtijät: Keupan kanssa siirrettävät nuoret pelaajat ovat oma lukunsa ja menkööt sen systeemin mukaisesti. Mäenpään tilanne on vaikea, on sitten kysymyksessä fyysinen tai muu väsymys ja/tai loukkaantuminen, mutta Lukko ja Ässä-pelien kaltaiset miinukset ja ylivoimatehottomuus vain eivät ole hyväksyttäviä. Mikäli kyse on levolla korjattavasta tilanteesta, niin sitten on annettava sitä. Mikäli kyse on muusta, niin sitten pitää harkita vakaasti tilannetta: veteraanipelaajan treidaus pudotuspelien kynnyksellä on suuri riski joukkuehengen ja ratkaisuotteluiden clutch-tilanteiden kannalta. Joku tehokas korjausliike on paikallaan, mutta se vaatii tarkempaa tilanteen tuntemista kuin mitä minulla on tällä hetkellä. Allenin pelit joulukuun puolenvälin jälkeen ovat olleet puhtaasti miinuspuolella, mutta pitäisin kuitenkin reservissä pleijareita varten ellei esim. Veeti Vainion treidaus Jypiin ei vaadi vastaliikkeitä.
Tässä oli muutama idea laatikon ulkopuolelta - muiden joukkueiden kultakypärän ostamisen nyt Virmanenkin osaa tehdä ilman suurta pohdintaa.
https://www.jatkoaika.com/sm-liiga/...nnassa-urheilun-draamaa-parhaimmillaan/155826
https://mestis.fi/fi/pelaajat/21870028/kainulainen-harri/ottelu-ottelulta
https://mestis.fi/fi/uutiset/2020/02/13/siirtoaika-paattyy-152-nuorten-pelaajien-nimeamiset